Kittilän kriisin mieletön tarina: Valta­taistelusta raskaisiin rikos­epäilyihin – Suomen kalleimmat potkut

Kittilässä syntyi Suomen ennätys 3,5 vuodessa. Syyteharkinnassa on jo 28 kuntapäättäjää ja kaksi muuta henkilöä.

Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Kun tilanne alkoi näyttää vakavalta, suku puuttui peliin. Päivikki Palosaari ei säästellyt sanojaan puolustaessaan toimitusjohtaja Jouni Palosaarta.

”Levi on viime viikkoina saanut valtakunnallista ja jopa valtakunnan rajojen ulkopuolelle kantautunutta negatiivista julkisuutta Levi Ski Resort Oy:n (”Hissiyhtiö”) ympärille kehitetyn sirkuksen myötä. Negatiivisen julkisuuden on synnyttänyt Jouni Palosaarta kohtaan masinoitu häikäilemätön ja Kittilässä ennennäkemätön ajojahti ja julkinen nöyryytys”, hän kirjoitti sähköpostissaan 26. joulukuuta 2013.

Päivikki Palosaari aloitti Levillä uransa Porogrilli-yrittäjänä 1980-luvun alussa. Nykyään hän on yrittäjäneuvos.
Päivikki Palosaari aloitti Levillä uransa Porogrilli-yrittäjänä 1980-luvun alussa. Nykyään hän on yrittäjäneuvos.

”Jouni Palosaari sattuu olemaan veljeni, mutta sillä seikalla ei ole mitään merkitystä arvioidessani tapaa jolla häntä on kohdeltu. Toimintatapa on häpeällinen.”

”Levin matkailukuningatar”, Hullun Poron omistaja ja toimitusjohtaja Päivikki Palosaari puuttui Kittilän tapahtumiin 40 päivää sen jälkeen, kun hissiyhtiön hallitus oli erottanut toimitusjohtajansa. Se oli menettänyt luottamuksensa Jouni Palosaareen kilpailutukseen liittyvien epäselvyyksien vuoksi. Kunnanjohtaja Anna Mäkelä oli tehnyt tutkintapyynnön Palosaaren toimista 5. joulukuuta.

Päivikki Palosaaren kirje ”kollegoille ja päättäjille” jatkui: ”(– –) Ensimmäistäkään todistetta mistään Jouni Palosaaren tekemästä väärinkäytöksestä ei ole esitetty eikä varmasti voida esittääkään, mutta mies on jo heitetty roviolle ja kivitetty torilla. Onko Kittilässä palattu noitavainojen aikaan?”

Hissiyhtiön hallitus oli kuitenkin saanut jo 18. joulukuuta nähtäväkseen Jouni Palosaaren syksyn 2013 aikana lähettämät sähköpostit, jotka osoittivat hänen vinkanneen Levin vakiintuneelle hissitoimittajalle tietoja kilpailevasta tarjouksesta. Myös hissiyhtiön hallitus teki asianomistajana tutkintapyynnön toimitusjohtajasta. Päätös oli yksituumainen.

Kittilän kunta omistaa enemmistön hissiyhtiöstä. Toista suuromistajaa, Levin Matkailukeskusta, edusti hallituksessa ay-johtaja Antti Rinne (sd). Kittilässä sotkut pantiin hänen piikkiinsä.

”Olemme myös saaneet todistaa surkuhupaisaa sekoilua aina kunnanjohtajan jättämää tutkintapyyntöä myöten. Onko tämä tapa, jolla johdatetaan Kittilää? Kuka tätä kuntaa ja kunnan omistamia yhtiöitä johtaa? Ay-liike Antti Rinteen johdolla, vai me yrittäjät ja kunnan päättäjät?” Palosaari kirjoitti.

”Jouni Palosaaren julkisesta kivityksestä on jo nyt seurannut mittaamatonta vahinkoa. (– –) Levin matkailuelinkeino puolestaan ei kestä sellaisia sirkuksia joka nyt on järjestetty. Merkittävää tuhoa on jo tehty.”

”Mitä nyt siis tulee tehdä?” hän kysyi ja vastasi itse: ”Keskeisessä asemassa tämän asian ratkaisemisessa on Kittilän kunnan päättäjät ja me yrittäjät ja tapa miten sitä johdetaan. Kunnan on alettava käyttää yhtiössään isännän ääntä. (– –) Siksi Hissiyhtiön hallitus on välittömästi järjestettävä uudestaan. Siten, että yhtiössä on vain kittiläläisiä edustajia, joilla on yhteinen intressi kehittää yhtiötä Kittilän ja Levin parhaaksi.”

 

Keskusrikospoliisin tiedote tärisytti kunta-Suomea 17. toukokuuta 2017.

Yli 2,5 vuotta kestäneen esitutkinnan jälkeen KRP kertoi siirtäneensä Kittilän kunnan päätöksentekoon liittyviä useita tutkintakokonaisuuksia syyteharkintaan Oulun syyttäjänvirastoon.

Syyteharkinnassa on tässä vaiheessa 28 kuntapäättäjää ja kaksi muuta henkilöä. Se on kunta-alalla Suomen ennätys.

Jouni Palosaari on johtanut Levin hissiyhtiötä 1988 lähtien – pois lukien 127 päivää potkujen takia.
Jouni Palosaari on johtanut Levin hissiyhtiötä 1988 lähtien – pois lukien 127 päivää potkujen takia. © Petri Kaipiainen

KRP aloitti tutkinnan, kun Suomen Kuvalehti kertoi (”Kittilän laki”, SK 24/2014) hissiyhtiön ympärillä käydystä valtapelistä: kuinka kuntapäättäjät ryhtyivät tammikuussa 2014 tositoimiin vetääkseen Jouni Palosaaresta tehdyn tutkintapyynnön pois Lapin poliisilaitokselta.

Kittilän kunnanhallituksen jäsenten enemmistö viittasi kintaalla kuntakonsernia koskevalle lainsäädännölle. Heidän olisi pitänyt valvoa yhtiön toimintaa ja huolehtia kunnan edusta. Sen sijaan he tekivät kaikkensa, että poliisitutkinta Palosaaren toimista saataisiin lopetetuksi.

