Donald Trumpin valmius heittää Ukraina bussin alle on vakava viesti siitä, että näin voi käydä myös Suomelle. Natosta on kuitenkin hyötyä kansalliselle puolustuksellemme, kunhan emme mene mukaan provokatorisimpiin ydinsotaharjoituksiin ja muihin ylilyönteihin, joista meillä on oikeus ja mahdollisuus pysyä erossa, kirjoittaa Erkki Tuomioja mielipidekirjoituksessaan.Nato
Kahdenväliset suhteet pieneen eurooppalaiseen valtioon painavat lopulta rajallisesti, kun Donald Trump pohtii suhdettaan Natoon tai Ukrainan tukemiseen.Yhdysvaltain presidentinvaalit
1960-luvulla historiankirjoittajat alkoivat opettaa niin omia opettajiaan kuin tutkimiaan 1800-luvun ihmisiä. Lainsäädäntöautonomia ei istunut ajatteluun, jossa suomalaisten olisi pitänyt kaikkina aikoina ymmärtää Venäjän turvallisuuspoliittisia etuja Suomen suunnalla, kirjoittaa valtiosääntöhistorian dosentti Aki Rasilainen.essee
Kokoomuksen kärkinimi Juha Vikatmaa halusi puolueestaan hallituskelpoisen ja etsi siihen keinoja myös Neuvostoliiton suurlähetystöstä. SK julkaisee otteen Riku Keski-Rauskan kirjasta Kasvonsa menettänyt mies – Juha Vikatmaan elämä.kirjaote
Olisi tärkeää selvittää, oliko Suomessa vielä 2020-luvun alussa niin sinisilmäisiä päättäjiä, että he eivät nähneet mitään ongelmia yhteistyössä venäläisten kanssa.Puheenvuoro
Ahti M. Salonen toimi yöpakkaskriisin aikana pääministeri K.A. Fagerholmin poliittisena sihteerinä. Helmikuussa 1992 hän luovutti muistiinpanonsa historiantutkija Hannu Rautkalliolle. Kolmekymmentä vuotta myöhemmin Rautkallio kaivoi mustakantisen vihon uudelleen esiin.historia
Sodat ovat siirtäneet itärajaa useita kertoja. Kartalta löytyy yksi poikkeus: Kainuu. Siellä raja ei ole muuttunut sitten vuoden 1595 Täyssinän rauhan. Venäjä
Reaalipolitiikan tavoite on tuloksen tuottaminen, ei tyylipisteiden kerääminen. Mutta suomettuneessa Suomessa jotkut poliitikot menivät liian pitkälle.näkökulma
Ylen dokumentti Pesänlikaajat ei tuo lisävalaistusta siihen, miksi WSOY:n pääjohtaja päätti vastoin sopimusta paljastaa hylkäämänsä käsikirjoituksen tekijät.media
Toimittaja Anna-Lena Laurén luki kesälomallaan Paasikiven muistelmia. Paasikivi ymmärsi Neuvostoliittoa, mutta oli valmis puolustamaan Suomen etuja.näkökulma
Arvio: Toimittaja, kirjailija ja kustantaja Kauko Kare oli YYA-Suomessa parjattu mies. Seppo Konttisen ja Kari Vitien kirjoittamassa elämäkerrassa esiintyy erilainen Kauko Kare.elämäkerta
Syksyllä 1945 suomalainen kulttuurivaltuuskunta matkusti ensimmäisen kerran Neuvostoliittoon sodan jälkeen. Vierailu huipentui Kremlissä lokakuisena maanantai-iltana.suomettuminen
Politiikan tutkija Vesa Vares: ”On tyypillistä nostalgisoida omaa nuoruutta, jolloin kaikki oli edessäpäin ja omat mahdollisuudet tuntuivat rajattomilta.”1980-luku
