SK tutki: Kansa sanoo "ei" suurkunnille

Kunnat
Klikkaa grafiikkaa, näet sen suurempana.

Vain 26 prosenttia suomalaisista kannattaa valtionvarainministeriön suunnitelmaa, jonka mukaan Manner-Suomeen jäisi noin 70 kuntaa nykyisten 320:n sijaan. Uudistusta sanoo vastustavansa peräti 61 prosenttia suomalaisista, 13 prosenttia ei osaa sanoa kantaansa.

Suomen Kuvalehtijulkisti 13. tammikuuta valtiovarainministeriön salaisen kuntakartan. Uusi kuntakartta on valmisteltu hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkusen (kok) alaisuudessa ministeriön kuntaosastolla. Kartan tultua julkisuuteen alkoi kiivas keskustelu hallituksen kuntauudistuksen tavoitteista.

Taloustutkimus kysyi Suomen Kuvalehden toimeksiannosta yli tuhannelta suomalaiselta, kannattavatko nämä ministeriön suunnittelemaa kuntauudistusta. Lisäksi vastaajilta kysyttiin, minkä puolueen linja on heidän mielestään paras kuntauudistuksessa.

Kyselyn tulos on hallituksen suurkuntamallin kannalta harmillinen. Edes hallituspuolueiden kannattajien keskuudessa suurkunnat eivät saa enemmistön tukea.

Sdp:n ja kokoomuksen kannattajista alle puolet ovat suurkuntamallin puolella. Vastustajia on näissä puolueissa enemmän kuin kannattajia. Vihreiden kannattajista kolmannes sanoo suurkuntamallille ”kyllä”, reilusti yli puolet vastustaa. Rkp:n äänestäjistä mallia puoltaa 40 prosenttia, vasemmistoliittolaisista alle kolmannes.

Kielteisimmin hallituspuolueiden kannattajista suurkuntiin suhtautuvat kristillisdemokraatit: vain noin kymmenesosa on mallin puolella.

Oppositiopuolueiden keskuudessa malli lytätään lähes täysin: perussuomalaisten kannattajista 18 prosenttia puoltaa suurkuntia, keskustalaisista vain 15 prosenttia.

Naiset vastustavat suurkuntia jonkin verran enemmän kuin miehet, yli 65 vuotta täyttäneet vastustavat voimakkaammin kuin keski-ikäiset ja nuoret. Myönteisimmin suurkuntiin suhtautuvat yliopistotutkinnon omaavat, mutta heidänkin joukossaan vastustus on suurempaa kuin kannatus.

Korkeimmissa tuloluokissa suurkuntien kannatus on jonkin verran suurempaa kuin alhaisemmissa tuloluokissa. Alueellisesti suurkuntia kannatetaan eniten pääkaupunkiseudulla, mutta sielläkin kannatus jää 32 prosenttiin. Lapissa suurkuntamallia kannattaa vain 14 prosenttia kansalaisista.

Puolueiden linjat kateissa

Minkä puolueen linja sitten on paras kansalaisten mielestä? Peräti 68 prosenttia kansalaisista ei osaa sanoa, millä puolueella on paras linja. Se hämmentää jopa poliittisten mielipidemittausten asiantuntijaa.

”Se on täysin poikkeuksellista tämäntapaisissa kyselyissä. Tekisi mieli sanoa, että vastaus ei ole tästä maailmasta”, sanoo tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen Taloustutkimuksesta.

”Edes Nato-kyselyissä kansalaisten epätietoisuus puolueiden linjauksista ei ole näin suurta.”

Suurkuntamallin vastustus ei näytä kanavoituvan oppositiopuolueiden kannatukseksi.

”Kaikilla puolueilla riittää vielä kuntalinjauksiensa kirkastamisessa työtä ennen syksyn kuntavaaleja”, Rahkonen arvioi.

Samansuuntaisen tulkinnan kyselyn tuloksista tarjoaa kunnallispolitiikan professori Arto Haveri Tampereen yliopistosta.

”Puolueet eivät ole kyenneet viestimään selkeää kantaansa kuntauudistukseen. Näin suuri epävarmuus kertoo ennen kaikkea siitä.”

