Näin kävi kuntauudistukselle - pakkoliitoksista ja 70 kunnan Suomesta vapaaehtoisiin jatkoselvityksiin

Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Kuva Hannu Lindroos.

Vuonna 2005 Suomessa oli vielä 432 kuntaa. Seuraavana vuonna Mietoinen yhdistettiin Mynämäkeen, Kuivaniemi Iihin ja Vuolijoki Kajaaniin. Vuosien mittaan kuntia on yhdistetty, paloiteltu ja lakkautettu. Tällä hetkellä kuntia on 336. Mutta mistä kaikki alkoi?

Valtioneuvosto käynnisti keväällä 2005 Paras-nimellä kulkevan kuntauudistushankkeen. Sen tavoite oli varmistaa kuntien vastuulla olevien palveluiden tarjoaminen rakenteellisesti ja taloudellisesti riittävän vahvoissa yksiköissä, pienet ja köyhät kunnat eivät kykene tuottamaan näitä palveluita. Käytännössä hankkeen eteneminen on näkynyt kuntaliitoksina. Vuonna 2005 kuntaliitoksia tehtiin kymmenen, seuraavana vuonna yksi, vuonna 2007 jo 14. Vuonna 2008 tapahtui vain yksi liitos, mutta vuonna 2009 liitoksia toteutettiin jo 32, joiden ansiosta kuntia oli jo 67 aiempaa vähemmän.

2010

• Uudistusten taustalla on vaikuttanut kuntien taloudellinen ahdinko. Syyskuussa 2010 valtiovarainministeriön totesi, ettei ”osa kunnista näytä pystyvän tekemään säästöpäätöksiä”. Kuntaliiton asiantuntijat olivat vain hieman aikaisemmin laatiineet Suomen Kuvalehdelle tilastoaineiston, joka osoitti kymmenien kuntien talouden olevan kuralla. Kriisikuntalistaus ei hämmästyttänyt finanssineuvos Rainer Alasta:

”Talouden näkymät eivät ole välttämättä niin valoisat kuin on uskottu. Osa kunnista ei kuitenkaan näytä pystyvän tekemään minkäänlaisia säästöpäätöksiä. Oma arvioni on ollut, että 30-70 kuntaa on talousvaikeuksissa. Näistä osa kroonisesti ja osa tilapäisemmin. Osa vaikeuksiin joutuneista kunnista ajautuu kuntaliitoksiin. Osan joudumme hoitamaan ministeriön arviointimenettelyn kautta. Menettelystä on tarkoitus tehdä pysyvä ensi vuoden alusta.”

2011

• Kesällä 2011 kohistiin: Ajaako Kuntaliitto pakkoliitoksia?

”Eduskuntavaalien alla puoluejohtajat kiistivät pakkoliitokset kuntauudistuksen vauhdittajana. Vaalien jälkeen pakkoliitospuheet alkoivat kummitella hallitusohjelman linjausten taustalla. Perusteita peloille on tarjonnut Kuntaliitto, joka julkisti heti vaalituloksen selvittyä omat tavoitteensa kuntalain uudistamiseksi. Liitto tavoittelee paljon nykyistä suurempia kuntia, jotka muodostettaisiin kaupunkiseuduilla niin, että työssäkäyntialueen kunnat liitettäisiin yhteen.”

”Painostetaanko siis Kangasalan, Kaarinan, Raision, Kempeleen, Siilinjärven ja Hollolan kaltaiset keskuskaupunkien naapuri- eli kehyskunnat rahalla tai pikemminkin sen puutteella kuntaliitoksiin? Valtionosuuksia pois? Tätä ajatusta on ehditty elätellä poliittisissa taustakeskusteluissa, mutta Kuntaliiton Markku Andersson lausui ajatuksen nyt julki.”

• Kuntaministeri Henna Virkkunen (kok) julkisti kuntauudistuksen linjaukset 2. syyskuuta tavoitteena ”luontaisiin työssäkäyntialueisiin” perustuvat suurkunnat.  Kuntien määrä vähenisi nykyisestä 336 kunnasta jopa alle sataan. Hankkeen julkistamistilaisuudessa Virkkunen painotti, että uudistus koskee kaikkia kuntia, eikä yksikään kunta pääse uudistusta pakoon. Kunnat voitaisiin tarvittaessa jopa määrätä liitoksiin. Muut vierastivat kokoomuksen pakkopuheita.

