Ministeriö suunnitteli vaalien siirtämistä poikkeuslailla kuntauudistuksen vuoksi

Julkaistu yli kolme vuotta sitten

“Jos kuntavaaleja siirrettäisiin, se olisi demokratian väheksymistä”, sanoo kunnallispolitiikan professori. Huomenna julkistettava selvitys esittää Suomen Kuvalehden tietojen mukaan kuntien pakkoliitoksia.

Suomen Kuvalehti julkaisi tammikuussa kuntauudistuksen salaisen kuntakartan, jonka valtiovarainministeriö aikoo julkistaa 8. helmikuuta. Sen mukaan Suomeen jäisi noin 70 kuntaa, kun nykyisin niitä on 336. Klikkaa maakuntaa, näet suunnitellun kuntajaon. Samanväriset kunnat on suunnitelmassa tarkoitus yhdistää. Grafiikka Hannu Kyyriäinen ja Lauri Vanhala.

Suuren kuntauudistuksen valmistelussa pohdittiin jopa kunnallisvaalien lykkäämistä. 

Suomen Kuvalehden saamien tietojen mukaan valtionhallinnossa otettiin viime syksynä keskusteluun lokakuun 2012 kuntavaalien siirtäminen poikkeuslailla mahdollisesti syksyyn 2014. Jos hallituksen kaavailema kuntauudistus toteutuisi vuoden 2015 alusta, uusien suurkuntien valtuustot olisi valittu niissä vaaleissa ja ne olisivat voineet aloittaa työskentelynsä välittömästi.

Samalla hallitus olisi välttänyt kiusalliset kuntavaalit kesken kuntauudistuksen.

Kauan odotettu ja paljon keskustelua herättänyt kuntakartta julkistetaan huomenna keskiviikkona 8. helmikuuta. Virkamiestyöryhmä luovuttaa hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkuselle (kok) kunnallishallinnon rakenneselvityksensä Helsingin Säätytalolla kello 11.

Alun perin selvitys luvattiin vuodenvaihteeseen mennessä, mutta aikataulua lykättiin kuukaudella helmikuun alkupuolelle.

Suomen Kuvalehden tietojen mukaan virkamiehet ottavat keskiviikkona julkistettavassa selvityksessä kantaa myös pakkokeinoihin. Selvitysraportissa todetaan, että kuntaliitoksia ei saada kaikilla alueilla toteutettua vapaaehtoisesti, joten pakkoliitoksiakin mahdollisesti tarvitaan.

Virkamiesten raportti sisältänee myös esityksen kuntajakoselvittäjien asettamisesta tutkimaan kuntaliitoksia. Jos selvittäjät asetetaan kuntiin kesään mennessä, hallituksen ei tarvitsisi ottaa kantaa kuntakarttaan ennen kuntavaaleja.

Pakkoliitokset ovat kummitelleet kuntauudistuksen taustalla kesäkuun hallitusneuvotteluista lähtien. Kuntaministeri Virkkunen puhui ensimmäisinä ministeriviikkoinaan kuntien määräämisistä liitoksiin. Luvattiin ohjausta, keppiä ja perälautaa. Vuodenvaihteeseen mennessä tukijoukot ovat harvenneet myös hallituksen sisällä.

“Valtion vastuista ei ole keskusteltu”

Ajatus kunnallisvaalien lykkäämisestä ei saanut kannatusta eikä sitä viety virallisiin pöytiin, mutta jo pelkkä ajatuksen esittäminen herätti hämmennystä kuntauudistusta läheltä seuranneiden joukossa.

“Joku ministeri käytti joskus sanaa “fantastinen”. Ehkä tällaista ajatusta voisi luonnehtia fantastiseksi. Ei sitä ainakaan jalat maassa ole tehty”, sanoo hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää Helsingin yliopistosta.

“Kunnallinen demokratia kuuluu vielä perustekijöihin. Kuntavaalien siirtäminen kuulostaa varsin epärealistiselta ajatukselta”, professori jatkaa.

Poikkeuslain säätäminen eduskunnassa ei olisi Mäenpään mukaan läpihuutojuttu. “Uskoakseni kysymys rinnastuisi sellaiseen menettelyyn, että tasavallan presidentti valittaisiin poikkeuslailla.”

Mäenpää painottaa, että eduskunta voi päättää kuntarakenteesta ja halutessaan sillä on kohtuullisen vankka “sortimentti” ohjauskeinoja porkkanoista aina pakkoliitoksiin asti.

Mäenpää kuitenkin muistuttaa, että kuntauudistuksessa on kysymys hyvinvointivaltion korjaamisesta. “On tietysti helppoa olla jälkiviisas, mutta hivenen ihmetyttää, että uudistusta ei käynnistetty keskustelemalla valtion ja kuntien tehtäväjaosta, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelyistä ja rahoitusvastuusta. Valtion vastuista ei ole keskusteltu lainkaan tämän uudistuksen aikana.”

Ääneen lausuttu ajatus kuntavaalien siirtämisestä ihmetyttää myös Tampereen yliopiston kunnallispolitiikan professori Arto Haveria. “Jos kuntavaaleja siirrettäisiin, se olisi demokratian väheksymistä”, hän sanoo.

Haveri arvioi, että kuntauudistuksesta tulee ensi syksyn kuntavaalien keskeinen teema. “Kuntalaiset äänestävät oman kotikuntansa säilymisen puolesta. Olettaa sopii, että vastustus on aika kovaa ja vastustajia nousee valtuustoon kenties jopa sankoin joukoin. Se tarkoittaa, että uusissa valtuustoissa heitetään kapuloita kuntauudistuksen rattaisiin.”

Haveri ennakoi, että kaukana ei ole ajatus kokoomuksen vaalitappiostakaan. “Syksyn ja talven aikana käydyssä kuntakeskustelussa pakko on häämöttänyt kaiken aikaa taustalla, vaikka edessä puheet ovat aivan muuta. On käyty yhdenlaista varjonyrkkeilyä pakon kanssa.”

Haveri muistuttaa, että pakkokeinot eivät kuulu nykyaikaiseen yhteiskuntaan.

Kuntauudistukselle professori ei povaa hyvää tulevaisuutta. “Hallitus joutunee perääntymään kevään aikana. Kun kuntakierros käynnistyy ja virkamiehet vievät oman esityksensä kuntiin, on ilmeistä, että vastaanotto on valtaosin tyrmäävä. Ehkä hallitus vetää kuntien vastauksista keväämmällä johtopäätöksiä.”

Paluu parlamentaariseen pöytäänkään ei näytä helpolta. Haveri katsoo, että puolueettoman asiantuntijaryhmän asettaminen arvioimaan uudistuksen mahdollisia jatkoja voisi olla toimiva keino.

“Hallitus on oikeassa kuntauudistuksen tarpeesta, mutta keinoista asiantuntijat ovat olleet kaiken aikaa laajalti eri mieltä. Tiedämme, että kuntarajojen siirtäminen ei ratkaise sosiaali- ja terveydenhuollon ongelmia. Olisi paikallaan pohtia koko uudistusta nyt paljon syvällisemmin, ottaa ehkä aikalisä ja arvioida niitä keinoja, joilla suomalainen kuntaperustainen hyvinvointijärjestelmä pelastetaan”, Haveri sanoo.