Kestätkö luontoa enää yhtään?

Profiilikuva
Tiina Raevaara on filosofian tohtori ja kirjailija.
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Viime päivinä on merimetsokeskustelun lisäksi käyty jälleen kerran ahkeraa valkoposkihanhikeskustelua. Hanhien käytös ja ulosteet ärsyttävät erityisesti Helsingissä.

Molemmat lintulajit herättävät paljon närää: Kenenkään henkeä ne eivät uhkaa, mutta merimetsot valloittavat luotoja ja valkoposkihanhet helsinkiläisiä puistoja. Molempien ulosteet inhottavat. Molemmat ovat olleet Suomessa harvinaisia jossain vaiheessa, mutta kanta on viime vuosina kasvanut nopeammin kuin ihmisten sietokyky.

Sietokyky onkin olennainen käsite, kun puhumme suhteestamme luontoon. Mitä meidän pitää sietää luonnolta? Kuinka paljon luonto – merimetsot, lokit, sudet tai vaikkapa kyyt – saavat vaikuttaa elämäämme?

Kukaan ei varmastikaan kiellä, ettei ihmiskunta olisi luonnosta riippuvainen. Me syömme luontoa, teemme siitä vaatteemme ja lämmitämme talomme. Hengitämme sitä. Jos otamme luonnosta kaiken hyödyn, pitäisikö meidän kestää myös joitain haittoja?

Sietokyky on asia, jota kannattaisi pohtia enemmän sekä yksilön että yhteiskunnan näkökulmasta.