Ministeriö suunnitteli vaalien siirtämistä poikkeuslailla kuntauudistuksen vuoksi

Eeva-Liisa Hynynen
Kotimaa 7.2.2012 10:43

”Jos kuntavaaleja siirrettäisiin, se olisi demokratian väheksymistä”, sanoo kunnallispolitiikan professori. Huomenna julkistettava selvitys esittää Suomen Kuvalehden tietojen mukaan kuntien pakkoliitoksia.

Suomen Kuvalehti julkaisi tammikuussa kuntauudistuksen salaisen kuntakartan, jonka valtiovarainministeriö aikoo julkistaa 8. helmikuuta. Sen mukaan Suomeen jäisi noin 70 kuntaa, kun nykyisin niitä on 336. Klikkaa maakuntaa, näet suunnitellun kuntajaon. Samanväriset kunnat on suunnitelmassa tarkoitus yhdistää. Grafiikka Hannu Kyyriäinen ja Lauri Vanhala.

Suuren kuntauudistuksen valmistelussa pohdittiin jopa kunnallisvaalien lykkäämistä. 

Suomen Kuvalehden saamien tietojen mukaan valtionhallinnossa otettiin viime syksynä keskusteluun lokakuun 2012 kuntavaalien siirtäminen poikkeuslailla mahdollisesti syksyyn 2014. Jos hallituksen kaavailema kuntauudistus toteutuisi vuoden 2015 alusta, uusien suurkuntien valtuustot olisi valittu niissä vaaleissa ja ne olisivat voineet aloittaa työskentelynsä välittömästi.

Samalla hallitus olisi välttänyt kiusalliset kuntavaalit kesken kuntauudistuksen.

Kauan odotettu ja paljon keskustelua herättänyt kuntakartta julkistetaan huomenna keskiviikkona 8. helmikuuta. Virkamiestyöryhmä luovuttaa hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkuselle (kok) kunnallishallinnon rakenneselvityksensä Helsingin Säätytalolla kello 11.

Alun perin selvitys luvattiin vuodenvaihteeseen mennessä, mutta aikataulua lykättiin kuukaudella helmikuun alkupuolelle.

Suomen Kuvalehden tietojen mukaan virkamiehet ottavat keskiviikkona julkistettavassa selvityksessä kantaa myös pakkokeinoihin. Selvitysraportissa todetaan, että kuntaliitoksia ei saada kaikilla alueilla toteutettua vapaaehtoisesti, joten pakkoliitoksiakin mahdollisesti tarvitaan.

Virkamiesten raportti sisältänee myös esityksen kuntajakoselvittäjien asettamisesta tutkimaan kuntaliitoksia. Jos selvittäjät asetetaan kuntiin kesään mennessä, hallituksen ei tarvitsisi ottaa kantaa kuntakarttaan ennen kuntavaaleja.

Pakkoliitokset ovat kummitelleet kuntauudistuksen taustalla kesäkuun hallitusneuvotteluista lähtien. Kuntaministeri Virkkunen puhui ensimmäisinä ministeriviikkoinaan kuntien määräämisistä liitoksiin. Luvattiin ohjausta, keppiä ja perälautaa. Vuodenvaihteeseen mennessä tukijoukot ovat harvenneet myös hallituksen sisällä.

”Valtion vastuista ei ole keskusteltu”

Ajatus kunnallisvaalien lykkäämisestä ei saanut kannatusta eikä sitä viety virallisiin pöytiin, mutta jo pelkkä ajatuksen esittäminen herätti hämmennystä kuntauudistusta läheltä seuranneiden joukossa.

”Joku ministeri käytti joskus sanaa ”fantastinen”. Ehkä tällaista ajatusta voisi luonnehtia fantastiseksi. Ei sitä ainakaan jalat maassa ole tehty”, sanoo hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää Helsingin yliopistosta.

”Kunnallinen demokratia kuuluu vielä perustekijöihin. Kuntavaalien siirtäminen kuulostaa varsin epärealistiselta ajatukselta”, professori jatkaa.