Hissiyhtiön yhtiökokouksessa 25. maaliskuuta 2014 kunnan edustajana toimi Reijo Kyrö (kesk). Hän pani tuulemaan erottaen tutkintapyynnön tehneen hallituksen ja nimittäen uuden, johon valittiin vain kuntapäättäjiä.

Yhtiön uusi hallitus kokoontui välittömästi, veti tutkintapyynnön pois ja palautti Palosaaren toimitusjohtajaksi. Puheenjohtajaksi nousi kunnanhallituksen toinen varapuheenjohtaja Tarmo Salonen (ps), joka oli tekemässä tutkintapyyntöä mutta irtisanoutui siitä muutama vuorokausi myöhemmin.

 

Kun Jouni Palosaaren potkut tulivat julki joulukuussa 2013, Palosaaren sisarusparia lähellä olevat vaikuttajat alkoivat ottaa kantaa sosiaalisessa mediassa Jouni Palosaaren puolesta. Yksi heistä oli Arto Merisalo, vaalirahasotkuista tunnettu ja talousrikoksista vankeutta saanut liikemies.

Merisalo, joka oli 22. joulukuuta 2013 vapautunut vankilasta, nimesi 29. tammikuuta, 25. maaliskuuta ja 2. huhtikuuta 2014 Facebookissa Antti Rinteen hissijupakan syntipukiksi.

Kun Yle Lappi uutisoi 28. huhtikuuta 2014, että 24 Kittilän kunnanvaltuutettua vaatii kunnanjohtaja Anna Mäkelän eroa, Merisalo jakoi uutisen Facebookissa 2. toukokuuta ja kirjoitti:

”Oikealla asialla ovat. Niin asiaa sivusta seuranneena uskon. Kunnanjohtaja Anna Mäkelä ja tekninen johtaja Lauri Kurula tulisi molemmat erottaa, ovathan he rikkoneet esimiehensä kunnanhallituksen ohjeita ja määräyksiä omistajanohjauksessa…”

Kun Lapin Kansa uutisoi 28. lokakuuta, että Kittilän kunnanjohtajan potkut menevät valtuuston päätettäväksi, Päivikki Palosaaren puoliso Mika Latva jakoi uutisen Facebook-sivullaan saatesanoin: ”Kyllä kyllä.” Ja viesti päättyi hymiöön.

Sitä ennen oli ehtinyt tapahtua paljon.

Suomen Kuvalehden lukijan tehtyä tutkintapyynnön ”Kittilän laki” -jutun perusteella Lapin poliisilaitos käynnisti heinäkuun 2014 alussa tutkinnan kuntapäättäjien toimista. Elokuussa 2014 apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske avasi uudelleen Lapin syyttäjänviraston sulkeman tutkinnan Levin hissiyhtiöstä ja Jouni Palosaaren toimista.

Kittilän kuntakonserniin liittyvä tutkinta keskitettiin Ouluun KRP:lle, joka tiedotti tutkinnasta 15. syyskuuta 2014.

Kittilän kuntapäättäjien enemmistöä KRP:n tiedote ei hätkähdyttänyt.

Anna Mäkelä johti Kittilää 17. marraskuuta 2014 asti, jolloin valtuusto irtisanoi hänet lainvastaisesti.
Anna Mäkelä johti Kittilää 17. marraskuuta 2014 asti, jolloin valtuusto irtisanoi hänet lainvastaisesti.

Marraskuussa 2014 kunnanvaltuutettujen enemmistö irtisanoi kunnanjohtaja Mäkelän edes kuulematta häntä lopullisesta raportista, jossa oli kerrottu erottamisperusteet.

Maaliskuussa 2015 hallintojohtaja Esa Mäkisen ansiosta paljastui keskeisten kuntapäättäjien varjovalmistelu niin sanotun Eilavaara-laskun tultua julki.

Elokuussa 2015 kunnanvaltuutettujen enemmistö vei Mäkiseltä työtehtävät kunnanhallituksen sihteerinä ja kunnanjohtajan sijaisena. Näin hänet saatiin ulos kunnanhallituksen kokouksista.

Nämäkin tapaukset päätyivät KRP:n tutkintaan. Pohjois-Suomen hallinto-oikeus – ja myöhemmin vielä korkein hallinto-oikeus – katsoi Mäkisen syrjään siirtämisen tapahtuneen lainvastaisesti.

Lyhyin on lista päättäjistä, joita ei epäillä rikoksista.

Kittilän päätöksenteon saldo viime valtuustokaudelta kevääseen 2017 asti on mykistävä.

Kolmea keskeistä päättäjää epäillään Eilavaara-vyyhdissä törkeän petoksen yrityksestä ja virka-aseman väärinkäyttämisestä. He ovat nyt vt. kunnanjohtajana toimiva Timo Kurula (kesk), edellisen kunnanvaltuuston ensimmäinen varapuheenjohtaja Markku Mäkitalo (kesk) ja kunnanhallituksen ensimmäinen varapuheenjohtaja Aki Maunula (vas).

Talousneuvos Mäkitalo on myös Lapin Yrittäjien puheenjohtaja.

Kaikkiaan 23 valtuutettua ja viisi keskeisten toimielinten varajäsentä on epäiltyinä virka-aseman väärinkäyttämisestä. Osa heistä on epäiltyinä myös työrikoksista kunnanjohtaja Mäkelän irtisanomisasiassa ja virka-aseman väärinkäyttämisestä myös hissiyhtiön tutkintavyyhdissä. Toimitusjohtaja Jouni Palosaarta epäillään yrityssalaisuuden rikkomisesta ja luottamusaseman väärinkäytöstä.

Syyteharkinnassa olevista kuntapäättäjistä 11 jatkaa kesäkuussa 2017 alkaneella kaudella kunnanvaltuutettuina, ja useita epäiltyjä on varavaltuutettuina. Epäillyistä viisi istuu uudessa kunnanhallituksessa, jossa on yhdeksän jäsentä.

Myös Palosaari on jatkanut hissiyhtiön johdossa syyteharkinnasta huolimatta.

Kaikki epäillyt ovat kiistäneet syyllistyneensä rikoksiin.

