Kittilä ja keskustan ryhmän kadonnut selvitys – nyt selittää vt. kunnanjohtaja

Kyse on ”informaation kokonaisuudesta” ja ”kannanotosta”, esittää Kyösti Tornberg.
Kotimaa 18.8.2015 18:10
Kittilän kunnanhallituksen kokoushuone. Arkistokuva.
Kittilän kunnanhallituksen kokoushuone. Arkistokuva. © Petri Uutela

”Katsomme, että valittajan väite asiakirjan puuttumisen merkityksestä on merkityksetön.”

Näin esittää Kittilän vt. kunnanjohtaja, oikeustieteen tohtori Kyösti Tornberg.

Hän on laatinut esityksen Kittilän kunnan lausunnoksi Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle. Kunnanhallitus käsittelee lausuntoa tiistai-iltana 18. elokuuta.

Lausunto on maallikon silmin monimutkaista tekstiä, mutta tarkkaan luettuna se kertoo hämmentäviä asioita Kittilän kunnan päätöksenteosta.

Lausunto herättää muun muassa kysymyksen, onko kunnanvaltuustoa johdettu harhaan.

 

Tornberg esittää lausuntoaan kunnan vastaukseksi valitukseen, jonka kunnanvaltuuston puheenjohtaja Inkeri Yritys (vas) on tehnyt.

Yritys valitti valtuuston huhtikuisesta päätöksestä, joka koski häntä itseään. Hän sai moitteet, kun valtuusto katsoi hänen ylittäneen toimivaltansa syyskuussa 2014.

Tuolloin Yritys pidätti kunnanhallituksen jäsenet ja varajäsenet päätöksenteosta asiakokonaisuuksissa, jotka ovat poliisin esitutkinnassa.

Valtuusto päätti moitteista keskustan valtuustoryhmän esityksestä. Valtuutettu Merja Korva (kesk) vetosi puheenvuorossaan saatuun selvitykseen.

Valituksessaan Yritys vaatii lainvastaisten moitteiden kumoamista ja perää keskustan ryhmän saamaa selvitystä. Yritys ei ole selvitystä nähnyt, eikä hänelle ole annettu mahdollisuutta tulla siitä kuulluksi.

Myöskään valtuuston pöytäkirjaan selvitystä ei ole liitetty, eikä Yritys ole sitä saanut pyynnöistään huolimatta.

Myös Suomen Kuvalehti on tuloksetta pyytänyt selvitystä, koska sen pitäisi olla julkinen asiakirja.

Nyt vt. kunnanjohtaja Kyösti Tornberg paljastaa, että mitään keskustan saamaa selvitystä ei taida olla olemassakaan.

 

Näin Kyösti Tornberg kirjoittaa esityksessään:

”Kunnanhallituksen käsityksen mukaan ko. selvityksellä ei tarkoiteta mitään yksittäistä asiakirjaa tai lausuntoa vaan sen informaation kokonaisuutta, joka on kertynyt asiassa 15.9.2014 päätöksen yhteydessä ja sen jälkeen. Tässä informaatiossa tärkein kohta on kunnanvaltuuston 20.10.2014 § 50 päätös”.

Kyseisessä kokouksessa valtuusto palautti kunnanhallituksen jäsenet täysivaltaisesti päätöksentekoon. Nyt Tornberg esittää, että valtuuston tuolloin tekemä päätös on ”luonteeltaan kannanotto, johon kunnanvaltuustolla keskeisenä kunnallisena päättäjänä on ollut täysi legitimiteetti”.

Turun yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professori Pekka Viljanen suhtautuu Tornbergin esitykseen kriittisesti.

”Kunnanhallituskaan ei Tornbergin esityksen mukaan näytä tietävän, mitä valtuuston saamalla selvityksellä tarkoitetaan”, Viljanen sanoo.

”Vt. kunnanjohtajan esitys on varsin erikoinen. Näyttää siltä, että kunnanvaltuuston edellisen vuoden lokakuussa tekemä päätös osoittautuukin nyt osaksi ’valtuuston saamaa selvitystä’”, professori ihmettelee.

 

Kuntalain asiantuntija Kari Prättälä muistuttaa, että valtuustolla ei edes ole toimivaltaa antaa moitteita valtuuston puheenjohtajalle.

Keskustan valtuustoryhmän esiin nostama selvitys on kuitenkin julkinen asiakirja, kun sitä on käytetty valtuuston päätöksenteon perustana.

Tornbergin esitys kunnan lausunnoksi vetää Prättälän vakavaksi.

”Se, että aineistoa, jolla päätöstä on perusteltu, ei sitten olekaan, tuo pohdittavaksi uudenlaisen oikeudellisen ongelman. Onko valtuustolle annettu virheellistä tietoa päätöksenteon pohjaksi”, Prättälä kysyy.

Hän korostaa, että kuntalain mukaan valtuusto voi sinänsä kohtuullisen vapaasti harkita, millaista valmistelua se pitää riittävänä.

”Tilanne on kuitenkin toinen, jos valtuustolta on salattu päätökseen vaikuttavaa tietoa tai jos valtuustolle on annettu virheellistä tietoa. Tällainen päätös on saatettu kumota hallinto-oikeudessa virheellisessä järjestyksessä syntyneenä.”