Poikkeuslain säätäminen eduskunnassa ei olisi Mäenpään mukaan läpihuutojuttu. ”Uskoakseni kysymys rinnastuisi sellaiseen menettelyyn, että tasavallan presidentti valittaisiin poikkeuslailla.”

Mäenpää painottaa, että eduskunta voi päättää kuntarakenteesta ja halutessaan sillä on kohtuullisen vankka ”sortimentti” ohjauskeinoja porkkanoista aina pakkoliitoksiin asti.

Mäenpää kuitenkin muistuttaa, että kuntauudistuksessa on kysymys hyvinvointivaltion korjaamisesta. ”On tietysti helppoa olla jälkiviisas, mutta hivenen ihmetyttää, että uudistusta ei käynnistetty keskustelemalla valtion ja kuntien tehtäväjaosta, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelyistä ja rahoitusvastuusta. Valtion vastuista ei ole keskusteltu lainkaan tämän uudistuksen aikana.”

Ääneen lausuttu ajatus kuntavaalien siirtämisestä ihmetyttää myös Tampereen yliopiston kunnallispolitiikan professori Arto Haveria. ”Jos kuntavaaleja siirrettäisiin, se olisi demokratian väheksymistä”, hän sanoo.

Haveri arvioi, että kuntauudistuksesta tulee ensi syksyn kuntavaalien keskeinen teema. ”Kuntalaiset äänestävät oman kotikuntansa säilymisen puolesta. Olettaa sopii, että vastustus on aika kovaa ja vastustajia nousee valtuustoon kenties jopa sankoin joukoin. Se tarkoittaa, että uusissa valtuustoissa heitetään kapuloita kuntauudistuksen rattaisiin.”

Haveri ennakoi, että kaukana ei ole ajatus kokoomuksen vaalitappiostakaan. ”Syksyn ja talven aikana käydyssä kuntakeskustelussa pakko on häämöttänyt kaiken aikaa taustalla, vaikka edessä puheet ovat aivan muuta. On käyty yhdenlaista varjonyrkkeilyä pakon kanssa.”

Haveri muistuttaa, että pakkokeinot eivät kuulu nykyaikaiseen yhteiskuntaan.

Kuntauudistukselle professori ei povaa hyvää tulevaisuutta. ”Hallitus joutunee perääntymään kevään aikana. Kun kuntakierros käynnistyy ja virkamiehet vievät oman esityksensä kuntiin, on ilmeistä, että vastaanotto on valtaosin tyrmäävä. Ehkä hallitus vetää kuntien vastauksista keväämmällä johtopäätöksiä.”

Paluu parlamentaariseen pöytäänkään ei näytä helpolta. Haveri katsoo, että puolueettoman asiantuntijaryhmän asettaminen arvioimaan uudistuksen mahdollisia jatkoja voisi olla toimiva keino.

”Hallitus on oikeassa kuntauudistuksen tarpeesta, mutta keinoista asiantuntijat ovat olleet kaiken aikaa laajalti eri mieltä. Tiedämme, että kuntarajojen siirtäminen ei ratkaise sosiaali- ja terveydenhuollon ongelmia. Olisi paikallaan pohtia koko uudistusta nyt paljon syvällisemmin, ottaa ehkä aikalisä ja arvioida niitä keinoja, joilla suomalainen kuntaperustainen hyvinvointijärjestelmä pelastetaan”, Haveri sanoo.

Keskustelu

Kannattaako Suomen eduskunnan ja hallituksen tavoitella suuria kuntia?

Tarkoitus olisi saada aikaiseksi säästöjä.

Säästöä syntyy, kun palvelut tuotetaan kustannustehokkaasti.

Ovatko suuret kunnat automaattisesti parempia, vai kenties jopa huonompia?!

MIELENKIINTOINEN TUTKIMUS

Tutkimuksen sivuilta 96-104 löytyvät Suomen kunnat paremmuusjärjestyksessä.

