Kuntauudistuksen aikataulu uusiksi, Sdp kaataa pakkoliitokset

Valtiovarainministerin valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori (sd) vahvistaa, että Sdp ei anna periksi. ”Pakkoliitoksista emme edes neuvottele.” Kuva Pekka Sakki / Lehtikuva.

Kuntauudistuksen linjauksista neuvotellaan parhaillaan hallituspuolueiden kesken. Sdp on istunut pöytään niin tiukkojen ehtojen kera, että kuntauudistus on kariutumassa kuntaministeri Virkkusen tarkoittamassa muodossa.

Sdp ei hyväksy pakkoliitoksia kuntauudistuksen välineeksi. Puolueen vastustus riittää kaatamaan pakkoliitoskaavailut, vaikka päähallituspuolue kokoomus niitä ajaisikin.

Hallituksen linjauksien pitää olla selvillä 5. kesäkuuta ilta- tai oikeammin aamukoulun jälkeen. Jo heti seuraavana päivänä 6. kesäkuuta hallitus antaa eduskunnalle tiedonannon kuntauudistuksesta. Tiedonanto jäänee kohtuullisen yleispiirteiseksi.

Kuntauudistus on noussut viime viikkoina lähes päivittäin uutisotsikoihin. Mitä lähemmäs ratkaisuhetkeä on tultu, sitä kovemmaksi vääntö on käynyt hallituksen sisällä kokoomuksen ja Sdp:n kesken.

Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen (kok) nosti uudelleen pakkoliitokset keskusteluun, vaikka välillä hän itsekin perääntyi niistä.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd) on toistuvasti sanonut ”ei” pakkoliitoksille ja lisännyt, että puolueen kanta on muuttumaton.

Valtiovarainministerin valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori (sd) vahvistaa, että Sdp ei anna periksi. ”Pakkoliitoksista emme edes neuvottele. Niitä ei tule. Emme hyväksy valtioneuvoston toimivallan laajentamista tässä kysymyksessä. Kantamme on ehdoton.”

Santamäki-Vuori muistuttaa, että vaikeuksiin ajautuneiden kriisikuntien kohdalla toimii jo nyt arviointimenettely. ”Sitä jatketaan hallitusohjelman mukaan tehostetusti. Valtioneuvostolla on mahdollisuus päättää toimenpiteistä, mikäli menettely ei johda ratkaisuun kunnan peruspalveluiden ja niiden rahoituksen turvaamiseksi.”

Vuodettu muistio hämmentää

Sdp:n tiukat linjaukset tarkoittavat, että kuntauudistuksen suunta on muuttumassa ratkaisevasti niistä, joita kuntaministeri ja valtiovarainministeriön kuntaosasto ovat pitäneet pinnalla kevään aikana.

Kuntaosaston ratkaisumallit ovat perustuneet valtaosin pakolla ohjaamiseen. Tavoitteena on ollut noin 70 kunnan Suomi, joka hahmoteltiin ministeriön helmikuussa julkistamassa kuntauudistussuunnitelmassa.

Yksi yritys pakkojen ottamiseksi käyttöön nähtiin vielä 25. toukokuuta, kun Helsingin Sanomat julkisti saamansa muistion kuntauudistuksen linjauksista. Muistio oli tarkoitettu päätöksenteon pohjaksi hallituspuolueiden johdolle. Sen pitäisi olla parhaillaan neuvottelujen pohjapaperina. Niin ei kuitenkaan ole.

Kuntaosaston muistio vuoti julkisuuteen samaan aikaan kun Sdp kokoontui puoluekokoukseensa Helsinkiin. Jutta Urpilainen sanoi puheessaan lyhyesti saman minkä aiemminkin: pakkoliitoksia ei tule.

Muistiossaan kuntaosasto ehti jo linjata ohjauskeinot ja kriteerit, joilla kaupunkiseutujen kunnat pakotettaisiin kuntajakoselvityksiin ja vastaan hangoittelevia kuntia odottaisi pakkoliitos. Helsingin Sanomien mukaan kuntaosaston tavoitteena oli yhdistymisiin johtavan erityisen kuntajakoselvityksen käynnistäminen Helsingin, Tampereen ja Turun kaupunkiseuduilla heti alkusyksystä.

