Ukrainan sota vei otsikot, mutta muistatko, mitä kaikkea muuta tapahtui? – Tällainen oli Suomen Kuvalehden vuosi 2022
Vuoden 2022 aikana SK vei lukijansa muun muassa Kiovaan, Itämeren aalloille ja talouden rakenteisiin. Lue tästä vuoden merkityksellisimmät jutut.
Suomen Kuvalehden luetuin juttu vuonna 2022 kertoi Venäjän ja Kiinan väleistä. Se julkaistiin maaliskuun alussa, reilu viikko sen jälkeen, kun Venäjä oli hyökännyt Ukrainaan. Jutussa esitetty kysymys odottaa yhä varmaa vastausta: miten Kiinan johtaja Xi Jinping suhtautuu Vladimir Putinin toimiin?
Lukulistan ykkönen ei ole yllätys, sillä Ukrainan sota on hallinnut otsikoita läpi vuoden.
Hyökkäys järkytti, mutta myös yhdisti lännen Ukrainan taakse tavalla, jonka ei vielä hetkeä aiemmin uskottu olevan mahdollinen. Tämä kävi ilmi toukokuussa julkaistusta, aseapua käsitelleestä jutustamme.
Monet asiantuntijatkin yllättänyt hyökkäys, samoin kuin Venäjän julma tapa käydä sotaa ovat saaneet monet kysymään, miksi itänaapuri toimii niin kuin toimii. Onko kyse Vladimir Putinin luonteenlaadusta? Mikä vaikutus on hänen hallinnollaan kuten vaikkapa ulkoministeri Sergei Lavrovilla? Voiko Venäjä muuttua jatkossakaan, kun näemme, miten sen yhteiskunta kasvattaa tulevia sukupolvia?
Sota sai myös monen suomalaisen pohtimaan omaa Venäjä-suhdettaan. Olemmeko olleet liian sinisilmäisiä? Pitäisikö Putinin Venäjää jopa pelätä?
Moni vastasi kriisiin tarttumalla toimeen.
Heti keväällä vapaaehtoisen maanpuolustuksen pariin hakeutui ennätysmäärä ihmisiä. Pitäisikö Putinille maksaa rekrytointipalkkio, kouluttaja vitsaili.
Jotkut jopa pakkasivat varusteensa ja suuntasivat vapaaehtoisina rintamalle. Tapasimme heistä yhden. Suomeen palattuaan hän pohti, toipuuko näkemästään koskaan.
Ihmisten tiedonjano oli kyltymätön. Siihen vastasivat asiantuntijat, kuten Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola. Hänestä kehkeytyi vuoden aikana koko kansan sotaterapeutti.
Sodan uhreja ovat kuitenkin ukrainalaiset. Miljoonat ovat joutuneet jättämään kotinsa, tuhansia on kuollut. Kaupungit ovat raunioina. Sähkö, juomavesi tai lämmitys ovat niukkuushyödykkeitä.
Heti maaliskuun alussa Venäjä piiritti Mariupolin. Maailma seurasi sitkeää vastarintaa ja kaupunkiin jumiin jääneiden kaupunkilaisten hätää.
Kiovaa venäläiset eivät saaneet haltuunsa. Kaupunkia kohti hyökkäävät venäläisjoukot saivat kuitenkin monet jättämään kotinsa. Vaikka moni ystävistä lähti, 25-vuotias Bella Gamidova päätti jäädä. Hän kertoi SK:n lukijoille arjestaan sodan keskellä.
Kesään mennessä Venäjän joukot olivat ajettu pois Kiovan ympäristöstä. Jälkeensä he jättivät raunioita ja todisteita miehityksen aikana tehdyistä hirmuteoista.
Eri puolilta Ukrainaa paljastuneet epäillyt sotarikokset ovat saaneet kysymään: onko kyse jo ukrainalaisiin kohdistuvasta kansanmurhasta.
Vaikka taistelun äänet eivät kuulu Suomeen asti, sota näkyy arjessa myös täällä. Hinnat ovat nousseet tahdilla, jota ei ole nähty vuosikymmeniin.
Olemme myös heränneet pohtimaan sitä, miten riippuvaisia olemme maapallon toiselta puolelta rahdattavista tavaroista.
Suomalainen kesäkin valmistetaan nykyisin Kiinassa. Mitä meille kävisi, jos Itämeren laivaliikenne pysähtyisi?
Myös itärajalla moni asia on muuttunut. Jos ei pysyvästi, niin ainakin toistaiseksi.
Vaikka Saimaan kanava keväällä avattiin, laivat eivät uskaltaneet kulkea sen kautta.