Kunnallisalan kehittämissäätiö, KAKS

Paljonko verorahoilla saa? Kuntien peruspalvelutarjonnan kustannustehokkuuden erot ja niitä selittävät tekijät vuosina 1994–2002

http://www.kaks.fi/sites/default/files/library/attachments/Tutkimus50.pdf

NYKYISTEN KUNTIEN TUOTTAVUUTTA JA KUSTANNUTEHOKKUUTTA PARANNETAAN JO NYT:

Google, Valtiovarainministeriö Välikangas Kunnat ja tuottavuus

Google, Kuntien parhaat palvelukäytännöt

Google, Kunnat.net hankinnat Hyvät käytännöt

Jälmä Kyrkinen-nimimerkille sanon, että vuonna 1997 samainen hallituspohja teki lääniuudistuksen. Niistä tuli toimimattomia mammutteja, jotka myöhemmin oli pakko lakkauttaa. Nyt samaa virhettä ollaan toteuttamassa kunnilla.

nelmi-nimimerkki taas ei tiedä ollenkaan, mistä puhuu. Nykyisellä kuntajaotuksella vain Espoo ja Kauniainen pärjäisivät ilman valtion rahoja. Mitä lopuille kunnille tehdään? Hallituksen mielestä ne pitäisi liittää kaikki Espooseen ja Kauniaisiin. Kuntien lukumäärä olisi silloin kaksi. Mutta olisivatko nekään enää omavaraisia?

Logiikkasi on yhtä hölmö kuin eräässä vitsinpoikasessa, joka menee näin. Mies tuli hotelliin ja maksoi etukäteen 100 euroa huoneestaan. Hotellin omistaja vei saman setelin hotelliin kananmunia toimittavalle kanalan pitäjälle, jolle oli velkaa. Kanafarmari puolestaan vei setelin paikalliselle rehun toimittajalle maksaakseen omat velkansa. Hän taas kiikkutti samaisen rahan baarinpitäjälle maksaakseen velkansa. Baarinpitäjä taas oli velkaa alussa mainitulle hotellin omistajalle edellisillan korttipelistä. Hotelliin tullut asiakas ei ollut tyytyväinen huoneeseensa ja hotellin omistaja päätti antaa setelin takaisin.

Suuri kysymys kuuluu, kuka rikastui? Samaa voidaan kysyä Kataiselta ja Virkkuselta kuntauudistuksesta. Mielestäni se ei tuo yhtään lisärahaa kunnille.

Kaveria ei jätetä, tuumi kokoomus ja päätti ponkaista kuntauudistuksella keskustan uuteen nousuun.
Tosin syksyn kunnallisvaaleissa saatetaan monissakin kunnissa nähdä aivan uudenlaisia, perinteiset puoluerajat ylittäviä yhdistelmiä.
Ja se nyt ainakin on varmaa, että sitä keskustelua kuntien roolista suomalaisen hyvinvointijärjestelmän rakentajana tulee syntymään.

Mitä tapahtuisi, jos hallitus ja oppositio sopisivat, että tämän Kataisen ja Urpilaisen hallituksen istuessa ei tehdä mitään muuta kuin sovitaan parlamentaarisesti, mitä tehtäviä ja rahoitusvastuita siirretään kunnilta valtion leveille veroharteille?

Suomessa kunnat eivät ole nyt, eivätkä ole olleet v ä l t t ä m ä t t ä pääsääntöisesti liian pieniä selviytyäkseen taloudellisesti elinvoimaisina.

SUURET KUNNAT EIVÄT OLE VÄLTTÄMÄTTÖMIÄ, VAAN TEHTÄVIEN SIIRTO KUNNILTA VALTIOLLE

Suomi on koko EU:ssa ainut maa, missä kunnat rahoittavat kunnallisveroilla kaikki eduskunnan säätämät lakisääteiset palvelut.

Muissa maissa tehtäviä ja rahoitusvastuita on jaettu:

1) Kuntien ja valtion kesken

2) Kuntien ja alueiden kesken

3) Kuntien, alueiden ja valtion kesken

Kommuner, landsting och regioner

http://www.skl.se/kommuner_och_landsting

Google, Därför är självstyrelse bra

Esimerkiksi Ruotsissa on 290 kuntaa ja 21 aluetta.

Ruotsin pienimmässä kunnassa on 2 500 asukasta. Kuntia on pieniä, keskisuuria ja suuria.

