Ministeriö vastasi jyrkin sanoin Kittilän kunnanhallitukselle: Se on Lex Kittilä!

”Ulkopuolista apua on odotettu kohtuuttoman pitkään”, sanoo valtuuston puheenjohtaja.

Kittilä
Teksti
Eeva-Liisa Hynynen
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Kittilän kuntapäättäjien ja valtiovarainministeriön välisessä kirjeenvaihdossa on tänään edetty vaiheeseen, jossa valtio ei enää kysele kunnalta vaan kertoo, mihin toimenpiteisiin valtio aikoo ryhtyä. Lex Kittilän valmistelu alkaa.

Valtiovarainministeriö teettää selvityksen mahdollisista kuntalain säännöksistä kunnan päätöksenteon turvaamiseksi. Ministeriö nimitti selvityshenkilöksi oikeustieteen lisensiaatti Kari Prättälän. Selvityshenkilön toimikausi päättyy jo 25. huhtikuuta, joten ministeriö pitää kiirettä.

Prättälän tulee toimeksiannon mukaan ”selvittää mahdollisia kuntalain säännöksiä, joilla voitaisiin puuttua tilanteisiin, joissa kunnan päätöksentekokyky ja sen myötä päätöksenteon uskottavuus ja luotettavuus ovat vaikeutuneet esteellisyyssäännöksien ja rikostutkinnan johdosta”.

Ministeriön mukaan tarkoitus on selvittää ”myös säännöksiä tilanteisiin, joissa kunta tai sen toimielinten jäsenet ovat jättäneet noudattamatta esteellisyyttä koskevia tai muita kunnan päätöksenteon turvaavia säännöksiä”.

Prättälän tulee toimeksiannon mukaisesti tehdä myös ehdotus mahdollisista kuntalain muutoksista pykälämuodossa perusteluineen.

Ministeriön mukaan lainsäädännön uudistustarve johtuu tilanteista, joissa ”kunnan toimielintä on ollut vaikeaa saada päätösvaltaiseksi jäsenten esteellisyyksien perusteella. Myös luottamus kunnan päätöksentekoon on heikentynyt rikostutkinnan laajuuden vuoksi”.

Suomen Kuvalehti kertoi maaliskuun alussa, että yhdeksästä kunnanhallituksen jäsenestä kahdeksan ja 27 kunnanvaltuutetusta peräti 23 on epäiltyinä virkarikoksista. Rikosepäilyt koskevat kunnanjohtaja Anna Mäkelän lainvastaista irtisanomista.

Tällaisesta ”saldosta” huolimatta Kittilän kunnanhallituksen mielestä kunnan päätöksenteon tilanne on ”tavanomainen”.

 

Kittilän kunnanvaltuuston puheenjohtaja Inkeri Yritys (vas) sanoo olevansa huojentunut ja kiitollinen siitä, että valtio heräsi viimein toimimaan.

”Jospa saisimme nyt ulkopuolista apua. Sitä on odotettu mielestäni, anteeksi vain, aivan kohtuuttoman pitkään.”

Yritys muistuttaa pyytäneensä valtiota apuun syyskuusta 2014 lähtien. Kuluneet puolitoista vuotta ovat tulleet kalliiksi sekä kunnalle että valtiolle.

Ensisijainen maksaja Kittilän viimeaikaiselle päätöksenteolle on veronmaksaja.

”Erityisen kalliiksi tämä tulee yksittäisille ihmisille. Mäkelä irtisanottiin virastaan lainvastaisesti täysin asiattomin perustein ja ilman minkäänlaista oikeusturvaa.”

“Kuka tämän korvaa”, Yritys kysyy.

”On myös murheellista, että moni valtuutettu on ajettu mukaan asiattomaan päätöksentekoon, josta voi joutua henkilökohtaisesti erittäin  kovaan vastuuseen. Kittilän viimeaikaiselle päätöksenteolle voi kertyä hirvittävä inhimillinen hinta – ja kova hinta euroissakin.”

Yritys sanoo, että hän ei voi olla ajattelematta, miltä kaikelta olisi säästytty, jos valtiolla olisi ollut keinoja tulla väliin nopeammin.

”Tai jos professori Pekka Viljasen vaatimus – ja omanikin – Lex Kittilän pikaisesta säätämisestä olisi otettu todesta paljon aikaisemmin.”

Yritys arvioi, että apua odoteltaessa kunnassa on ehditty tehdä useita sellaisia päätöksiä, joita saatetaan käsitellä vielä tuomioistuimissa.

”Pahoin pelkään, että Kittilä on selvitystilassa vielä vuosien ajan. Mutta huojentunut olen, jos valtio ottaa nyt Kittilän tilanteen selvittääkseen. Meidän keinomme ovat täällä jo loppuneet.”