Lyhyin on lista päättäjistä, joita ei epäillä rikoksista: vasemmistoliittoa viime kaudella valtuuston puheenjohtajana edustanut Inkeri Yritys ja valtuutetut Helena Huikuri-Kujala (vas), Lasse Lompolo (vas) sekä Hille Kuusisto (kok). Heistä vain Yritys haki kevään kuntavaaleissa jatkokautta ja sai sen.

Kittilän päätöksenteko työllistää yhä poliisia. Rikosylikomisario Jukka Haataja Lapin poliisilaitokselta ja rikostarkastaja Maria Vuorivirta-Heikkinen KRP:n Oulun yksiköstä vahvistavat, että molemmissa on Kittilän päätöksentekoon liittyviä asioita vielä kesken ja niistä tiedotetaan myöhemmin syksyllä.

 

Jouni Palosaaren potkut ovat Suomen kalleimmat potkut.

Kyse ei ole vain siitä, kuinka monta miljoonaa euroa KRP:n, Lapin poliisin, Oulun ja Lapin syyttäjänvirastojen, eri tuomioistuinten ja muiden viranomaisten prosessit maksavat veronmaksajille.

Kyse ei ole myöskään vain taloudellisista ja inhimillisistä kärsimyksistä, joita lainvastaisilla päätöksillä on aiheutettu yksittäisille ihmisille, heidän läheisilleen – ja epäiltyinä olevillekin.

Kovimman hinnan maksavat kaikki Suomen kunnat. Kyse on kunnallisen itsehallinnon ja poliittisen päätöksenteon uskottavuudesta ja luotettavuudesta. Niiden ylle Kittilä on heittänyt raskaan varjon. Se tiedetään jo, että Kittilän päätöksentekoa puidaan aikanaan oikeussaleissa, koska syyttäjät esittivät epäillyille tunnustamismenettelyä kesällä 2016, mutta epäillyt eivät suostuneet.

Kittilästä tulee ennakkotapaus kuntapäättäjiä koskevasta virkavastuusta.

Epäillyistä noin puolet on keskustalaisia.

Kittilän kriisi on vahvasti keskustavetoinen. Epäillyistä päättäjistä noin puolet on keskustalaisia.

Keskustan puheenjohtaja, pääministeri Juha Sipilä on useasti kieltäytynyt kommentoimasta Kittilän kuntapoliitikkoihin kohdistuvia rikosepäilyjä sanoen, että ei ole perehtynyt tapaukseen.

Jo kevään 2015 eduskuntavaalien alla Suomen Kuvalehti yritti saada keskustajohdon kommentit uutiseen, jonka mukaan KRP oli tehnyt kotietsinnän keskustan ehdokkaan ja kunnanhallituksen puheenjohtajan Timo Kurulan kotiin.

Sipilä ei kommentoinut, ja vähäsanainen oli myös puoluesihteeri Timo Laaninen, joka vetosi esitutkintaan.

Sipilän perehtymättömyyttä on jatkunut yli kahden vuoden ajan, vaikka uutiset Kittilästä ovat yhä hurjempia. Nyt hän viesti avustajansa kautta, ettei kommentoi lomalta. Samana päivänä pääministeri kuitenkin paheksui Finnairin toimitusjohtajalle myönnettyä lisäeläkettä.

Helmikuussa 2017 Sipilä vieraili kuntavaalikiertueella Kittilässä kampanjoimassa keskustan ehdokaslistan puolesta. Siinä myös joukko virkarikoksista epäiltyinä olevia päättäjiä pyrki jatkokaudelle. Kittilälehti kertoi Sipilän naurattaneen yleisöä kysymällä, pitäisiköhän hänen hakea Kittilän kunnanjohtajan virkaan.

Timo Kurula haki Kittilän kunnanjohtajaksi jo vuonna 2009, kun Anna Mäkelä valittiin.
Timo Kurula haki Kittilän kunnanjohtajaksi jo vuonna 2009, kun Anna Mäkelä valittiin.

Sipilä ei hakenut, mutta keskustalainen tehtävään valittiin: petos- ja virkarikoksista epäilty Timo Kurula.

Nyt Kurula johtaa kuntaa keskellä raskasta virka-, työ- ja petosrikoksia koskevaa syyteharkintaa, mutta valtakunnan keskustavaikuttajat vaikenevat tilanteessa, jollaista ei ole koskaan aiemmin nähty Suomen kunnallishallinnon historiassa.

Vain kaksi politiikan konkaria on yrittänyt vaikuttaa julkisesti siihen, että Kittilässä palattaisiin Suomen lakien piiriin.

Keväällä 2015 kuntaministeri Paula Risikko (kok) tarjosi valtiovarainministeriön apua Kittilään. Apua ei otettu vastaan.

Keskustan ex-kuntaministeri, kansanedustaja Tapani Tölli puolestaan teki kovan taustatyön Lex Kittilän säätämiseksi.

Puoluejohtajista enemmistö on sivuuttanut Kittilän olankohautuksella.

Perussuomalaisten Lapin piiri vietti 10-vuotisjuhlaansa Levillä Hullussa Porossa 19. marraskuuta 2016. Paikalla oli puheenjohtaja Timo Soini, joka vierailunsa aikana antamassaan haastattelussa kyseenalaisti tuolloin Sipilän hallituksen pöydällä olleen Lex Kittilä -lakiesityksen.

Myös Soini ja vasemmistoliiton Li Andersson kiittelivät kuntavaalien ehdokaslistojaan eivätkä puuttuneet Kittilän ehdokasasetteluun. Anderssonin kannalta tappio oli ehkä raskain: vasemmisto menetti Suomen lakia näkyvästi puolustaneen Inkeri Yrityksen ja hänen mukanaan joukon paikallisia vaikuttajia.

Kokoomus sen sijaan puuttui tilanteeseen. Puolueen kuntavaaliehdokkaina ei ollut KRP:n tutkinnassa epäiltynä olevia.

 

Mitä vaikenemisesta pitäisi ajatella?