Ruotsissa valtiovalta pitää tärkeänä paikallista kunnallista itsehallintoa, ja että päätökset tehdään lähellä ihmisiä.

– Tämä on EU:ssa ns. läheisyysperiaate eli subsidiariteettiperiaate.

Ruotsissa sekä kunnilla että alueilla on verotusoikeus.

Alueiden laajapohjaisilla verotuloilla rahoitetaan kruunumääräisesti merkittävä osa lakisääteisistä palveluista, kuten terveydenhoito, sairaalat, hammashoito 20 ikävuoteen asti sekä julkinen liikenne.

Tämän seurauksena 290 kuntaa, mukaan lukien pienet ja keskisuuret kunnat ovat elinvoimaisia.

Ruotsin kuntien asukkailla on oma kunta, jolla on paikallinen itsehallinto, omaa rahaa, lähidemokratia ja siihen perustuvat lähipalvelut.

Ruotsissa asukkaiden ei tarvitse pelätä, että lähidemokratia ja lähipalvelut karkaavat kauas, kuten Suomessa, kun täällä ollaan tekemässä suuria kuntaliitoksia.

Suomessa suurten taajamien asukkaiden tulisi hyväksyä muidenkin palvelut, eikä äänestää kuntaliitosten puolesta, koska se EI ole ”välttämätöntä”, vaikka ministerit ja poliitikot niin väittävät. Keskustaajamissa on jo palvelut, miksi sinne pitäisi keskittää lisää?

RUOTSISSA KUNTIEN ASUKKAILLA ON VAHVA DEMOKRATIA

Kuntien asukkaat valitsevat kuntavaaleissa

1) Kunnanvaltuustot, joita on 290

2) Aluevaltuustot, landsting- eli maakäräjävaltuustot, joita 21

Keskisuomalainen 13.10.2011:

”Suomi on koko EU:n ainoa maa, jossa kunnat sekä tilaavat että järjestävät terveyspalveluita kansalaisilleen. Muualla terveydenhuolto on suuremmilla hartioilla.
Ruotsissa terveydenhuollosta vastaa 21 maakäräjää ja Tanskassa viisi aluetta. Suomessa sen sijaan peräti 336 kuntaa.”

Kuka kuvittelee, että Kokoomus/RKP-johtoiset sikarikkaat öykkärikunnat, Espoo ja Kauniainen suostuvat liittymään slummihelsingin ja Vantaan kanssa yhteen?

Tämä Hesarin kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, miksi Helsingillä on kiire ryöstämään rikkaita naapureita… ja jatkamaan turmiollista Viherpiiperöiden konkurssiin vievää politiikkaansa.
http://www.hs.fi/kuva/1135249617082

NYT SELVIÄVÄT KATAISEN TARKOITTAMAT SÄÄTÖT!

Kataisen tarkoittamiin säästöihin ei pidä tehdä Suomeen 65 kuntaa, koska pikemmin päinvastoin silloin ne kustannukset nousevat.

Kataisen tarkoittamia säästöjä tehdään jo nyt Suomen 336 kunnassa.

Vai ovatko Katainen (kok.) ja Urpilainen (sd.) laittaneet tämänkin jäihin?!

– Tutkivalle journalismille hyvä skuuppi!

VALTIOVARAINMINISTERIÖ KUNNAT JA TUOTTAVUUS

https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/ministerio-suunnitteli-vaalien-siirtamista-poikkeuslailla-kuntauudistuksen-vuoksi?kommenttisivu=2#kommentit

Lainaus: ”Työn on tarkoitus laajentua kaikkiin kuntiin ja kuntayhtymiin; peruspalveluohjelmassa vuosille 2012-2015 esitettiin, että kunnat ja kuntayhtymät laativat omat tuottavuusohjelmat hyödyntäen tuottavuusohjelman koordinaatio- ja seurantaryhmän valmistelemaa aineistoa.”

Ennen eduskuntavaaleja keväällä 2011 YLE TV1:ssä neljän suurimman puolueen puheenjohtajan vaalitentissä toimittaja kysyi silloiselta valtiovarainministeri Kataiselta, mihin hänen tarkoittamansa säästöt perustuvat:

Toimittaja: ”Siinä saa antaa aika monelle virkamiehelle kenkää?”