 

Kittilän tilanne on erittäin vakava.

Keskusrikospoliisin tutkittavana on laaja asiakokonaisuus, joka liittyy päätöksentekoon kunnan enemmistöomistaman hissiyhtiön Oy Levi Ski Resort Ltd:n ympärillä sekä kunnanjohtajan erottamiseen. Lisäksi Pohjois-Suomen hallinto-oikeudessa on käsiteltävänä useita valituksia samasta asiakokonaisuudesta.

Kittilän päätöksenteon asiakirjoihin perehtyneille on ollut jo pitkään selvää, että ulkopuolisen avun saaminen olisi ollut välttämätöntä jo syksyllä 2014. Tuolloin valtuuston puheenjohtaja Inkeri Yritys  pyysi valtiota ja Kuntaliittoa apuun useita kertoja.

Yritys pyysi ensimmäisen kerran Kuntaliiton lainoppineita vierailemaan Kittilän kunnanvaltuustossa jo kesäkuussa 2014, jolloin tilanne alkoi kriisiytyä.

Kuntaliiton lainoppineet kieltäytyivät kutsusta.

 

Jos ja kun Lex Kittilä toteutuu, ainakaan lain ”isää” ei tarvitse arvuutella.

Turun yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professori Pekka Viljanen on perännyt valtiolle puuttumiskeinoja Kittilän tilanteeseen syyskuusta 2014 lähtien.

Viljanen on perehtynyt Suomen Kuvalehden pyynnöstä Kittilän päätöksenteon asiakirjoihin toukokuusta 2014 alkaen.

Viljasen vetoomukset kaikuivat pitkään kuuroille korville. Vielä joulukuussa 2014 kuntien etujärjestön Kuntaliiton, valtiovarainministeriön ja kuntakentän suunnalta hymähdeltiin Viljasen esitykselle Lex Kittilästä.

Kuntaliitto ja ministeriö eivät tiettävästi ole missään vaiheessa perehtyneet kunnan erityislaatuisiin pöytäkirjoihin: millaisia päätöksiä on tehty kunnallisen itsehallinnon nimissä.

Kuitenkin jo 26. marraskuuta 2014 – vain yhdeksän vuorokautta Anna Mäkelän irtisanomisen jälkeen – keskusrikospoliisi tiedotti tutkivansa kunnanjohtajan irtisanomista. Tämä tieto ei hätkähdyttänyt kunta–valtio-suhteen keskeisiä toimijoita ennen kuin helmikuussa 2016.

Pekka Viljanen ja sittemmin myös Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää ovat jaksaneet käydä julkisuudessa keskustelua Lex Kittilästä pitkähkön tovin. Viimeksi kuluvan vuoden helmikuussa he vaativat valtiolle puuttumiskeinoja kunnan tilanteeseen.

”Pidän Lex Kittilän valmistelun aloittamista työvoittonani. Vastustus on ollut kovaa, mutta tosiasiat on nyt vihdoin tunnustettu – Kittilässä tosin ei vieläkään, ja juuri siksi lakia tarvitaan pikaisesti”, professori Pekka Viljanen sanoo nyt.

Jotta Lex Kittilä on poliittisesti mahdollinen, sille aukoi tietä keskustan raskaimman sarjan kuntavaikuttaja: ex-kuntaministeri, kansanedustaja ja perustuslakivaliokunnan varapuheenjohtaja Tapani Tölli.

 

Valtiovarainministeriö pyysi selvitystä Kittilän kunnalta jo 18. helmikuuta, jolloin vt. kunnanjohtaja Kyösti Tornberg vieraili ministeriön kutsusta keskustelemassa kunnan tilanteesta.

Välittömästi selvityspyynnön saatuaan vt. kunnanjohtaja Tornberg salasi sen valtuutetuilta yli 29. helmikuuta pidetyn kunnanvaltuuston kokouksen, jossa valtuusto päätti äänin 12–10 valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden ratkaisusta, jonka mukaan kunnanvaltuuston päätös irtisanoa Anna Mäkelä oli lainvastainen.

Nyt keskusrikospoliisi tutkii todennäköisesti tahallista lainvastaista irtisanomista virkarikoksena, sillä kuntapäättäjiä muistutettiin ja varoitettiin ennalta useaan otteeseen siitä, että Mäkelää ei ollut kuultu ennen irtisanomista lopullisesta raportista, johon oli koottu erottamisperusteet.

Kittilän kunta antoi 8. maaliskuuta selvityksensä valtiovarainministeriölle kunnan päätöksenteon tilasta. Oikeasti kunnanhallitus ei selvittänyt yhtään mitään eikä vaivautunut vastaamaan kovinkaan tosissaan ministeriön vakaviin kysymyksiin.