• Jouluussa 2011 Suomen Kuvalehti tutki, mitkä Suomen kunnista ovat pahimmassa kriisissä ja vaarassa kaatua.

2012

• Tammikuussa 2012 nousi kohu Suomen Kuvalehden haltuunsa saamasta salaisesta kuntakartasta, jonka valtiovarainministeriö aikoi julkistaa vasta helmikuussa. Sen mukaan Suomeen jäisi noin 70 kuntaa, kun nykyisin niitä on 336.
  

• Kuntakarttauutisen jälkeen Kuntaliiton hallituksen puheenjohtaja Rakel Hiltunen (sd) muistutti, että uudistus on pelastettava: ”Ei kai kukaan usko tosissaan, että voisimme jatkaa nykyrakentein ensi vuosikymmenelle? Kuntien lukumäärä ei ole keskeinen kysymys. Hallituspuolueet ovat yksimielisiä siitä, että tarvitsemme nykyistä vahvemmat ja elinvoimaiset peruskunnat, jotka suoriutuvat palveluistaan. Ja yksituumainen tästä oli myös Kuntaliiton hallitus viime keväänä. Siellä istuvat edustettuina myös oppositiopuolueet keskusta ja perussuomalaiset.”

• SK tutki: Kansa sanoo ”ei” suurkunnille. Vain 26 prosenttia suomalaisista kannatti valtiovarainministeriön suunnitelmaa.

• Suomen Kuvalehden saamien tietojen mukaan valtionhallinnossa otettiin viime syksynä keskusteluun lokakuun 2012 kuntavaalien siirtäminen poikkeuslailla mahdollisesti syksyyn 2014. Jos hallituksen kaavailema kuntauudistus toteutuisi vuoden 2015 alusta, uusien suurkuntien valtuustot olisi valittu niissä vaaleissa ja ne olisivat voineet aloittaa työskentelynsä välittömästi. Samalla hallitus olisi välttänyt kiusalliset kuntavaalit kesken kuntauudistuksen.

• Maaliskuussa 2012 Asikkalan kunta kanteli oikeuskanslerille kuntauudistuksen menettelytavoista sekä kuntaministeri Henna Virkkusen toiminnasta. Sdp:n Maarit Feldt-Ranta totesi, etteivät pakkoliitokset tule kysymykseen kuntauudistuksessa.
  

• Toukokuussa 2012 SK uutisoi, että lähes 80 prosenttia Suomen kunnista vastustaa kuntaministeri Henna Virkkusen (kok) virkamiestyöryhmän suunnitelmaa 66-70 suurkunnan Suomesta.

• ”Muutostarve tunnistetaan kunnissa, mutta tapa toteuttaa kuntauudistusta vaatii uudelleenarviointia”, sanoi kehitysjohtaja Kaija Majoinen Kuntaliitosta SK:n haastattelussa toukokuun lopussa. Hän mukaansa kuntauudistuksesta olisi järjestettävä uusi lausuntokierros.

• Kuntauudistuksen linjauksista neuvotellaan parhaillaan hallituspuolueiden kesken. Sdp on istunut pöytään niin tiukkojen ehtojen kera, että kuntauudistus on kariutumassa kuntaministeri Virkkusen tarkoittamassa muodossa. Sdp ei hyväksy pakkoliitoksia kuntauudistuksen välineeksi. Puolueen vastustus riittää kaatamaan pakkoliitoskaavailut, vaikka päähallituspuolue kokoomus niitä ajaisikin.

Tiistaina 5. kesäkuuta hallitus luopui kuntauudistuksen tiukasta aikataulusta. Kunnille on annettu lisäaikaa uutta lausuntokierrosta ja selvityksiä varten. Alun perin tavoitteena oli saada kuntauudistusta määrittelevä rakennelaki voimaan ensi vuoden alussa. Uusi tavoite on toukokuu 2013.