”Kyse on Suomen lakia puolustaneiden ja vähemmistöön jääneiden kittiläläisten päättäjien heitteillejätöstä”, sanoo rikos- ja prosessioikeuden emeritusprofessori Pekka Viljanen. Hän on virkarikosprofessorina Suomen Kuvalehden pyynnöstä perehtynyt Kittilän asiakirjoihin toukokuusta 2014 lähtien.

Viljanen muistuttaa, että kunnallinen itsehallinto ei ole arvostelun yläpuolella.

”Esimerkiksi valtioneuvostolla on oma toimivaltansa, mutta kukaan ei pidättäydy arvostelemasta sen toimia sillä perusteella, että se toimii toimivaltansa rajoissa, puhumattakaan tapauksista, joissa se ylittää toimivaltansa”, hän sanoo. ”Miksi kunnallisesta päätöksenteosta ei saisi keskustella samoin?”

Suomen Kuvalehti on kysynyt kuntien etujärjestöltä Kuntaliitolta, valtiovarainministeriöltä, puoluejohtajilta ja -sihteereiltä, Lapin kansanedustajilta, Lapin liiton ja keskustan Lapin piirin johdolta sekä useilta muilta tahoilta näkemystä Kittilästä. Vastassa on ollut hiljaisuus.

Kansanedustaja Mikko Kärnää (kesk) lukuun ottamatta lappilaiset ovat piiloutuneet syyttömyysolettaman, esitutkinnan ja nyt syyteharkinnan taakse.

”Kittilässä olisi jo aika tunnustaa tehdyt virheet”, Kärnä sanoo. ”Nykyinen meno halventaa kunnallista itsehallintoa. Olen ollut häpeissäni tapahtumista naapurikunnan entisenä kunnanjohtajana. Kittilässä häsläävät muutkin puolueet kuin keskusta, mutta ei se ole puolustus keskustan päättäjien menettelyille.”

Toisenlaisen poikkeuksen tekee keskustan kansanedustaja Eeva-Maria Maijala, jonka mielestä tapaus Kittilässä on kyse vain Suomen Kuvalehden ajojahdista.

Mikä estää lappilaisia lainsäätäjiä sanomasta julkisesti, että heidän säätämänsä lait koskevat myös Kittilää? Mikä meteli nousisi, jos Helsingissä toimittaisiin samoin kuin Kittilässä – ja enemmistö valtuutetuista olisi epäiltyinä rikoksista?

Viljanen sanoo, että myös esitutkinnan kanssa painivat poliisit on jätetty heitteille. ”Uutta tutkittavaa syntyy näköjään kaiken aikaa, eikä tutkinnalle näy päätepistettä niin kauan kuin rikoksista epäiltyjen päättäjien ja nykyisen vt. kunnanjohtajan annetaan jatkaa tehtävissään.”

Emeritusprofessori vaatii Lex Kittilän soveltamista pikaisesti. ”Ellei sitä käytetä Kittilässä, niin missä sitten?”

Viljanen vaati jo syksyllä 2014 lakia, joka antaisi valtiolle puuttumiskeinot. Ajatus Lex Kittilästä otettiin todesta vasta, kun Suomen Kuvalehti kertoi helmikuussa 2016, että KRP epäili suurta joukkoa Kittilän valtuutettuja virkarikoksista.

Kittilän vaakunaeläin on ahma. Se on myös kunnantalon kokoushuoneen taulussa.
Kittilän vaakunaeläin on ahma. Se on myös kunnantalon kokoushuoneen taulussa. © Otto Ponto

 

Lex Kittilä tuli voimaan 1. kesäkuuta 2017. Nyt valtiovarainministeriöllä on keinot puuttua tilanteeseen. Enää puuttuu uskallus soveltaa lakia.

Kuntalain asiantuntija ja Lex Kittilä -selvityksen laatija Kari Prättälä on seurannut Kittilää sivusta. Hän myöntää, että lakeja puolustaneet päättäjät jätettiin yksin. Prättälän mukaan kyse ei ole ollut siitä, etteikö viranomaisilla olisi ollut keinoja puuttua kunnan tilanteeseen.

”Kyse on siitä, ovatko ne tahot, joilla on ollut lainsäädännön mukaan jonkinlaista toimivaltaa, käyttäneet toimivaltaansa.” Vastauksen tiedämmekin.

”On myös tahoja, joilla ei ole lain antamaa toimivaltaa puuttua Kittilän tilanteeseen, mutta arvovaltaa kylläkin”, Prättälä miettii. ”Ne, joilla on tällaista valtaa, osaavat arvioida, ovatko käyttäneet sitä.”

 

Levi on Lapin matkailun sydän. Satojen miljoonien eurojen bisnes on maakunnan päättäjien suojeluksessa – ja niin tulee ollakin. Mutta mihin vedetään raja terveen ja epäterveen suojelemisen välillä? Selittääkö Levin merkitys vaikenemista Kittilän tapahtumista?

Tapaus Kittilän yhteydessä Suomen Kuvalehdelle on kerrottu seminaareista Levillä, ilmaisista vip-aitioista ja -hissilipuista politiikan, talouselämän ja median vaikuttajille sekä vieraanvaraisuudesta, joka on ”luonteeltaan kosteaa”.

Toimittajat ovat pressikorteillaan saaneet noutaa hissiyhtiön toimistosta vuosittain yhden päivän ilmaisen lipun tutustuakseen Levin rinteiden toimintaan.

Tätä Pekka Viljanen pitää huolestuttavana. ”Toimittajien pitäisi pysytellä riippumattomina. Jos toimittaja antaa kestityksen vaikuttaa uutisointiinsa, se ei ole vain journalististen periaatteiden vastaista. Se voi olla myös lahjuksen ottamista elinkeinotoiminnassa.”

Viljasen mukaan kaikki merkit viittaavat siihen, että Kittilän päätöksenteko ei toimi terveesti. ”Terveen päätöksenteon merkki on se, että kuntapäättäjät eivät joudu nöyristelemään ketään yrittäjää.”

”Napapiirin sankarin” tiluksilta löytyi laiton kaatopaikka.

Syksyllä 2015 Päivikki Palosaaren tiluksilta löytyi Hullu Poro Oy:n laiton kaatopaikka. Lapin poliisi käynnisti tutkinnan ympäristörikoksesta. Iltapäivälehdet vaikenivat rikosepäilystä.

