Tyrmäys ministeriölle: Lähes 80 prosenttia kunnista hylkää uudistussuunnitelman

Lähes 80 prosenttia Suomen kunnista vastustaa kuntaministeri Henna Virkkusen (kok) virkamiestyöryhmän suunnitelmaa 66-70 suurkunnan Suomesta.

Kuva Hannu Lindroos.

Jyrkkä vastustus käy ilmi virallisista vastauksista, joita kunnat ovat antaneet virkamiestyöryhmän talvella julkaistuun ehdotukseen. Suomen Kuvalehti kokosi kuntien antamat vastaukset, ne on tarkoitus julkistaa myöhemmin tässä kuussa.

Vain noin seitsemänkymmentä kuntaa eli vähän yli 20 prosenttia Manner-Suomen 320 kunnasta olisi valmiita selvittämään kuntaliitoksia ministeriön karttojen pohjalta. Valtaosa halukkaista on keskus- ja seutukaupunkeja, jotka hyötyisivät ministeriön suunnitelmien toteutumisesta. Työryhmä esittää, että näihin kaupunkeihin liitetään joukko kehyskuntia.

Noiden 70 kunnan lisäksi noin 80 kuntaa kyllä suhtautuu enemmän tai vähemmän myönteisesti ajatukseen kuntaliitoksista, mutta ei työryhmän piirtämän kuntakartan mukaisesti.

Suuri osa liitosmyönteisistä kunnista liittyisi muihin kuin keskuskaupunkeihin. Esimerkiksi Pirkanmaalla Kangasala voisi ajatella liitosta Pälkäneen kanssa, mutta ei työryhmän ehdottaman Tampereen kanssa.

Vähän yli puolet kunnista eli noin 160 kuntaa taas sanoo ”ei” kuntaliitoksille ylipäätään riippumatta siitä, kenen kanssa liitos tehtäisiin.

Kuntien vastaukset valtiovarainministeriön kuntaosaston kuntakarttoihin ovat luettavissa valtioneuvoston hankerekisterissä HAREsta, josta Suomen Kuvalehti perkasi kuntien vastaukset. Rekisteristä löytyvät myös puolueiden, maakuntien liittojen ja keskeisten sidosryhmien kannanotot kuntauudistukseen.

Vain yksi alue kelpaa

Kuntatyöryhmän ehdotuksen toteuttamista vaikeuttaa sitä vastustavien kuntien määrän lisäksi se, että suopeasti yhdistymisiin suhtautuvat kunnat ovat jakautuneet niin epäedullisesti. Virkkusen työryhmä esitti helmikuussa kuntakarttaa, jossa yhteensä 66 alueella ryhdyttäisiin selvittämään kuntien yhdistymisiä. Useimmissa alueissa on mukana useita kuntia.

Kuntien vastausten perusteella vain yhdellä ehdotetuista 66 alueesta kaikki mukana olevat kunnat kannattavat yhdistymisselvityksen aloittamista. Tai oikeastaan molemmat kunnat, sillä alueella on kaksi kuntaa: itäuusmaalaiset Loviisa ja Lapinjärvi.

Tämänkin liitosvaihtoehdon ministeriö tosin esitti Loviisalle vasta toissijaiseksi. Ensisijaisesti ministeriö liittäisi Loviisan osaksi Suur-Porvoota, siihen Loviisa ei suostu.

Kaikissa muissa 65 selvitysalueessa on yksi tai useampi kunta, joka ei hyväksy selvitystyön aloittamista.

Hallituksen ohjauskeinot vähissä

Pääministeri Jyrki Kataisen (kok) hallitus saa vääntää kuntauudistuksesta iltakoulussaan 6. kesäkuuta vielä tosissaan. Jos aikomuksena on toteuttaa Virkkusen kuntakartat edes keskeisillä kaupunkiseuduilla, se onnistuu vain pakkoliitoksin.

Näin rajuihin keinoihin kokoomuksen hallituskumppaneilla ei ole haluja. Vieraillessaan Tampereella perjantaina 4. toukokuuta Sdp:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen sanoi jälleen kerran ”ei” pakkoliitoksille. Saman ovat sanoneet muutkin hallituskumppanit. Hiljattain kokoomuksen eduskuntaryhmän kuntavastaava Petteri Orpo painotti, että kokoomuskaan ei kannata pakkoliitoksia.

Ohjauskeinot karttojen mukaisten kuntaliitosten toteuttamiseen ovat käymässä vähiin. Yleisradion haastattelussa 21. huhtikuuta ministeri Virkkunen pehmensi jo puheitaan. Hänen mukaansa kunnat ovat ymmärtäneet uudistamistarpeen. Siitä kertoo hänen mukaansa se, että puolet kunnista on valmiita kuntaliitoksiin.

Kuntien kaavailemilla liitoksilla ei kuitenkaan synny Virkkusen työryhmän ja hallitusohjelman mukaisia työssäkäynti- ja asiointialueiden laajuisia kuntia. Ja niiden nimiin hallitus vielä kesällä vannoi.

