Biologi Tiina Raevaara tutkailee tieteen maailmaa kaunokirjailijan aivoin.

Kestätkö luontoa enää yhtään?

Tiina Raevaara
Blogit Tarinoita tieteestä 10.7.2015 15:41
Viime päivinä on merimetsokeskustelun lisäksi käyty jälleen kerran ahkeraa valkoposkihanhikeskustelua. Hanhien käytös ja ulosteet ärsyttävät erityisesti Helsingissä. Molemmat lintulajit herättävät paljon närää: Kenenkään henkeä ne eivät uhkaa, mutta merimetsot valloittavat luotoja ja valkoposkihanhe...

Tilaa Suomen Kuvalehti ja jatka lukemista

Saat uusia artikkeleita joka päivä ja 100 vuoden lehdet arkistossa.

Katso tarjous Kirjaudu

Tiina Raevaara

Kirjoittaja on filosofian tohtori ja kirjailija.

Keskustelu

Eniten kyllä nyppii kauounkilaistuneet kyyhkyset, ne unohdit mainita tästä populistisesta jutustasi:)

Tulkaa tänne maalle pikkukaupunkiin. Ei ole merimetsoja tai valkoposkihanhia. Lähiössä ei ole pulujakaan. Vain lokkeja on joskus, ja ne ulostavat auton päälle. Ilveksiä on toki nähty, mutta eivät ne muodosta uhkaa. Muuten luonto on lähellä vain hyvässä mielessä. Tervetuloa Valkeakoskelle.

Luonnon pitää olle kurissa ja hallinnassa. Pihassa vihreää nurmea ilman yhtään rikkaruohoa eli kukkaa, ja mieluiset kukat tiukasti omassa karsinassaan.

Kyseessä on populistinen kirjoitus, jossa sekoitetaan kotoperäiset- ja vieralajit keskenään.
Miten luonto on kestänyt merimetson? Googlaamalla kuvahaun vaikka ”Marjakari merimetso” saa kuvan miten luono on kestänyt.

Valkoposkihanhi ulostaa joka toinen minuutti. Kyse ei ole vain vieraslaji vaan luonnosta kesyyntynyt puistojen riesa. Luonto kestää hyvin, puistot eivät.
Muita vieraslajeja, joita kirjoitus ei muistele, on taigapunkki, coloradokuoriainen, supi, minkki, hirvikärpäneen, Espanjan siruetana, mustakitatokko, villasaksirapu jne . Suomessa on n 600 vieraslajia, joista 157 arvioidaan haitallisiksi.

Suomessa on 44 merimetsokoloniaa. Onko se paljon vai vähän, kun saaria on jo Saaristomerellä noin 40 000, iso yli neliökilometrin saaria on 257.

Saaristossa on hävitetty merikotkat lähes sukupuuttoon. Nykyisin ne syövät merimetsoja.

Hylkeitä on myös vainottu oikein kunnolla. Mikähän laji seuraavaksi?
Syyllä ei liene väliä, asiaperustein ei keskustelu onnistu.

Merimetsot ainakin vähentävät ravinteita merestä. Maatalous ei siihen tunnut edes haluavan.

Merimetso ei ole vieraslajeihin luettava. Se on taas toinen asia.

Jos merimetson guanovuoret ei rehevöitä merta niin miksi petäjäveden mummon pissa pitää viedä ongelmajätteenä käsiteltäväksi?

Miksei muuten samalla volyymilla hyökätä kauppatorien lokkien häätämistä vastaan? Jaa niin, menisi pulla väärään kurkkuun ns luonnonsuojelijoilta…

”Merimetso ei ole vieraslajeihin luettava. Se on taas toinen asia.”
Ainakaan 200 vuoteen ei Suomessa oltu havaittu pesivää merimetsoa. Ensimmäinen todettiin v 1996 Raseborgissa. Nyt pesiviä pareja on n 20 000. Vauhti on kova. Tällä vauhdilla 10 vuoden kuluttua ei luodoilla sitten muuta olekaan.
Merikotkaa on autettu selviämään talvesta. Siihen ei merimetsosta ole apua. Kyllä merikotka kesällä pärjää.