Suomen Kuvalehti kertoi huhtikuussa 2017, että Palosaaren kaatopaikalta oli viety lähes 44 000 kiloa metalli-, betoni- ja puujätettä Kittilän jäteasemalle.

Poliisin tutkinta ei näyttänyt haittaavan Hullu Poro Oy:n markkinointia. Yhtiö sai lokakuussa 2016 ympäristösertifikaatin, jonka myönsi johtamisjärjestelmien sertifiointiin paneutunut Inspecta Oy. Palosaari hehkutti sertifikaattia yhtiönsä verkkosivuilla.

Liiketoimintapäällikkö Stefan Fagerström sanoo, että sertifiointiarvioinnissa Inspecta ei tiennyt hotellin toimintaan liittyvistä kaatopaikkaongelmista. ”Asia on nyt tuotu tietoisuutemme ja tutkimme asiaa ja sen vaikutusta sertifiointiin.”

Kaatopaikka-asia on jo Lapin syyttäjänviraston syyteharkinnassa.

Julkisuudessa Päivikki Palosaaresta on syntynyt kuva liikenaisesta, jolla on vaikutusvaltaa, eikä Palosaari ole sitä koskaan kiistänytkään. Päinvastoin. Helmikuussa 2017 Image-lehdessä hän kertoi sosiaalisista verkostoistaan.

Haastattelussa matkailukuningatar muistelee 1990-luvun loppupuolta – sitä, kuinka hänen japanilaisella kokillaan oli vaikeuksia saada työlupaa:

” (––) mutta asia ratkesi, kun silloisen sisäministerin Jari-Erik Enestamin (r.) johtama ulkomainen parlamentaarinen valtuuskunta vieraili Levillä. Akira tarjoili ryhmälle, ja kun joku kysyi, miten nuori japanilainen mies oli viihtynyt Lapissa, hän mainitsi pulmistaan työluvan kanssa. Palosaaren mukaan Enestamin avustaja soitti seuraavana päivänä ja kehotti Akiraa menemään poliisiasemalle allekirjoittamaan papereita. Työlupa oli myönnetty.”

Jutun otsikko on paljon puhuva: ”Napapiirin sankari: Kittilässä pitää hoviaan yrittäjä Päivikki Palosaari”. Keitä kaikkia hovin alamaisiin kuuluu, sitä ei kerrota.

Pekka Viljasen mukaan tämän kaltaiset palvelukset eivät näytä hyvältä, koska viranomaisen tulee kohdella kaikkia yhdenvertaisesti. ”Virka-asioita ei kuulu hoitaa suhteilla”, hän sanoo ja korostaa nyt puhuvansa yleisellä tasolla.

Viljanen asettelee sanansa: ”Sanotaan, että Suomessa ei ole korruptiota. Meillä ei ole juuri ’ruskeiden kirjekuorien korruptiota’, mutta onhan meillä hyvät veljet ja sisaret, jotka hoitavat asioita suhteilla ja tekevät päätöksiä, joista voi koitua epäasiallista hyötyä joillekin.”

 

Päivikki Palosaaren tiedetään tukeneen ehdokkaita vaaleissa. Se on laillista toimintaa, kunhan noudatetaan vaalirahoitusta koskevaa lakia.

Eduskuntavaaleissa 2015 keskustan ehdokas Timo Kurula hoiti vaalikiertueensa Palosaaren nimiin rekisteröidyllä matka-autolla. Tuloksena oli vain 279 ääntä.

Kevään 2017 kuntavaaleissa ehdolle asettunut toimitusjohtaja Yrjötapio Kivisaari (kesk) oli vielä alkuvuodesta tuntematon monelle kittiläläiselle, mutta hän sai vetoapua kampanjaansa. Tienvarsimainoksissa luki ”Hullu Poro”.

Aiemmin Kivisaari on vaikuttanut Nurmijärven kunnallispolitiikassa. Hän tarjoutui keskustan puoluesihteeriksi keväällä 2010 mutta perui ehdokkuutensa.

Kivisaari sai tulokkaana Kittilän valtuustossa ensimmäisen varapuheenjohtajan ja keskustan ryhmän puheenjohtajan painavat mandaatit. Lisäksi hän on kunnanhallituksen varajäsen, jäsen kahdessa lautakunnassa ja keskustan Kittilän kunnallisjärjestön hallituksen jäsen.

Suomen Kuvalehden tietojen mukaan Kivisaaren puoliso työskentelee Päivikki Palosaaren yhtiön palveluksessa.

 

Myös Kittilän kunnanhallituksen puheenjohtajalla Pekka Rajalalla (kesk) on hyvät yhteydet Levin mahtisukuun.

Pekka Rajala on Kittilän kunnanhallituksen puheenjohtaja syksystä 2016 ja Lapin keskustavaikuttaja.
Pekka Rajala on Kittilän kunnanhallituksen puheenjohtaja syksystä 2016 ja Lapin keskustavaikuttaja.

Rajala nimitettiin keväällä 2014 hissiyhtiön uuteen hallitukseen, joka veti Jouni Palosaaresta tehdyn tutkintapyynnön pois. Syksyllä 2015 rakennus- ja ympäristölautakunnan jäsenenä hän yritti vaikuttaa siihen, että kunta ei puuttuisi Hullun Poron kaatopaikka-asiaan.

Rajalasta tuli kunnanhallituksen puheenjohtaja syksyllä 2016, ja kesäkuussa 2017 hänet valittiin tehtävään uudelleen.

Rajala on keskustan Kittilän kunnallisjärjestön puheenjohtaja ja keskustan Lapin piirin hallituksen jäsen. Hän oli keskeinen vaikuttaja siinä, että kunnallisjärjestö maksoi kohutun Eilavaara-laskun yrittäessään keväällä 2017 helpottaa asiassa rikosepäiltyinä olevien asemaa.

Heinäkuussa kävi ilmi, että on olemassa toinenkin Eilavaara-lasku, jota on ilmeisesti poliisitutkinnan pelossa piiloteltu usean vuoden ajan.