Lakityöryhmä sivuutettiin?

Henna Virkkunen ei ole kiistänyt muistiota. Siinä esitellyt kriteerit ja ohjauskeinot eivät ole kuitenkaan syntyneet ministerin asettamassa rakennelakityöryhmässä, joka on nimitetty lain valmistelua varten. Työryhmässä istuvat eri ministeriöiden lainsäädännön valmistelusta vastaavat virkamiehet.

Muistio on kirjoitettu virkamiestyönä ylijohtaja Päivi Laajalan ja kuntaministerin valvonnassa. Samalla kun varsinainen rakennelakityöryhmä on odottanut pääsevänsä töihin, varjotyöryhmä on kirjoittanut hallituksen iltakoulua silmällä pitäen keskeiset linjaukset ja periaatteet, jotka soveltuisivat rakennelain sisällöksi. Varsinaisen työryhmän jäsenet lukivat kriteereistä Helsingin Sanomista.

Rakennelakityöryhmän jäsenet ihmettelevät nyt ministeriön menettelyä. ”Olemmeko lumetyöryhmä? Tuli vain mieleeni, kun katselin Helsingin Sanomista ilmeisen pitkälle valmisteltuja kriteerejä. Kuvittelin, että se olisi meidän työtämme”, yksi haastatelluista sanoo.

Ylijohtaja Päivi Laajala painottaa, että kuntaosaston virkamiesten tehtävänä on valmistella aineistoa poliittista päätöksentekoa varten. Kyseisiä kriteerejä ja ohjauskeinoja päädyttiin tekemään ilman lakityöryhmää kovassa kiireessä.

”Rakennelakityöryhmä kokoontui viimeksi toukokuun 21. päivänä. Vasta sen jälkeen tuli tieto iltakoulun ajankohdasta”, Laajala sanoo. Oli siis kiire laatia vahvan peruskunnan kriteerejä poliittisen päätöksenteon pohjaksi. Laajalan mukaan muistiota ei vielä ollut olemassa 21. toukokuuta.

Jos näin on, kuntaosaston virkamiesryhmä on laatinut rakennelain linjausten pohjaksi keskeiset kriteerit ja ohjauskeinot kahdessa vuorokaudessa 22.-23. toukokuuta. Tähän työhön lakityöryhmälle varattiin muutamia kuukausia. Helsingin Sanomille muistio vuodettiin viimeistään 24. toukokuuta ja 25. toukokuuta sen sisältö esiteltiin jo lukijoille.

Kuntauudistusta seuranneet asiantuntijat arvioivat Helsingin Sanomien aineiston perusteella virkamiesvalmistelun edenneen jo niin pitkälle, että varsinaisen lakityöryhmän asiantuntijoille olisi jäänyt vain lain tekninen kirjoitustyö. Suomen Kuvalehden kuulemat oikeusoppineet pitävät kuntaosaston menettelyä täysin poikkeuksellisena ja hämmentävänä.

Aikataulu uusiksi

Sdp vaatii muutoksia myös kuntarakennelain aikatauluun. Laissa määritellään keskeiset kriteerit ja ohjauskeinot kuntauudistuksen toteuttamiseksi. Lain piti tulla voimaan ministeri Virkkusen mukaan vuoden 2013 alusta. Nyt Sdp hidastaa vauhtia.

”Aikataulu on epärealistinen kunnollisen lainsäädännön kirjoittamiseksi ja kuntien kuulemiseksi. Yhteisymmärryksen hakemiseksi tarvitaan lisää aikaa”, Tuire Santamäki-Vuori sanoo.

Kahden edellisen hallituksen luotsaaman Paras-hankkeen puitelain voimassaolo päättyy vuoden vaihteessa. Sdp edellyttää, että puitelain voimassaoloa jatketaan ensi vuoden kevääseen, jotta kuntien rakenteiden uudistamista linjaava laki on voimassa.

”Mielestämme kuntien tulee ennen rakennelain voimaantuloa tietää päälinjaukset myös kuntien rahoituksesta ja tehtävien uudistamisesta, sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteista sekä kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien ja lähidemokratian kehittämisestä”, Santamäki-Vuori sanoo.

