Yli puolet Kittilän valtuustosta uusiksi – Laittomuuksia vastustanut vaalilista kahmi viidenneksen äänistä

Keskusta hävisi, mutta säilytti suurimman puolueen paikkansa.
Kotimaa 10.4.2017 20:27
Kittilän kunnan vaakuna kunnantalon seinässä 7. helmikuuta 2017.
Kittilän kunnan vaakuna kunnantalon seinässä. © OTTO PONTO / LEHTIKUVA

Oikeudenmukainen Kittilä -vaalilistan Inkeri Yritys nousi Kittilän kuntavaalien äänikuningattareksi ennennäkemättömällä äänimäärällä, jolla olisi irronnut valtuustopaikka monen suurehkon kaupungin valtuustossakin.

Kittilän kuntavaalien tulos ehti kiinnostaa ennen varsinaista vaalipäivää laajalti myös kunnan ulkopuolella, mutta vain harva uskalsi ennakoida vaalitulosta. Sen verran turbulenttia Kittilän kunnalliselämä on viime vuosina ollut.

Vain muutama viikko ennen vaaleja Kuntalehti (4/2017) ryhtyi ennakoimaan Kittilän vaaliasetelmia. Kuntalehdessä vaalianalyytikkona debytoinut politiikantutkimuksen yliopistonlehtori Tapio Nykänen Lapin yliopistosta arvioi lehden haastattelussa, että Inkeri Yrityksen luotsaama ehdokaslista voisi saada 1-3 valtuustopaikkaa.

”Mutta sen suurempi menestys olisi yllätys”, hän totesi. Nykäsen mukaan vaalit eivät toisi suurta muutosta Kittilän päätöksentekoon, koska ehdokasasettelun perusteella suurempaan vallanvaihdokseen ei olisi aineksia.

Kittilän asukkaat näkivät muutostarpeen suurempana kuin tutkija Nykänen.

Oikeudenmukainen Kittilä sai 20,8 prosenttia äänistä.

Vaaleissa valittiin Kittilän kunnanvaltuustoon 27 valtuutettua, joista yli puolet eli 14 on uusia kasvoja.

Eikä tässä kaikki.

Noin 6 500 asukkaan Kittilässä äänestäjät antoivat vahvan viestin halusta muuttaa kunnan päätöksenteon suuntaa ja toimintakulttuuria.

Kunnan päätöksenteon laittomuuksiin puuttunut kunnanvaltuuston puheenjohtaja, kunnallisneuvos Inkeri Yritys sai 391 ääntä Oikeudenmukainen Kittilä –listan kärkiehdokkaana ja varmisti menestyksen listan muillekin ehdokkaille, jotka keräsivät lisäksi itsekin hyvin ääniä.

Yrityksen henkilökohtainen osuus Kittilän vaaleissa annetuista äänistä oli yli 12 prosenttia.

Päättyneellä vaalikaudella, samoin kuin koko tähänastisen uransa ajan Yritys on toiminut vasemmistoliiton valtuutettuna.

 

Oikeudenmukainen Kittilä sai 6 valtuustopaikkaa ja annetuista äänistä peräti 20,8 prosenttia – ja nousi samalla Kittilän kunnanvaltuuston toiseksi suurimmaksi valtuustoryhmäksi.

Ryhmittymällä oli vaaleissa 9 ehdokasta.

Keskusta säilytti paikkansa suurimpana ryhmänä 9 valtuutetullaan ja 31,6 prosentin ääniosuudellaan, mutta menetti edellisiin kuntavaaleihin nähden 3 paikkaa ja 10 prosenttiyksikköä ääniosuudestaan.

Myös perussuomalaiset, vasemmistoliitto ja kokoomus olivat häviäjiä: perussuomalaiset saivat 3 valtuustopaikkaa ja menettivät 2 paikkaa sekä 8,3 prosenttiyksikköä ääniosuudestaan, vasemmistoliitto sai 4 valtuutettua ja menetti 3 – ja äänikato edellisiin kuntavaaleihin verrattuna oli 9,5 prosenttiyksikköä.

