Ajaako Kuntaliitto pakkoliitoksia? Kuntajohtajat kapinaan

Kunnat
Suomessa on nyt 336 kuntaa. Rajuimmissa visioissa näätä jäisi liitosten jälkeen jäljelle parikymmentä. Kuva Hannu Lindroos.

Eduskuntavaalien alla puoluejohtajat kiistivät pakkoliitokset kuntauudistuksen vauhdittajana. Nyt pakkoliitospuheet kummittelevat hallitusohjelman linjausten taustalla.

Kuntakentällä uumoillaan, että suurten kaupunkiseutujen kehyskunnat ajetaan viime kädessä pakolla keskuskaupunkeihin ja että Kuntaliitto kuntien edunvalvontajärjestönä on antanut hiljaisen hyväksyntänsä pakkokeinojen käytölle.

Perusteita peloille on tarjonnut Kuntaliitto, joka julkisti heti vaalituloksen selvittyä omat tavoitteensa kuntalain uudistamiseksi. Liitto tavoittelee paljon nykyistä suurempia kuntia, jotka muodostettaisiin kaupunkiseuduilla niin, että työssäkäyntialueen kunnat liitettäisiin yhteen.

Kuntien ”oikeasta” lukumäärästä on käyty vääntöä jo pitkään. Nyt kuntia on 336. Kokoomus ja sosiaalidemokraatit olisivat valmiita vähentämään kuntien määrää tuntuvasti. On puhuttu jopa alle sadasta kunnasta.

Raflaavimmat luvut on heitelty peruspalveluministeri Paula Risikon (kok) johtamasta sosiaali- ja terveysministeriöstä: 20-50 suurkuntaa, jotka suoriutuisivat terveydenhuollosta. Kriittisimmin kuntaliitoksiin on suhtautunut keskusta.

Pakkoliitospelkoja lisäsi hiljattain Kuntaliiton hallituksen varapuheenjohtaja, Jyväskylän kaupunginjohtaja Markku Andersson (kok) esitellessään liiton linjauksia 17. toukokuuta Tallinnassa Suomen Yrittäjien kuntaseminaarissa. Andersson vertasi kuntauudistusta Suomen jääkiekkomaajoukkueen MM-finaaliotteluun, jossa räplättiin kaksi erää ja kolmannessa tehtiin maalit.

Tallinnan seminaariin osallistuneille kuntajohtajille Andersson viestitti, että kuntauudistuksessa käydään nyt kolmanteen erään ja maaleja on tultava.

Kaksi viikkoa seminaarin jälkeen Andersson täsmentää, että Kuntaliitto ei hyväksy pakkoliitoksia, mutta kuntarakenteen uudistamiseen on saatava vauhtia tehostamalla ohjauskeinoja.

”Paras-hanke on hyytynyt kahden viime vuoden aikana. On kehitelty yhteistoimintamalleja, jotka ovat vieneet uudistuksen alkuperäisiltä tavoitteilta terän. Nyt on palattava perusasioiden pariin. Yksikään kuntajohtaja ei voi vakavissaan väittää, että nykyinen kuntarakenne olisi toimiva eikä uudistustarve olisi ilmeinen.”

Andersson vaatii työkaluja kaupunkiseutujen kuntaliitoksien edistämiseksi. Tavoitteena tulee olla työssäkäyntialueisiin perustuvat elinvoimaiset, vahvat kunnat.

”Uuden kuntalain tulee antaa nykyistä parempia ohjauskeinoja. Ohjausta voitaisiin vahvistaa esimerkiksi valtionosuusjärjestelmän kautta tai asettamalla riittävän suuret väestöpohjavaatimukset keskeisille peruspalveluille ja tiukentamalla kriisikuntien kriteeristöä.”

Andersson tähdentää, että kuntalain linjaukset on saatava valmiiksi alkavalla hallituskaudella.

Jäsenmaksut jäihin?

Painostetaanko siis Kangasalan, Kaarinan, Raision, Kempeleen, Siilinjärven ja Hollolan kaltaiset keskuskaupunkien naapuri- eli kehyskunnat rahalla tai pikemminkin sen puutteella kuntaliitoksiin? Valtionosuuksia pois?