Rajala junaili Timo Kurulaa vt. kunnanjohtajan virkaan huhtikuussa ja toukokuussa 2017. Ruma valintaprosessi ei näyttänyt haittaavan. Yle Rovaniemen haastattelussa kesäkuussa Rajala kielsi hallintojohtaja Esa Mäkistä tuomasta valintaa kunnanhallitukseen enää laillisuusvalvonta-asiana. Mäkinen yritti korjauttaa ilmeisen lainvastaisen päätöksen.

Rajala ei ole vastannut SK:n kommenttipyyntöihin.

Rinnemiehet taputtivat, kun kunnanjohtaja sai potkut.

Syksyllä 2014 Pekka Rajala seurasi läheltä kunnanjohtaja Anna Mäkelän erottamista. Episodi oli erikoinen.

Rajala oli paikalla 17. marraskuuta 2014, kun kunnanvaltuusto erotti Mäkelän äänin 23–4. Rajala ei ollut päättämässä asiasta mutta istui takarivissä.

Hänen kanssaan kokousta seurasi joukko Levin maailmancupin järjestelyyn osallistuneita Jouni Palosaaren luottomiehiä. Kisat päättyivät kokousta edeltäneenä iltana. Niinpä miehet saapuivat valtuustoon autonkuljettajan tuomina – ja uho oli päällä. Ainakin yksi heistä uhitteli kunnanjohtajaa puolustaneille kunnanviraston työntekijöille.

Rajalan kanssa kokousta seurasivat muiden muassa Levin kisojen tuolloinen pääsihteeri Mikko Saarinen ja markkinoinnista vastaava Mikko Luukkaa.

Kun valtuusto oli erottanut Mäkelän, Levin rinnemiehet antoivat aplodit. Mäkelän erottaminen tapahtui päivälleen vuosi Jouni Palosaaren potkujen jälkeen.

Kun valtuuston kokous päättyi, Rajala kertoi Facebookissa, että ”kohta alethan ryyppähmän ja ammutaa hieman raketteja”. Viesti päättyi hymiöön.

Myöhemmin illalla Facebookissa julkaistiin kuvia ilotulituksesta Levin lähellä sijaitsevassa Könkään kylässä, jossa Rajala ja Palosaaren sisarukset asuvat. Viestistä näkyi, että paikalla olivat ainakin ”Mikot, Jouni ja Pekka”. Kylässä on myös Hullun Poron laiton kaatopaikka.

Nyt Kittilän keskeisillä johtopaikoilla istuu kolme keskustavaikuttajaa –Kurula, Kivisaari ja Rajala – joiden kanssa Palosaarilla tuskin tulee ongelmia.

 

’Saaga”, ”maalaiskomedia”, ”tosi-tv”. Näin kommentoivat Kittilän tapahtumia seuranneet kansalaiset Twitterissä, Facebookissa ja Suomi24:ssä.

Ihmettelyyn on aihetta. Vt. kunnanjohtaja, 28 kuntapäättäjää ja Levin tunnetuin sisaruspari ovat syyteharkinnassa.

Silti tämä ei ole komedia. Sen on tuntenut sisuksissaan Inkeri Yritys, joka toimi viime kaudella valtuuston puheenjohtajana. Hän vastusti Anna Mäkelän lainvastaista erottamista ja on korostanut, että kyse on ollut lakien noudattamisesta ja kunnanjohtajan oikeusturvasta.

Inkeri Yritys on keskeinen kuntapäättäjä vuodesta 1985. Hän sai äänivyöryn kuntavaaleissa 2017.
Inkeri Yritys on keskeinen kuntapäättäjä vuodesta 1985. Hän sai äänivyöryn kuntavaaleissa 2017.

Yritys oli Kittilässä kevään 2017 kuntavaalien äänikuningatar. Hän sai 391 ääntä eli yli 12 prosenttia kaikista äänistä. Yritys on nyt valtuuston toinen varapuheenjohtaja ja kuuden valtuutetun Oikeudenmukainen Kittilä -ryhmän puheenjohtaja. Se on toiseksi suurin keskustan jälkeen.

Ensimmäisessä kokouksessa 19. kesäkuuta ryhmä teki aloitteen, jonka mukaan valtuuston tulee käynnistää toimet vt. kunnanjohtaja Timo Kurulan pidättämiseksi virasta sekä toimet syyteharkinnassa olevien päättäjien pidättämiseksi luottamustehtävistään syyteharkinnan ja mahdollisten oikeudenkäyntien ajaksi.

Äänestäjilleen Oikeudenmukainen Kittilä oli luvannut palauttaa päätöksenteon Suomen lakien mukaiseksi.

Yrityksen mukaan kuntaa on hallittu pelolla. Kuntalaiset eivät ole koston pelossa uskaltaneet edes valittaa asiattomista päätöksistä. ”Moni on soittanut ja kysynyt näiden vuosien aikana, että kai sie Inkeri valitat ja hoidat tämän asian.”

Oikeudenmukainen Kittilä pyysi tavallisia kuntalaisia ehdokaslistalleen. ”Sama pelko näkyi silloin. Meitä luvattiin kyllä äänestää, mutta ehdolle asettumista pelättiin – jälleen koston pelossa.”

Yritys on joutunut katsomaan läheltä päättäjätoveriensa sotkeutumista Kittilän lain syövereihin. Hän on yrittänyt selittää uskomattomia käänteitä itselleenkin. ”Tavallisia ihmisiä on juoksutettu lujaa välittämättä siitä, miten heidän lopulta käy. Jostakin käsin joku on tätä johtanut.”

Hän uskoo silti, että edessä on parempia päiviä. ”Ellen uskoisi, miksi minä täällä päätöksenteossa mukana olisin.”

”Mutta todennäköisesti tarvitsemme ensin valtiovarainministeriön apua sotkujen selvittämiseen”, Yritys viittaa Lex Kittilän mahdolliseen soveltamiseen.

Tornbergin aika: Hyvästä hallinnosta ei tietoakaan.

Huokaistiinko Lapissa helpotuksesta, kun huhtikuussa 2015 Kittilän vt. kunnanjohtajaksi saapui oikeustieteen tohtori Kyösti Tornberg Kolarista?