Katainen kertoi, että virkamiehiä ei hänen uudistuksessaan irtisanota.

Katainen (kok.) jatkoi sanasta sanaan:

”Kysymys on siitä, että kehitetään parempia käytäntöjä. Eli meillä olemassa olevat hyvät palveluntuottamistavat, jos siirretään eri kuntiin ja vähennetään kuntien määrää me pystymme saamaan parempaa tuottavuutta aikaiseksi – ei tarvitse edes keksiä mitään uutta.”

Katainen puhuu vaalitentissä ”Kuntien parhaat palvelukäytännöt -hankkeesta”, jonka käynnisti vuonna 2007 ministeri Mari Kiviniemi (kesk.).

Google, Kuntien parhaat palvelukäytännöt Mari Kiviniemi

TIETOPANKKI KUNTIEN HYVISTÄ KÄYTÄNNÖISTÄ:

Google, Kunnat.net hankinnat Hyvät käytännöt

NYT SELVIÄVÄT KATAISEN TARKOITTAMAT SÄÄSTÖT!

VALTIOVARAINMINISTERIÖ

Kunnat ja tuottavuus

http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/03_muut_asiakirjat/20110921Kuntam/Tuottavuus_ajankohtaista_7_9_2011.pdf

”Työn on tarkoitus laajentua kaikkiin kuntiin ja kuntayhtymiin; peruspalveluohjelmassa vuosille 2012-2015 esitettiin, että kunnat ja kuntayhtymät laativat omat tuottavuusohjelmat hyödyntäen tuottavuusohjelman koordinaatio- ja seurantaryhmän valmistelemaa aineistoa.”

Google, Kunnat.net hankinnat Hyvät käytännöt

SALATTU KANSALLISESTI SUURI ASIA

Hallitus on valmistellut kansalta salassa kunta- ja palvelurakenneuudistuksen.

Demokratian kannalta on välttämätöntä jättää kunta- ja palvelurakenneuudistus vuoden 2015 eduskuntavaalien yli.

Demokratia toteutuu vain silloin, kun äänestäjät tuntevat asiat, mistä äänestetään.

Eduskuntavaaleissa kukaan ei voinut tietää tästä, koska kokoomus- ja SDP-johtoinen hallitus on salannut asian äänestäjiltä.

Joku on käyttänyt demokraattista oikeuttaan ja sananvapauttaan ja ehdottanut kuntavaalien siirtämistä. Ehdotus ei ole saanut kannatusta ja sillä siisti. Vai onko? Suomen Kuvalehti teki taas kärpäsestä härkäsen ja lisäksi nykyisen linjansa mukaisesti menee asioiden edelle, hämmentää, vihjaa, vääristelee, pelottelee… Viime aikoina Suomen Kuvalehti on juttutasoltaan ollut monta kertaa jotain ihan muuta kuin laatulehti. Lehden tilauksen lopettaminen onkin harkinnassa ja jo aika lähellä… Toivottavasti tämän päivän jälkeen kuntaliitosuudistuksesta alkaa ihan oikea ja asiallinen keskustelu.

Suomen kuntauudistusta tehtäessä olisi varmastikin parasta lopettaa EDUSKUNTA.

Kuntauudistusta tarpeellisempaa olisi varmasti verotus- ja eläkejärjestelmän uudistaminen siten että verot ja muut veroluonteiset maksut jäisivät kokonaisuudessaan kunnille. Siten tuo nykyisen kaltaisten täysin tuottamattomien paperinpyörittäjien, mm. ministerien ja virkamiesten harjoittama aluepolitiikka loppuisi!

https://www.facebook.com/kunnallisvaalit

Kohtahan se nähdään, onko Suomen Kuvalehti vääristellyt tai mennyt asioiden edelle. Sen haltuunsa saamassa kartassa on 70 kuntaa ja jokainen tajuaa, että suurin osa liitoksista vaatisi silloin pakkoa. Ja jokainen tietää, että virkamiesesitykset varsinkin näin ylikireällä aikataululla toteutuvat 99 prosenttisesti. Mitä vääristelyä siinä olisi? Vai uskooko joku tosissaan, että esim. Kauniainen haluaisi liittyä Espooseen tai Espoo Helsinkiin?