Tätä ajatusta on ehditty elätellä poliittisissa taustakeskusteluissa, mutta Kuntaliiton Markku Andersson lausui ajatuksen nyt julki.

Idea toteutuisi todennäköisesti siten, että valtionosuusjärjestelmässä joitakin olosuhdekertoimia rukattaisiin kehyskunnille oleellisesti epäedullisemmiksi.
Käytännössä kuntien olisi taloudellinen pakko liittyä keskuskaupunkeihin.

”Johan on puhetta”, Kangasalan kunnanjohtaja Jukka Mäkelä puuskahtaa. Mäkelä istuu Kuntaliiton valtuustossa kokoomuksen edustajana.

”Tällainen asenne on ollut kahden viime vuoden ajan Kuntaliiton toiminnan taustalla. Kenen asiaa kuntien edunvalvontajärjestö on ajamassa? Olen järkyttynyt vallanhaluisista puheista, joilla ollaan tuhoamassa kunnallinen itsehallinto ja säällisen kokoiset kunnat toimivine lähipalveluineen.”

Mäkelän mukaan suuruuden ekonomia on harha.

”Ajatus siitä, että 300 000 asukkaan suurkunnat suoriutuisivat tehokkaasti palveluistaan, ei perustu tutkittuun tietoon eikä analyyseihin. Paranevatko Tampereen Koukkuniemen vanhuspalvelut, jos sinne tuodaan Kangasalan, Pirkkalan, Nokian, Lempäälän ja Ylöjärven vanhukset?”

Mäkelän kanssa samaa mieltä on Pirkkalan kunnan pormestari Helena Rissanen (sd): ”Uskotaanko todella, että tästä syntyy säästöjä kansantalouteen?”

Rissanen on tuohtunut edunvalvontajärjestön linjauksista. ”Kuntaliitolla on jäsenkunnilleen selityksen paikka. Kuntien rahoitusjärjestelmä ei saa olla politiikan peliväline. Kyse on kansalaisten palveluiden turvaamisesta.”

Kaarinan kaupunginjohtaja Harri Virta oli Tallinnassa kuulemassa Kuntaliiton linjauksia.

”Olihan se hämmentävää. Taustalla oli kuultavissa uho siitä, että kaupunkiseuduilla kunnat ajetaan voimalla yhteen. En olisi odottanut tällaista kuntien etujärjestöltä.”

Seminaariin osallistui myös Juvan kunnanjohtaja Heikki Laukkanen (kesk), joka kysyy nyt, mikä on Kuntaliiton rooli.

”Kunnat, jotka liiton toiminnan maksavat, eivät näytä olevan Kuntatalon isäntiä. Suositankin, että kunnat pidättäytyvät toistaiseksi maksamasta Kuntaliiton jäsenmaksuja.”

Kuntaliiton toiminta rahoitetaan valtaosin kuntien jäsenmaksuilla.

”Kammottava ajatus”

Viimeisiä viikkoja hallinto- ja kuntaministerinä työskentelevä Tapani Tölli (kesk) pitää mahdottomana ajatusta, että valtiovalta pakottaisi kaupunkiseuduilla laajan joukon kuntia liitoksiin.

”Valtionosuusjärjestelmä on tarkoitettu kansalaisten palveluiden rahoittamiseksi, eikä se taivu pikkupolitiikan pelivälineeksi. Käytännössä olisi mahdotonta kohdentaa toimet siten, että tietty kuntajoukko painostettaisiin taloudellisin pakoin liitoksiin. Kyllä siinä vaurioituisi moni muukin kunta. Ajatus on suoraan sanoen kammottava.”

Tölli muistuttaa, että jos uuden hallituksen tavoitteena on saada Kuntaliiton tuella aikaan kuntakartta, johon jää jäljelle noin 50 suurkuntaa, tehdään peruuttamatonta vahinkoa kunnalliselle itsehallinnolle.

”Näin viedään toimintakyky lähidemokratialta ja kaiken lisäksi kansalaisten lähipalvelut. Tällaisella uudistuksella ei kuitenkaan saataisi haluttuja säästöjä aikaan. Jos saataisiin, Helsingin pitäisi toimia siitä esimerkkinä.”

Keskusta ei ollut mukana kuuden puolueen hallitusneuvotteluissa.