Luontosuhde

Nykyistä suomalaista luontosuhdetta luonnehtii hyötykäytön periaate ja yksilöllinen luontoelämyksien metsästys, kirjoittaa filosofian tohtori Pasi Reunanen Kanava-lehdessä. essee 6.10.2024

Suomalaisten erityinen luontosuhde on oikeasti vain kiiltokuva, kirjoittaa Pasi Reunanen

luonnonsuojelu 31.7.2024

Hei aikuinen! Miksi puhut roskalokeista?

luontosuhde 15.8.2023

Luontopelot lisääntyvät - mutta onko luontoviha vaarallisempaa?

linnut 31.7.2023

Lintuinfluenssa kaataa lintukantoja, mutta lintuviha voi vahvasti

Ympäristökriisien hoitaminen on yhteinen tehtävämme. Siksi on myös yhteinen ongelma, kuinka kaikki saataisiin talkoisiin mukaan. Kolumni 4.5.2023

Kesä, hyttyset, Thermacell – lyhytjänteinen mukavuudenhalu näkyy myös ihmisen suhteessa luontoon

Yksi halaa, toinen harventaa. Suomalaisilla on aina ollut erityinen suhde puihin, sanotaan. metsä 2.2.2023

5,6 miljoonan ihmisen ja 79 miljardin puun maa – Seitsemän suomalaista kertoo, mitä ajattelee puista

Mihin saakka eläimiä voi inhimillistää? Kirjailija katseli sääksikameroita ja yritti selvittää, voiko ihminen koskaan todella ymmärtää muita lajeja. essee 1.9.2022

Nuppu oli huono äiti, sanottiin – se söi kalasta ensin itse ja ruokki vasta sitten poikaset

Ennen sotaa ihmisestä on tehtävä vihollinen, kirjoittaa lukija. Lukijalta 14.7.2022

Ihmisistä vihollisia

13.1.2022

Palkittu antiikintutkija alkoi seurata tavallisia lintuja – ja löysi huikeiden elämysten maailman

Kun luonnontilaisia alueita vapautuu yleiseen käyttöön, ihminen pitäisi jättää käyttöoikeuden ulkopuolella, kirjoittaa Tuomas Kyrö Kolumni 22.7.2021

Tuomas Kyrön kolumni: Ihminen tekee koskemattomasta paikasta hetkessä läävän – olisi kestävämpää pysyä kivikaupungissa

tietokirjallisuus 15.7.2021

Kesälukemistoa: Naisia luonnon pauloissa

ilmastonmuutos 6.2.2021

Kristinusko kaipaa ympäristöreformaatiota

Kolumni: Suomalaisten biofilia ei vielä ole vakuuttavalla tasolla, kirjoittaa Tiina Raevaara. Kolumni 14.8.2020

Eläin on hyvä, kun se pysyy lokerossaan lemmikkinä tai ruokana, mutta omassa elinympäristössään siitä tulee meille riesa

Kolumni: "Liika on liikaa", sanoo suomalainen katsoessaan lintuja. Siihen tiivistyy erityinen luontosuhteemme. Kolumni 12.6.2020

Keskustelu valkoposkihanhista näyttää, että luontosuhteemme ei kestä luontoa – Eläinkantojen säätelykin tarkoittaa metsästämistä

Korona muuttaa Suomea, politiikkaa ja EU:ta – ja paljastaa suhteemme luontoon. Anu Kantola, Tuomas Aivelo, Matti Vanhanen, Tiina Raevaara sekä Louis Clerc ja Kimmo Elo kertovat miten. Anu Kantola 29.5.2020

Ennen kuin arki palaa, opimme tuskallisen paljon itsestämme, sanoo Tuomas Aivelo – Miltä näyttää Suomi koronan jälkeen?

Heta Lähdesmäen väitöskirja Susien paikat kartoittaa suomalaisen susisuhteen kehitystä 1900-luvun varrella. eläimet 4.2.2020

Sata vuotta sitten susi haluttiin hävittää kokonaan, nyt eläin on suojeltu – suomalaisten susisuhde muuttuu, mutta pysyy hankalana

Tutkimuksen piiriin kuului lähes miljoona tanskalaista, joiden lapsuuden oloja selvitettiin satelliittikuvien avulla. tiede 7.3.2019

Tutkimus: Mielenterveyshäiriöiden riski laskee, jos elää lapsuutensa viheralueiden keskellä

Kolumni: Millainen on hyvä luontosuhde, pohtii Tiina Raevaara. Kolumni 11.5.2018

Kaupunkilaisen suhde luontoon on ohut ja vino – Ja ehkä juuri siksi oikea

Linnunpoikasten hoivaaminen kertoo melkoisesta vieraantumisesta luonnon laeista. luonto 14.8.2015

Meillä on outo suhde luontoon – soitamme palokunnan pelastamaan oravan, ajamme autolla metsään

kaupunkiluonto 10.7.2015

Kestätkö luontoa enää yhtään?