Ennen hallituksen iltakoulua kuntien vastauksia arvioi 10. toukokuuta vielä hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä HALKE, jota johtaa kuntaministeri Virkkunen. Valtiovarainministeriön kuntaosaston alustavia analyysejä kuntien vastauksista saatetaan kuulla jo HALKEn jälkeen.

Kuntaliiton lausunto hämmentää

Samalla kun kokoomuksen hallituskumppanit ovat yhä äänekkäämmin painottaneet kuntavetoista uudistusta, jossa ei ole sijaa valtion pakolla asettamille kuntajakoselvittäjille, kuntien etujärjestön Kuntaliiton hallitus yllätti kuntarakenneselvityksestä antamallaan lausunnolla.

Jo vuosi sitten kesäkuussa Kuntaliiton ulostulot hämmensivät osaa kunnista siinä määrin, että ne nousivat syksyyn mennessä kapinaan.

Liitto on viimeisen vuoden ajan vakuuttanut jäsenkunnilleen, ettei se ole pakkotoimien takana. Torstaina 3. toukokuuta Kuntaliiton hallitus joutui kuitenkin äänestämään lausunnostaan. Äänin 10-5 liiton hallitus jakautui valtakunnan hallitus-oppositio-rintamalinjojen mukaisesti.

Mistä siis äänestettiin? Muun muassa tästä: keskusta halusi lausuntoon maininnan, jonka mukaan kunta- ja palvelurakennemuutosten tulee tapahtua vapaaehtoisesti. Lisäys ei hallituskoalition ryhmille kelvannut.

Lisäksi Kuntaliitto sanoo lausunnossaan pitävänsä tärkeänä sitä, että myös kuntajakoselvitykset käynnistyvät kuntien itsensä toimesta. Mutta heti perään liitto jättää portin pakkokeinoille auki: ”Valtion käynnistäminä ne voivat tulla kysymykseen vain poikkeuksellisesti silloin kun on nähtävissä, että selvityksen avulla voidaan edistää vahvojen peruskuntien muodostamista.”

Keskustan ryhmä vaati lausetta poistettavaksi, mutta hallituspuolueiden mukainen koalitio ei suostunut lausetta poistamaan.

Nyt osa kuntaväestä katsoo, että Kuntaliitto jättää avoimeksi mahdollisuuden käyttää valtion pakolla asettamia kuntajakoselvittäjiä ja pakkoliitoksia.

Epämääräiselle ja vaikeasti tulkittavalle lauseelle ei löydy isää tai äitiä. Yleisesti arvellaan, että Kuntaliiton toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma (kok) on joutunut antamaan taustatukea kuntaministeri Virkkuselle, jotta kaupunkiseuduilla saataisiin kuntajakoselvitykset käyntiin tarvittaessa valtion pakkotoimin, jos pakkoa vastustavan Sdp:n mieli sattuisi Kataisen hallituksen sisällä vielä muuttumaan.

Samanaikaisesti kokoomus korostaa omassa lausunnossaan, että ”kaupunkiseutujen ongelmat voivat selvitä kuntien omien selvitysten jälkeen tai valtioneuvoston asettaessa selvittäjän. Kuntarakenteen uudistaminen voi siis lähteä myös yksittäisten kuntien tahdosta”. Kokoomuksen lausunnon alta löytyy puoluesihteeri Taru Tujusen nimi. Hän istuu myös Kuntaliiton hallituksessa ja oli mukana päättämässä Kuntaliiton lausunnosta.

Suuret kokoomusvetoiset kaupungit kuten Helsinki, Tampere ja Turku ovat edellyttäneet lausunnoissaan valtion asettamia kuntajakoselvittäjiä kaupunkiseuduilleen. Helsinki tahtoo kuntaliitosselvitykseen mukaan vähintäänkin Espoon, Kauniaisen ja Vantaan. Mutta Espoo, Kauniainen ja Vantaa eivät tahdo.

”Espoo ei ole halukas lähtemään mukaan selvityksiin, joiden tulokset on jo päätetty”, kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä (kok) painottaa.

Espoo esittää työryhmää, joka selvittää metropoliratkaisua Helsingin seudun neljäntoista kunnan alueelle. ”Selvitysryhmään ehdotetaan kuntien ja valtion edustajien lisäksi yliopiston edustajia varmistamaan selvityksen laatu”, Mäkelä sanoo.

Mäkelän mielestä Kuntaliiton kannanotto valtion asettamista kuntajakoselvittäjistä ei voi mitenkään koskea Espoota. ”Espoohan on jo vahva peruskunta.”

Tampereen naapurissa Pirkkalan kunnan pormestari Helena Rissanen (sd) myöntää olevansa hämillään Kuntaliiton hallituksen lausunnosta. ”Onpa ikävää, että kuntien oma edunvalvontaorganisaatio avaa lausunnossaan portin valtion käynnistämille kuntajakoselvittäjälle ’edistääkseen vahvojen peruskuntien muodostamista’.”

Pirkkala on Espoon tapaan jatkamassa itsenäisenä kuntana, eikä aio ryhtyä kuntajakoselvitykseen Tampereen kanssa. Rissasen äänenpainoista kuuluu, että tämä asia on tällä erää Pirkkalassa loppuun käsitelty.

Lue SK:n muut kuntauudistukseen liittyvät jutut täältä.