Kyösti Tornberg saapui johtamaan Kittilää huhtikuun 2015 alussa ja lähti eläkkeelle huhtikuun 2017 lopussa.
Kyösti Tornberg saapui johtamaan Kittilää huhtikuun 2015 alussa ja lähti eläkkeelle huhtikuun 2017 lopussa.

Maaliskuussa 2015 Tornberg arvioi Lapin Kansassa kokemuksensa ja koulutuksensa riittävän Kittilän ongelmien ratkaisemiseen. Toisin kävi. KRP:n ja Lapin poliisin pöydät täyttyivät tutkittavasta.

Hyvästä hallinnosta ei ollut tietoakaan. Julkisia asiakirjoja salattiin. Hallintotuomioistuimille lähetettiin lausuntoja, jotka eivät perustuneet tosiseikkoihin. Valtuusto päätti jopa erota Kuntaliitosta – ainoana Manner-Suomen kuntana. Nyt päätös otetaan uuteen harkintaan.

Kunta käytti Tornbergin kaudella useita kymmeniä tuhansia euroja lakimies- ja konsulttipalkkioihin kunnanjohtaja Mäkelän lainvastaisen erottamisen jälkeisten sotkujen selvittämiseksi.

Ilmeisesti Tornbergin myötävaikutuksella sotkuja saapuivat setvimään lappilaiset asianajajat ja Turun yliopiston työoikeuden professori Seppo Koskinen. Tornberg ja Koskinen olivat 1970-luvulla opiskelutovereita Turun yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa.

Kunnan ja Mäkelän välisissä sovintosopimusneuvotteluissa Koskinen toimi pääneuvottelijana. Suomen Kuvalehti kertoi kummallisesta valmistelusta syksyllä 2016. Sopimusluonnokset ja sähköpostiviestit osoittavat, että Mäkelältä yritettiin ostaa rangaistusvaatimuksia pois.

Sopimus muotoiltiin erosopimukseksi – eikä korvaukseksi lainvastaisesta irtisanomisesta – jotta noin 141 000 euron korvaus voitaisiin jättää veronmaksajien piikkiin sellaisessakin tapauksessa, jossa päättäjät tuomittaisiin tahallisesta virkarikoksesta. Tämä kävi ilmi Koskisen ja valmistelijana toimineen elinkeinojohtaja Katariina Palolan kirjeenvaihdosta.

Oudolta näyttävä sopimus hyväksyttiin – jo toisen kerran – valtuustossa joulukuussa 2016. Inkeri Yritys ja Kittilän kunnan asukas Pentti Kangas valittivat päätöksestä. Heidän mukaansa kyse oli kunnan edun vastaisesta sopimuksesta.

Kun kunta ja Mäkelä saivat keväällä 2017 antaa lausuntonsa valituksista, yllättäen Mäkelä vaati hallinto-oikeutta määräämään oikeudenkäyntikulunsa Yrityksen ja Kankaan korvattavaksi. Kyse olisi yhteensä yli 6 400 eurosta.

Erikoiseksi Mäkelän vaatimuksen tekee se, että valitukset eivät kohdistuneet häneen vaan valtuuston päätökseen. Juuri Yritys oli pannut itsensä likoon, että Mäkelä saisi oikeutta lakien mukaan.

 

Kittilä on draama, jollaista ei olisi voinut keksiä. Juoni on liian monimutkainen ja epäuskottava, mutta – kauheinta kyllä – totta.

Helmikuussa 2016 rikostutkinnassa olevat kuntapäättäjät päättivät tehdä tutkintapyynnön kunnan johtavista virkamiehistä. Puuhamiehinä olivat valtuutettu Torsti Patakangas (kok) sekä kunnanhallituksen toinen varapuheenjohtaja ja hissiyhtiön hallituksen puheenjohtaja Tarmo Salonen (ps).

Vt. kunnanjohtaja Tornberg allekirjoitti tutkintapyynnön joulukuussa 2016. Se liittyi kunnan osittain omistaman Levi Magic -kehitysyhtiön hankkeisiin kolmen kunnanjohtajan toimikausilta.

Kun Suomen Kuvalehti selvitti tutkintapyyntöä, kävi ilmi, että siihen liittyvät asiakirjat oli kunnasta tilannut vain Jari Korhosen lakitoimisto. Korhonen on Päivikki Palosaaren ja Jouni Palosaaren asiamies – ja keskustan ex-puoluesihteeri Jarmo Korhosen kaksoisveli.

Esa Mäkinen on ollut Kittilän kunnan palveluksessa 1981 alkaen. Hallintojohtajana hän tuntee kunta- ja hallintolait.
Esa Mäkinen on ollut Kittilän kunnan palveluksessa 1981 alkaen. Hallintojohtajana hän tuntee kunta- ja hallintolait.

Suomen Kuvalehti kysyi tammikuussa 2017 Jari Korhoselta, onko hän valmistellut kunnan tutkintapyynnön. Korhonen ei myöntänyt mutta ei myöskään kieltänyt asiaa. Hyvä kysymys on, miksi Palosaarien asiamies osallistuisi kunnan virkamiehistä tehtävään tutkintapyyntöön.

Virkamiehet, joiden toimia poliisin haluttiin tutkivan, olivat erotettu kunnanjohtaja Mäkelä, hallintojohtaja Mäkinen ja tekninen johtaja Lauri Kurula, joka oli hissiyhtiön hallituksen puheenjohtaja, kun se antoi Jouni Palosaarelle potkut ja teki hänestä tutkintapyynnön.

 

Syksyllä 2016 Suomen Kuvalehti paljasti, että kunnan vastuullisella tilintarkastajalla, JHT Simo Paakkolalla on yhteinen menneisyys Kyösti Tornbergin kanssa Iin kunnan ajoilta.

Keskustalainen Paakkola oli toiminut Iin kunnanhallituksen puheenjohtajana, kun Tornberg valittiin kunnanjohtajaksi ja hänelle tehtiin 100 000 euron johtajasopimus 2005. Paakkola aloitti Kittilän tilintarkastajana syksyllä 2015, puoli vuotta Tornbergin saapumisen jälkeen.

Kun vuosia jatkuneet Kittilän sotkut eivät nousseet tilintarkastuksessa millään tavalla esille, Suomen Kuvalehti lähetti aineistoa Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) tilintarkastusvalvonnalle, joka käynnisti selvityksen BDO Audiatorin tilintarkastuksesta.

