Pahimmassa kriisissä: Nämä kunnat uhkaavat kaatua

kuntatalous
Teksti
Eeva-Liisa Hynynen

Suomen Kuvalehti selvitti, missä kunnissa riskit väestökehityksessä ja taloudessa ovat suurimmat.

Valitse kartan ylävalikosta näytettävä tieto. Kuntakohtaiset tiedot saa esiin klikkaamalla kuntaa. Visualisaatio Lauri Vanhala.

SK:lle tehdyssä analyysissa kuntatalous ja väestökehitys on yhdistetty, jotta syntyisi kokonaiskuva kuntien tilasta. Kokeneiden kunta-asiantuntijoiden Timo Aron ja Eero Laesterän laatima analyysi on murheellista selailtavaa. Yllä oleva kartta esittää analyysin tulokset.

Kriittisimmässä tilassa ovat Kesälahti, Rautavaara, Halsua, Lavia ja Multia. Näissä kunnissa sekä väestönkehitys että kuntatalous ovat pakkasella. Ne eivät nykyisillä velvoitteilla ja euroilla mitattuna selviä itsenäisinä kuntina 2020-luvulle, ellei ihmeitä tapahdu.

Näin analyysi tehtiin

Analyysiin valittiin tilastoista kahdeksan väestötekijää, jotka kuvaavat nykyhetkeä ja lähitulevaisuutta (2025) sekä viisi kuntatalouden kestokykyä kuvaavaa muuttujaa.

Väestöriskiä arvioitaessa mukaan otettiin ne kunnat, jotka kuuluvat kunkin muuttujan kohdalla Suomen heikoimpaan kymmenekseen. Kunnat saivat riskikertoimen 1-8 sen mukaan, kuinka monessa heikoimmassa ryhmässä ne esiintyivät. Jos kunta sijoittui vähintään kahdessa tapauksessa heikoimpaan kymmenekseen, se valittiin mukaan talousanalyysiin.

Talouslukuja analysoitiin siis vain sellaisista kunnista, joissa esimerkiksi asukasluku on pieni ja syntyvyys alhainen. Analyysin ulkopuolelle jäävät kunnat, joilla talous saattaa olla kriisiytynyt, mutta väestökehitys on vielä kohtuullinen.

Muuttujat paljastavat kunnat, joiden tulevaisuudennäkymät ovat heikoimmat. ”Valitut muuttujat antavat riittävän kuvan kunnan nykyisyydestä ja lähitulevaisuudesta demografisen kilpailukyvyn näkökulmasta”, sanoo analyysin koostanut Timo Aro.

Väestölliset muutokset tapahtuvat hiipimällä. Niiden vaikutukset tulevat esiin vasta ajan saatossa. ”Siksi muuttujia on haettu riittävä määrä, ja osin ne menevät myös päällekkäin. Näin on varmistettu, että yksikään kunta ei ole päätynyt tälle listalle sattumalta”, Aro selvittää.

Timo Aro on alue- ja väestökehitykseen erikoistunut tutkija. Hänen väitöstutkimuksensa vuonna 2007 käsitteli Suomen massamuuttoa vuosina 1880-2000. Eero Laesterä väitteli vuonna 2010 kunnallistaloudesta aiheenaan Suomen kuntien finanssiriskit.

Nämä muuttujat valittiin

Väestökehitys:

1. Asukasluku 31.10.2011: alhainen väkiluku kertoo kunnan väestöllisestä haavoittuvuudesta.

2.-3. Väestöllinen huoltosuhde 2010 ja 2025: Ennakoi kunnan elinvoimaisuutta. Kertoo kuinka paljon kunnassa on lapsia ja vanhuksia 100 työikäistä kohden.

4.-5. Syntyneiden määrä 2010 ja ennakoitu 1-vuotiaiden määrä 2025: kertovat kunnan tulevasta elinvoimasta.

6.-7. Syntyneiden määrä 1 000 asukasta kohden (promillea) 2010 ja kuolleiden määrä 1 000 asukasta kohden (promillea) 2010: kertovat kunnan elinvoimasta kunnan koosta riippumatta.

8. Asukasvaihtuvuus 1 000 asukasta kohden (promillea) 2010: mitä alhaisempi on kunnan sisäinen muuttoliike ja kunnan tulo- ja lähtömuutto, sitä heikommassa tilanteessa kunta on. Kun muuttoliike tyrehtyy, kyseessä on ns. ”viimeisen muuton kunta”. Harvoin käytetty, mutta elinvoimaa hyvin kuvaava muuttuja.

Kuntatalouden muuttujat:

1. Veroprosentti 2010: kertoo kunnan talouden liikkumavarasta. Jos veroprosentti on korkea, liikkumavara haetaan kuntalaisten kukkarosta.

2. Nettovelka euroa per asukas 2010 (lainakanta-antolainakanta-rahavarat):
vieraan pääoman ja rahoitusomaisuuden erotus. Kertoo kunnan velkaantumisesta osuvammin kuin usein käytetty ”lainaa per asukas”.

3. Taseen jäämä euroa per asukas 2010: kertoo tulorahoituksen riittävyydestä/riittämättömyydestä.

4. Valtionosuudet suhteessa käyttötuloihin vuonna 2010: kertoo kuinka paljon kunnan talous on valtionosuuksien varassa.

5. Harkinnanvarainen tuki euroa asukasta kohden vuosina 1997-2010: kertoo kunnan talousahdingosta. On jouduttu hakemaan valtion ”hätäapua”.

Nykymenolla joka viides kunta lakkaa olemasta ennen ensi vuosikymmentä. Lisää aiheesta Suomen Kuvalehdessä 51-52/2011 (ilm. 23.12.).