Sota vavisutti rajaseudun asukkaiden elämää. Kuljimme Kainuun rajamailla ja tapasimme Kinnusen veljekset, jotka selvisivät lapsena neuvostopartisaanien iskusta. ”Me ollaan kerran pelätty kunnolla. Nyt ei pelätä”, kuului heidän viestinsä.
Suomen turvallisuuspolitiikassa vuosi 2022 merkitsi täyskäännöstä. Vielä helmikuun alussa SK:n sivuilla hämmästeltiin Nato-optiota, jota tuskin koskaan lunastettaisiin.
Mutta vain paria kuukautta myöhemmin suurlähettiläs Mikko Hautala sai tehtävän: huolehdi, että Yhdysvaltain senaattorit tukevat Suomen Nato-jäsenyyshakemusta.
Vaikka uutisia hallitsisi yksi aihe, se ei tarkoita, etteikö muutakin tärkeää ja kiinnostavaa tapahtuisi. Tässä muutama poiminta siitä, mistä kaikesta on vuonna 2022 pysynyt kärryillä lukemalla Suomen Kuvalehteä.
Yksi kotimaan politiikan puhutuimmista hahmoista oli perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd). Toisille hän edusi koronataistelun sankaria, toisille ruman voimapolitiikan konnaa.
Loppuvuodesta Suomessa huolestuttiin katujengeistä ja lisääntyneestä nuorten väkivallasta. Jo aiemmin poliisi oli tosin varoittanut: netistä tilatuista ja itse muokatuista aseista on tulossa iso riesa myös Suomessa.
Kesällä Eurooppa kärsi historiallisesta kuivuudesta. Jokien penkoilta paljastui merkkikiviä, jotka olivat olleet näkyvillä viimeksi satoja vuosia sitten. Ne kertoivat karun viestin: jos näet minut, itke.
Myös tiedemaailmassa kuohahteli. Kun Aino Saarinen etsi väitöskirjassaan syitä heikentyneisiin oppimistuloksiin, tutkimuksen tulokset aiheuttivat kohun jo kaksi vuotta ennen väitöstä. Mitä oikein tapahtui?
Kiista hoitajien palkkauksesta johti repivään työtaisteluun ja lopulta palkankorotuksiin. Ei käynyt kuten niin monta kertaa aiemmin, jolloin naisvaltaisten alojen palkkavaatimukset oli ohitettu toteamalla: nyt ei ole oikea hetki.
Kahden koronavuoden jälkeen edessä piti olla kaikkien aikojen festarikesä. Kymmenien tapahtumien joukkoon mahtui kuitenkin myös niitä, joissa kaikki ei ollut kuten piti. Erityistä huolta herätti yksi yritys. Sen taustalla hääri Jari Sillanpään entinen manageri, jolla on pitkä rötöshistoria. Yrityksen taival päättyi lopulta konkurssiin.
Eikä se k:lla alkava, kahden edellisvuoden ykkösaihekaan jättänyt meitä rauhaan.
Koronatartunnat eivät ole kadonneet, eikä koronavirusta edelleenkään täysin ymmärretä. Tutkijat pohtivat muun muassa sitä, mistä pitkittynyt korona johtuu ja miten sitä voitaisiin hoitaa.
Tapahtuipa maailmalla mitä hyvänsä, aina uutisvirtaan ei jaksa uppoutua. Sellaisia tilanteita varten ovat ajattomat tarinat.
Tässä vielä lopuksi tusina sellaista vuoden 2022 varrelta – yksi vuoden jokaista kuukautta kohden. Aihepiireistä on turha etsiä yhtä punaista lankaa. Näyttäköön se, miten kiehtova maailma ympärillämme on.
Nämä jutut on varattu Suomen Kuvalehden tilaajille. Jos et ole vielä tilaaja, voit ryhtyä sellaiseksi täältä. Kaikki SK:n jutut, mukaan lukien yli 105 vuoden lehtiarkisto, ovat heti käytettävissäsi.
Kun Jaana Hakanen kuuli kuolevansa, hän kertoi siitä Twitterissä – tuntemattomien käytös yllätti
Virolaiset ottavat pyyhkeet ja uikkarit mukaan ja sukeltavat laiturilta – suohon
Suomalainen kaipaa maalle, mutta unelmien maaseutu ei ole enää sitä mitä ennen
Magnus Carlsen on shakissa maailman paras – miksi hän ei enää halua pelata maailmanmestaruudesta?
Hellas 42457 etsii uutta kotia – pianoista hankkiudutaan nettikirppiksillä eroon