Kesäkuussa 2017 Suomen Kuvalehti kertoi, että Paakkola esitti vuoden 2016 tilintarkastuskertomuksessaan vastuuvapauden myöntämistä tilivelvollisille lausekkeella, jonka mukaan Kittilässä oli hoidettu hallintoa ”pääsääntöisesti lain ja valtuuston päätösten mukaisesti”.

Tilintarkastuksen riippumattomuus ja luotettavuus on riskeerattu Kittilässä. Ei riitä, että tilintarkastus on riippumatonta. Sen täytyy myös näyttää siltä.

Tilintarkastaja on jäänyt eläkkeelle.

Jos Kittilän ansiosta kuntien tilintarkastuksesta syntyy mielikuva, jonka mukaan tilintarkastusyhteisö teeskentelisi tarkastavansa hallintoa ja taloutta ja kunta olisi noudattavinaan lakeja, tilanne olisi erittäin vakava.

BDO Audiator on kunta-alan suurin tilintarkastusyhtiö. Manner-Suomessa on 295 kuntaa ja koko joukko kuntayhtymiä. Niillä on vastuullaan noin puolet julkisen talouden euroista. Kansainväliset luottoluokittajat saattavat kiinnostua Suomen kuntien tarkastuksen käytännöistä, jos alkaa näyttää siltä, että kuntien tarkastus – erityisesti hallinnon laillisuustarkastus – on vain näennäistä.

PRH:n tilintarkastusvalvonnassa asiaa kommentoidaan varovasti. Johtavan asiantuntijan Pasi Horsmanheimon mukaan PRH selvittää valvonnan keinoin Kittilän kunnan tilintarkastuksen asianmukaisuutta vuosilta 2014–2016.

”Selvitys liittyy osaksi myös kunnan tytäryhtiöiden tilintarkastuksiin”, Horsmanheimo sanoo. Todennäköisesti se koskee hissiyhtiönkin tilintarkastusta.

Horsmanheimo muistuttaa, että tilintarkastajan tehtävänä on antaa tilintarkastuskertomus, jonka perusteella valtuutetut voivat tehdä tärkeitä päätöksiä muun muassa vastuuvapauden myöntämisestä. Hallinnon lainmukaisuuden tarkastamisella on iso merkitys osana kunnan valvonta- ja raportointijärjestelmää.

”Tilintarkastajan on kyettävä raportoimaan siitä, ovatko vastuuhenkilöt hoitaneet kunnan hallintoa ja taloutta lain ja valtuuston päätösten mukaisesti – ja ovatko tilivelvolliset aiheuttaneet toiminnallaan vahinkoa kunnalle.”

BDO Audiatorin verkkosivuilta ei enää löydy Simo Paakkolan yhteystietoja. Suomen Kuvalehden tietojen mukaan hän on jäänyt eläkkeelle.

Kittilän kunnantalo sijaitsee Valtatiellä.
Kittilän kunnantalo sijaitsee Valtatiellä. © Otto Ponto

 

Kolmessa vuodessa ehtii tapahtua paljon. Kittilässä yksi kehä ehti siinä ajassa kiertyä umpeen.

Maaliskuussa 2014 Lapin poliisilaitoksen talousrikostutkinnalta vietiin käsistä esitutkinta Jouni Palosaaren toimista. Hissiyhtiön hallitus veti tutkintapyynnön pois ja Lapin syyttäjänvirasto sulki asianomistajarikoksia koskeneen tutkinnan ”ei syyteoikeutta” -perusteella.

Tutkinnanjohtajana tuolloin toiminut rikoskomisario Pekka Mäkelä vetäytyi eläkkeelle syksyllä 2016, mutta tapauksen hän sanoo muistavansa.

Rikoskomisario Mäkelä kertoo – yhteiskunnasta kiinnostuneena kuntalaisen  – yhä seuraavansa Kittilän päätöksenteon käänteitä. Hän ei ole sukua irtisanotulle kunnanjohtajalle Anna Mäkelälle.

Uutiset tilintarkastuksen mahdollisesta pettämisestä ovat hätkähdyttäneet kokenutta talousrikosten tutkijaa. ”Hiljaiseksi näiden tapahtumien seuraaminen on vetänyt monta kertaa.”

Kun Mäkelä luki uutisen KRP:n tutkintakokonaisuuksien siirtymisestä syyteharkintaan, hän kertoo silloinkin istuneensa tovin hiljaa. Jouni Palosaaren tutkinnan kohdalla rikosnimikkeet olivat samat, joita Mäkelän johdolla tutkittiin.

”Mikä hirveä hinta Kittilässä tästä maksetaan. En voi olla ajattelematta, että jos poliisi olisi saanut silloin rauhassa tutkia tapauksen. Kuinkahan monelta murheelta ja sotkulta olisi vältytty.”

”Sirkus on saatava loppumaan.”

Päivikki Palosaari kirjoitti tapaninpäivänä 2013, että ”ensimmäistä kertaa yrittäjäurani aikana koen suurta häpeää olla Kittiläläinen”.

Palosaari vaati, että ”meneillään oleva sirkus on saatava loppumaan”.

Sirkus ei ole loppunut vaan on muuttunut paikallisesta valtakunnalliseksi. Kittilän valtuustosalissa on murennettu luottamus kunnalliseen itsehallintoon ja jopa kuntien tilintarkastukseen.

Kolmenkaan vuoden näytös ei tunnu riittävän valtaa pitäville Kittilässä.

 

Päivikki Palosaari ja Jouni Palosaari eivät halunneet kommentoida Kittilän tilannetta.

 

Juttua päivitetty 15.10.2017: Kittilän 27 entistä tai nykyistä kunnanvaltuutettua ja varavaltuutettua vastaan nostettiin 13.10.2017 syytteet virka- ja työrikoksista koskien kunnanjohtaja Anna Mäkelän lainvastaista irtisanomista.

Aikajana 2013–2017: Kittilän laki – tähän mennessä tapahtunut

Kaikki Suomen Kuvalehden Kittilä-jutut löydät täältä.