Kuntaliiton Kaija Majoinen: Kuntauudistuksesta järjestettävä uusi lausuntokierros

Julkaistu yli kolme vuotta sitten


Valtiovarainministeriö julkaisi talvella suunnitelman 66-70 suurkunnan Suomesta. Kunnilta kysyttiin mielipidettä suunnitelman sisältyvistä kuntaliitoksista, mutta vastauksista on tehty hämmentävän erilaisia tulkintoja. Mihin kuntien piti ensisijaisesti lausunnoissaan ottaa kantaa, Kuntaliiton kehitysjohtaja Kaija Majoinen?

“Siihen, ovatko ne valmiita kuntajakoselvityksiin joko ministeriön käynnistäminä erityisselvityksinä tai omana selvityksenä. Ja jos ovat, niin keiden kanssa.”

Ministeriön mukaan uudistus sai laajan kannatuksen. Suomen Kuvalehden selvityksen mukaan ehdotetut liitokset tyrmäsi lähes 80 prosenttia kunnista. Miten yhdestä asiasta voi olla näin erilaisia tulkintoja?

“Lausuntopyyntö oli moniulotteinen ja näin myös vastauksiin liittyy tulkinnallisuutta. Analyysin johtopäätökset riippuvat siitä, mikä näkökulma otetaan päällimmäiseksi.”

“On eri asia, puhutaanko yleisellä tasolla kunta- ja palvelurakenteiden uudistamisen tarpeesta vai siitä, onko kunnalla halua lähteä selvittämään kuntarakenteen muutosta karttojen esittämässä laajuudessa. Tai onko sitten halua selvittää liitosta, mutta esitettyä suppeammalla tai laajemmalla alueella.”

Kuinka moni kunta kannattaa ministeriön esittämää 66 kuntajakoselvitysaluetta ja valtion asettamaa kuntajakoselvittäjää omalle alueelleen?

“Viidesosa eli hieman yli 20 prosenttia kunnista kannattaa ministeriön työryhmän kuntajakoselvitysalueita sellaisenaan, mutta yksikään ministeriön ehdottama selvitysalue ei saa kannatusta alueen kaikilta kunnilta.”

Onko hieman yli 20 prosenttia paljon vai vähän?

“Vähän, jotta tällä kuulemisella päästäisiin eteenpäin. Kunhan sosiaali- ja terveystoimen linjauksista saadaan lisätietoa, kunnille on järjestettävä toinen lausuntokierros, jossa ne voivat ottaa kantaa kuntajaon selvityksiin ja mahdollisuuksiin syventää kuntien välistä yhteistyötä.”

Kuinka suuri osa kunnista suhtautui myönteisesti ajatukseen liitoksista, mutta ei ministeriön esittämässä muodossa?

“Kaikkiaan 48 prosentilla kunnista on valmiutta kuntajakoselvityksiin. Selvitysalue voisi olla joko esitetynlainen tai esitettyä suppeampi, laajempi tai vielä tässä vaiheessa tarkemmin yksilöimätön.”

“Selkeästi eniten kannatusta tuli maakuntakeskuskaupungeista. Myös seutukaupungeissa oli keskimääräistä voimakkaampi kannatus. Vähiten halukkuutta selvityksiin on suurten kaupunkien kehyskunnissa, sekä pitkien etäisyyksien ja saaristokuntien keskuudessa.”

Olette kokenut kuntatutkija ja kunnallishallinnon kehittäjä. Mitä kuntien antamista vastauksista voidaan varmuudella päätellä?

“Muutostarve tunnistetaan kunnissa, mutta tapa toteuttaa kuntauudistusta vaatii uudelleenarviointia. Nyt tarvitaan huomattavasti vahvempaa vuorovaikutusta valtion ja kuntien välille – kuntien aitoa kuulemista ja osaamisen arvostamista, jotta syntyy toimivia ratkaisuja.”

“On myös tunnustettava, että kunnallisen itsehallinnon luonteeseen kuuluu erilaisuus. Kaikkea ei voi, eikä saa niputtaa yhteen muottiin. Kunnilla on tärkeä rooli paikallisen aktiivisuuden, yritteliäisyyden ja sosiaalisen pääoman rakentamisessa. Siksi tässä uudistuksessa on kysymys erittäin paljon enemmästä kuin vain hallinnollisista ratkaisuista.”

Kuntarajan siirtämisellä ei päästä vielä pitkälle?

“Ei todellakaan. Todellisia tuloksia saadaan uudistamalla palveluja, palvelurakenteita ja johtamisjärjestelmiä. Suurempi kuntakoko tarjoaa kehittämispotentiaalia, joka konkretisoituu, kun paikallisilla toimijoilla on motivaatio rakentaa yhdessä uutta kuntaa.”

Kuva Markus Pentikäinen.