Suomen Kuvalehti on myös ansiokkaasti tuonut julki kunnallishallinnon asiantuntijoiden mielipiteitä. Ne ovat yksiselitteisesti hallituksen kuntalinjaa vastaan. Palvelut ja kuntatalous ei tällä parane. En ymmärrä, miksi jotkut silti kannattavat tämän tyyppistä hanketta. Ilmeisesti he ovat kokoomuksen aivopesemiä.

Mielestäni Suomen Kuvalehti on tuonut parhaiten kunta-asioita julkiseen keskusteluun. Kun Kataista ja Virkkusta kuuntelee, niin he välttelevät sitä. Silti joidenkin mielestä salailu olisi hyvästä. Tämän maan henkinen ilmapiiri on hyvin ahdistunut.

Olen lukenut n. 50v. Suomen Kuvalehteä!

Tämä vaalien siirtämisjuttu on kai totta , vai?
Katainen kieltää kuitenkin asian. Eikö hänelle ole kerrottu asiasta?
Jos tämä on totta, on se hyvä valttikortti keskustapuolueelle, aloittaa kuntavaalikampanja.

Kuvalehti oli aivan oikeassa, tosin totuus oli vielä karmeampi kuin jutussa kerrotaan.

Nythän Suomeen tulee uusia ruotsinkielisiä suur-kuntia, mm Kotka, koska jos siihen liitetään Pyhtää , täytyy uuden kunnan muuttua kaksikieliseksi, RKP laatima laki kun vaatii näin ..!

Kotkassa lienee noin 100 ruotsinkielistä, 70 000 asukkaan kaupungissa.

Teppo Vanamo kirjoitti mistä saa 5/6 osan enemmiston.Eikös ne eussakin ole sorvaamassa määrä enemmistöä joka olisi Saksa Ranska ja italia.Kyllä se käy se muuttaminen Suomessakin SIXPAK.

Nimimerkille Hyvää Iltaa voisi todeta sen, että läänijaossa ammuttiin myös hieman yli, mutta kyseessä oli kuitenkin paljon läpinäkyvämpi malli kuin aluehallintovirastoiden ja elykeskusten muodostamassa sekametelisopassa, joiden nimetkin kuulostavat jo järkyttävän byrokraattisilta ja vastenmielisiltä. Miltä ihmeeltä joku ely kuulostaa kaduntallaajan korvissa? Aivan, paperisaasteelta ja hienolta sanalta.

Hallintouudistukselle on tarvetta, mutta ei siinä tarvitse silti tavoitella ylenpalttisuutta. Kokoomus on täysin eri linjoilla kuin SDP ja Keskusta. Myös Vihreät ja Vasemmistoliitto kannattaisivat yhteistyötä ja solidaarisuutta kunnioittavia ratkaisuja. RKP on uudistuksen vahti. Perussuomalaiset ja Kristillisdemokraatithan ovat meidän ikiomia ”asiastahan en oikeestaan tiä, mutta vastustan”-puolueita.

Olisiko SK voinut myös julkaista sen virkamiehen/polittikon /tahon nimen joka kertoi lehdellenne tämän ”totuuden”; tänään 9.2 vuoto on jo useampaan kertaan kiistetty.Kysyn vaikka tiedän että sodassa ja rakkaudessa kaikki on mahdollista.Siksi kyseessä ei ole kritiikki Kokoomusta vastaan, vaan journalismin likasanko efekti. Tietäjä2 on vetämässä omat johtopäätöksensä; itse sein jo aikoja sitten;SK tilausmaksulla saa monta pulloa totuutta viinissä.