”Vain kokonaisuuden tuntien kunnilla on riittävät edellytykset tehdä omia päätöksiään palveluiden ja rakenteiden kehittämiseksi”, hän jatkaa.

Rakennelaissa määritellään vahvojen peruskuntien kriteerit, kunnille annettava muutostuki ja valtiovallan ohjauskeinot rakennemuutosten toteuttamiseksi.

”Sdp on painottanut, että parhaat tulokset syntyvät kuntien omasta aloitteesta. Siksi kuntaliitosselvitystenkin tulisi käynnistyä kuntien omin voimin”, Santamäki-Vuori toteaa.

”Hallituksen neuvottelujen yhteydessä otamme kantaa siihen, millä edellytyksillä ja missä vaiheessa valtiovalta voi ottaa aloitteen kuntajakoselvitysten käynnistämiseksi. Selvitysten jälkeenkin kuntaliitoksista päättää jokainen kunta itse”, Santamäki-Vuori painottaa.

Sdp tukee Kuntaliiton näkemystä koko kuntauudistuksen toteuttamisen aikataulusta. Ministeri Virkkunen on edellyttänyt, että uudet kunnat aloittavat valtaosin jo vuonna 2015.

”Aikataulu on kova. Katsomme, että uudet kunnat voivat aloittaa vuonna 2017 uusien kunnanvaltuustojen vetovastuulla. Kuntavaalit järjestetään syksyllä 2016. Mutta jos kunnat itse haluavat yhdistyä aiemmin, toki se sopii meille”, Santamäki-Vuori linjaa.

Sdp:llä on tiukka kanta myös metropolialueen tulevaisuudesta. Kuntaministeri Virkkunen on painottanut, että metropolialueella on ensin tehtävä kuntaliitosratkaisut ja vasta sen jälkeen keskustellaan metropolialueen muista hallinnollisista ratkaisuista.

Sdp haluaa tarkastella molempia rinnakkain. Pakkoliitoksia ei tule edes metropolialueella. Tulee erityinen metropolimalli.

Sijaa seutuhallinnolle?

Vuodetun muistion kriteerit eivät siis päädy hallituksen tiedonantoon. Sdp ei halua kommentoida muistiota mitenkään, eivätkä sitä kommentoi muutkaan hallituskumppanit.

Viisikko irtisanoutui kokoomuksen toivomista pakkoliitoksista jo viime syksynä muutamia viikkoja kuntauudistuksen käynnistymisen jälkeen. Kannat eivät ole muuttuneet.

Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö katsoo kuitenkin, että erityisesti suurilla kaupunkiseuduilla pitäisi patistaa kunnat selvittämään kuntaliitoksia. Vihreiden mielestä kuntaliitosten vaihtoehtona pitää olla myös seutuhallinnon selvittäminen. ”Molemmat vaihtoehdot, jotta kaupunkiseuduilla päästään eteenpäin.”

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki kannattaa kuntajakoselvitysten käynnistämistä. Tarvittaessa valtion toimesta, jotta kansalaiset tietäisivät, millaisia mahdollisuuksia kuntaliitokset toisivat. ”Näkökulmamme uudistukseen on kansalaisten, ei kuntajohtajien tai -päättäjien.”

Hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmässä Rkp:n kuntalinjauksista vastaa oikeusministeri Anna-Maja Henriksson.

”Kuntien yhdistymisten tulee tapahtua vapaaehtoisesti kuntien valtuustojen päätöksillä. Samoin katsomme, että kuntajakoselvitysten tulisi käynnistyä kuntien omin päätöksin.”

Henrikssonilla on yksi erityinen huolenaihe neuvottelupöydässä. ”On varmistettava, että julki tulleiden sosiaali- ja terveydenhuollon linjausten toteutuessa toteutuu myös kielivähemmistöjen oikeus keskeisiin peruspalveluihin omalla äidinkielellään. Tämä on äärimmäisen tärkeää kansalaisten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kannalta.”

Suomen Kuvalehti yritti tavoittaa myös kristillisdemokraattien puheenjohtajan Päivi Räsäsen kommentoimaan kuntauudistuksen neuvottelutilannetta, mutta sisäministerin kiireet olivat este.