Kokoomuksella ei ollut nyt ehdolla ainuttakaan tällä kaudella valtuustossa istuvaa päättäjää. Puolue sai yhden valtuustopaikan ja menetti kaksi ja ääniosuus putosi 6,7 prosenttiyksikköä.

Kittilä on ainoa Manner-Suomen kunta, joka ei kuulu Kuntaliittoon.

Keskustan, vasemmiston, perussuomalaisten sekä kokoomuksen valtuustoryhmissä on istunut tämän vaalikauden loppupuoliskolla joukko valtuutettuja, jotka ovat KRP:n laajassa tutkinnassa epäiltyinä virkarikoksista liittyen muun muassa kunnanjohtaja Anna Mäkelän lainvastaiseen irtisanomiseen.

Itse asiassa pian päättyvän valtuustokauden valtuutetuista vain neljä ei ole epäiltyinä virkarikoksista: Inkeri Yritys, Hille Kuusisto (kok), Helena Huikuri-Kujala (vas) ja Lasse Lompolo (vas). Tästä nelikosta Yritys oli ainoa, joka asettui uudelleen ehdolle.

”Enkä minäkään ensin aikonut. Olin jo päättänyt jättää valtuutetun tehtävät ja luopua ehdokkuudesta, mutta niin monet kuntalaiset vetosivat niin moneen kertaan, että tässä sitä taas ollaan”, Yritys nauraa.

Vaalituloksen Yritys sanoo antavan vahvan mandaatin toimia vaalilupausten mukaisesti. Oikeudenmukainen Kittilä -ryhmittymä lupasi toimia sen puolesta, että kuntaan saataisiin palautetuksi lainmukainen päätöksenteko ja hyvä hallintokulttuuri.

”Tähän kuntalaisilla on oikeus ja tällaista päätöksentekoa ryhdymme edistämään. Haluamme tehdä yhteistyötä muiden valtuustoryhmien kanssa, jotta paluu normaaliin kunta-arkeen olisi mahdollista”, Yritys summaa.

”Teimme vaalityötä liha- ja lohikeittoa sekä lättyjä kuntalaisille tarjoillen ja saimme näissä tapaamisissa paljon tsemppausta sen puolesta, että kuntaan on saatava henkilöstöä ja kuntatyötä kunnioittava ja kannustava työilmapiiri.”

Tukeakseen kuntapalveluja ja henkilöstöä Oikeudenmukainen Kittilä –ryhmä haluaa, että Kittilä palaa Kuntaliiton jäseneksi. Tämän ehdokkaat nostivat esille myös vaaliohjelmissaan. Nyt Kittilä on ainoa Manner-Suomen kunta, joka ei kuulu Kuntaliittoon.

 

Kittilässä ehdokkaita oli tarjolla kaikkiaan yhdeksältä eri listalta ja jokaiselta listalta meni vähintään yksi ehdokas läpi.

Muutosvoimaa Kittilän päätöksentekoon tuonee myös toinen vahvan mandaatin saanut naisvaikuttaja: vihreiden ehdokas, koulukuraattori Tiina Huilaja keräsi yksin 164 ääntä ja 5,2 prosenttia annetuista äänistä. Huilaja sai toiseksi eniten ääniä Yrityksen jälkeen.

Lisäksi SDP, kristillisdemokraatit ja puolueista riippumaton Kuntalaislista saivat kukin yhden valtuustopaikan kuten aiemmin mainittu kokoomus.

Kuluneen valtuustokauden näkyvistä kittiläläispäättäjistä ehdolle eivät lähteneet enää keskustan Timo Kurula ja kokoomuksen Torsti Patakangas. Kurula tavoittelee sen sijana vt. kunnanjohtajan tehtävää.

Kunnanvaltuuston ensimmäinen varapuheenjohtaja Markku Mäkitalo (kesk) ei ainakaan ensimmäisen laskennan mukaan uusinut valtuustopaikkaansa.

Nykyisistä valtuutetuista paikkansa uusi 13, joista täysi tusina on epäiltynä KRP:n tutkinnassa.