Tornbergin esityksessä Yrityksen saamaa moitetta pidetään vain ”kannanottona”.

”Moite sinänsä voi olla vain ’kannanotto’, mutta jos moite annetaan sen vuoksi, että luottamushenkilö on ylittänyt toimivaltansa, moitteen saajan oikeussuojan tarve on aivan ilmeinen.”

Prättälän mukaan kuntalaissa on selvät säännökset siitä, miten valtuuston puheenjohtajan epäilty toimivallan ylitys voidaan saattaa tutkittavaksi.

”Puheenjohtajan menettely on jo ollut sekä hallinto-oikeuden että syyttäjän arvioitavana. Molemmat keinot on jo käytetty. Valtuuston itsensä luottamushenkilölle antamaa moitetta kuntalaki ei seuraamuksena tunne.”

Kunnanhallitus ei voi Prättälän mukaan vetäytyä sen taakse, että se ei ole asiaa itse valmistellut. Kunnanhallituksella on valmisteluvastuu.

”Kun näyttää ilmeiseltä, että valtuuston päätös on perustunut puutteelliseen valmisteluun, kunnanhallituksen pitäisi saattaa asia valtuustoon uudelleen käsiteltäväksi.”

 

Vt. kunnanjohtaja Kyösti Tornbergin laatima esitys Kittilän kunnanhallitukselle on kokonaisuudessaan tällainen:

”Kittilän kunnan hallintosäännön 44 §:n 14. kohdan nojalla Kittilän kunnanhallitus lausuu kunnioittavasti seuraavaa:

Kunnanvaltuusto päätti 20.4.2015 § 27 keskustan valtuustoryhmän esityksestä äänin 21-5, että kunnanvaltuuston puheenjohtaja Inkeri Yrityksen 15.9.2014 tekemä päätös kunnanhallituksen pidättämisestä tehtävistään on asiasta saadun selvityksen mukaan kuntalakiin perustumaton eikä päätöstä ole valmisteltu siten kuin kuntalaki edellyttää. Valtuusto katsoi, että Yritys on päätöksen teossaan ylittänyt toimivaltansa. Valtuusto piti tointa moitittavana, mutta katsoi, että kunnan toimintakyvyn turvaamiseksi asia ei edellytä tämän kannanoton lisäksi muita toimenpiteitä.

Kunnanvaltuusto päätti 20.10.2014 § 50 äänin 22–3, yksi tyhjä, hyväksyä päätöksen, jossa todettiin, että kunnanvaltuuston puheenjohtajan 15.9.2014 tekemä em. päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, koska asianosaisia ei ole kuultu. Lisäksi valtuusto totesi ettei päätöksessä oltu osoitettu kuntalain 40 §:n 1 momentin täyttyneen, mikä valtuuston käsityksen mukaan vaadittiin 40 §:n 2 momentin soveltamiseksi. Valtuusto katsoi em. päätöksen lainvastaisuuden niin olennaiseksi, että sitä ei voitu pitää hallintopäätöksenä, vaan sellaisenaan mitättömänä. Valtuusto kumosi ja poisti kunnanvaltuuston puheenjohtajan 15.9.2014 päätöksen sekä palautti kunnanhallituksen jäsenille ja varajäsenille täyden toimivallan.

Kunnanvaltuuston 20.4.2015 § 27 tekemä päätös on siten nähtävä johdonmukaisena jatkona 20.10.2014 § 50 tehdylle päätökselle.

Valittaja on valituksessaan perännyt ’keskustan valtuustoryhmän saamaa selvitystä.’ Kunnanhallituksen käsityksen mukaan ko. selvityksellä ei tarkoiteta mitään yksittäistä asiakirjaa tai lausuntoa vaan sen informaation kokonaisuutta, joka on kertynyt asiassa 15.9.2014 päätöksen yhteydessä ja sen jälkeen. Tässä informaatiossa tärkein kohta on kunnanvaltuuston 20.10.2014 § 50 päätös. Katsomme, että valittajan väite asiakirjan puuttumisen merkityksestä on merkityksetön.

Oleellista on mielestämme se, että kunnanvaltuuston puheenjohtaja Inkeri Yritys on suorittanut erittäin raskaan toimenpiteen keskeiselle kunnalliselle toimielimelle puutteellisin perustein saattaen kunnan toimintakyvyn vaillinaiseksi. On kyseenalaista täyttääkö pidättämispäätös hallinnon suhteellisuusperiaatteen ja hallinnon tarkoituksenmukaisuusperiaatteen edellytyksiä.

Kunnanhallitus katsoo, että kunnanvaltuuston 20.4.2015 § 27 päätös on luonteeltaan kannanotto, johon kunnanvaltuustolla keskeisenä kunnallisena päättäjänä on ollut täysi legitimiteetti.

Kaiken edellä olevan perusteella kunnanhallituksen mielestä Inkeri Yrityksen valitus tulisi perusteettomana hylätä. Näin ollen myöskään kulujen korvaamiseen ei ole olemassa laillista perustetta.”