Virkamiesten harjoitama demokratian halveksunta vain pahenee. Uudistussuunnitelma kuntakarttoineen ja tämän luokan uudistukseen nähden harvinaisen lyhytaikaisine lausuntokierroksineen on jo sinänsä käsittämätöntä. Ajatus vaalien siirtämisestä uudistuksen aikataulun takia on jo pöyristyttävä, mutta ymmärrettävä, joskaan ei hyväksyttävä. Kansahan saattaa vaaleissa antaa suunnitelmalle tylyn tuomion. Nyt jos koskaan on tärkeää, että kuntavaalien äänestysprosentti on korkeatti. Se olisi näyttö kansalaisten halusta vaikuttaa asioihin olipa vaalien tulos sitten mikä hyvänsä.

Toisaalta voi olla liian yksipuolista syyttää suunnitelmista virkamiehiä. Muutamien keskeisten ministerien selityksiä kuunnellessa on koko ajan vahvemmin alkanut itää ajatus että virkamiehet ovat vain tehneet työtä käskettyä. Aloite on tullut kuntauudistusta ja kaiken keskittämistä sekä yksityistämistä vahvimmin kannattavien puolueiden johdolta ja ministereiltä.

Totuus on se, että mitään säästöjä ei saavuteta kuntakokoja kasvattamalla. Muualla, paitsi kaupungeissa välimatakat tekevät mahdottomaksi vähentää henkilöstöä kunnista, joissa on jo pitemmän aikaa ollut tarvetta pienentää henkilöstöä ja sitä on toteutettu kaiken aikaa. Henkilöstö on jo minimikoossaan toiminnan tarpeiden ja talouspaineiden kannalta. Kunnanjohtajien virkojen karsiminen on ainoa vähän säästöjä tuottava toimenpide, mutta niin merkittävä säästöväline, että ongelmat saataisiin ratkottua. Ehkä ennemminkin pitäisi perustaa palveluhallinto-organisaatioita, jotka koordinoivat erilaisten palvelujen tuottamista entistä laajemmilla alueilla ilman kuntaliitoksia, jonkinlaisena kuntien yhteistyönä. Silloin virkoja voisi puolittaa kuntien kesken ja jakaa työpanoksia niin, että reuna-alueiden palvelut eivät katoa tarpeettoman keskittämisen takia. Kunnissa tehtäisiin päätöksia ja hallinto-organisaatioissa yritettäisiin toteutta niitä sillä rahoituksella, mikä siihen on käyettävissä.

Ei kuntauudistuksella mitään ongelmia ratkaista, mutta 500 000 työtöntä voidaan saada. Jos rahahanat on edelleen auki ja tehdään uudistus jossa kansallisvarallisuus ja BKT lahjoitetaan ulkomaille, on se ensinnäkin törkeä maanpetos, mutta lisäksi varma tapa mennä taloudellisesti 100v taaksepäin.
No sittenhän ollaan karjalan tasavallan aaltopituudella ja voidaan liittyä siihenkin ollaksemme mukana kaikissa ytimissä.

Ihanko te oikeasti uskotte aina mitä poliitikot teille kertovat? Poliittisen eliitin vastavoimana on lehdistö ja tutkiva journalismi, joka joutuu usein salaamaan lähteensä jotta asioita saataisiin keskusteluun. Valtaapitävien etujen mukaista on hurskahdella läpinäkyvyydestä ja avoimuudesta niitä kuitenkaan todellisuudessa toteuttamatta, koska he eivät halua muuttaa kabineteissa tehtyjä suunnitelmiaan. Virkamiesten ja poliitikkoen välien ero on kaventumassa ja välissä söheltävät lisäksi elämästä vieraantuneet politrukit puvuissaan.

Nyt vihdoin jopa HS on herännyt kunta-asioihin vaikka ei siellä edelleenkään ole toimittajakunnassa kovinkaan syvällistä kuntatietämystä talousosaamisesta puhumattakaan. Onneksi Sk on pitänyt keskustelua yllä ja laajentanut näkökulmia, muuten vain ihmeteltäisiin rajoja ja hallintokuluja. Salainen kuntakartta tuli näkyville ja siinähän se sitten oli muka nk. virkamiestyöryhmä, joka on poliittisesti päätetty hallitusohjelmassa ja Kokoomuksen puoluetoimistossa.

Harmi että perussuomalaista ei ole tähän peliin, vaan missaavat tuhannen taalan paikan.