Haveri arvioi, että kansalaiset pelkäävät lähipalveluiden katoavan kaupunkiseutujen kehyskunnista sekä maaseutumaisista kunnista, jotka jäisivät kuntaliitoksissa uuden kunnan periferiaan.

”Kansalaiset näkevät, että suurkunnat merkitsevät päätöksenteon ja palvelujen keskittämistä. Puhe palvelujen turvaamisesta ei ole uskottavaa.”

Vihreät epävarmimpia

Puolueilla riittää petrattavaa. Sdp:n äänestäjistä vain alle neljännes pitää oman puolueensa kuntalinjaa parhaana, mutta peräti 65 prosenttia vastaa tähän kysymykseen ”en osaa sanoa”.

”Sdp:n sisältä on kuulunut kahdensuuntaista viestiä. Ollaan ja ei olla kokoomuslaisen kuntaministerin ja hallituksen tukena. Sdp:n linja on epäselvä. Siitä kai tämänkin kyselyn tulokset kertovat”, Haveri sanoo.

Kokoomuksen äänestäjistä vain kolmannes kannattaa oman puolueensa linjauksia. Yli puolet puolueen kannattajista ei osaa sanoa, millä puolueella olisi paras linja.

Kaikkein hämärimmäksi puolueen linja näyttää jääneen vihreiden kannattajille. Vain 9 prosenttia kannattaa puolueensa kuntalinjauksia, ja lähes 80 prosenttia ei osaa edes arvioida, minkä puolueen linja olisi paras. Kaikilla hallituspuolueilla on suuria ongelmia tehdä linjansa tiettäväksi kannattajien parissa.

Entä opposition kannattajat? Perussuomalaisten äänestäjistä vain neljännes pitää puolueensa linjaa parhaana. Yli 60 prosenttia joutuu toteamaan ”en osaa sanoa”.

Keskustaa kannattavista puolueen kuntalinjauksia pitää parhaina 60 prosenttia äänestäjistä. 37 prosenttia ei osaa sanoa, minkä puolueen linja olisi paras.

Keskustalla vanha rasite

Keskustan luulisi keräävän laariinsa ison osan niiden kansalaisten kannatuksesta, jotka eivät hallituksen kovakätistä suunnitelmaa kannata. Näin ei kuitenkaan näytä käyneen.

”Keskusta maksaa edelleen hallituskautensa kunta- ja palvelurakenneuudistuksen eli Paras-hankkeen linjauksista”, Arto Haveri sanoo.

”Se vie uskottavuutta kritiikiltä nykyisen hallituksen toimia kohtaan. Kansalaiset eivät hahmota keskustan linjaa näiden kahden uudistuksen välillä.”

Haveri arvioi, että kaikilla puolueilla on vakava peiliin katsomisen paikka, jos vain kolmannes kansalaisista on pysynyt puolueiden kuntalinjauksista jollakin tavoin kärryillä.

”Puolueet eivät ole kyenneet kertomaan kansalaisille, millaisen roolin ne kunnille jatkossa antaisivat. Kunta ei ole pelkästään palveluja, se on myös kansalaisten lähivaikuttamisen yhteisö. Tätä keskustelua en ole kuullut syksyn ja talven aikana, vaikka meidän tulisi keskustella juuri siitä, mikä kunta meidän mielestämme on.”

Professori haluaisi nostaa keskusteluun maakunnallisen palvelumallin: painavimmat kuntapalvelut voitaisiin järjestää maakuntatasoisessa kuntayhtymässä, jonka päättäjät valittaisiin suorilla kansanvaaleilla. Nykyisenlaiset kunnat toimisivat lähipalveluiden järjestäjinä.

”Tätä uudistusta hiertää ehkä eniten vaikeneminen siitä, että kaikkia palveluja ei voida järjestää kaavaillun kaltaisissa suurkunnissa. Nyt esitetty malli ei ratkaise terveydenhuollon kysymyksiä.”

Syksyn kuntavaaleista professori ennakoi vilkkaita, sillä kuntauudistuksesta tullee vaalien keskeinen teema.

Lisää aiheesta

Salainen kuntakartta – ministeriön suunnitelmat palajastuivat (13.1.2012)