Juhani Nummela: Kuntien tilinpidon "enronit" - kenen on vastuu, missä on moraali?

Profiilikuva
kuntatalous
Teksti
Juhani Nummela
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Asiantuntijat ovat kertoneet ja kuntaministeri Tapani Tölli (kesk) myöntänyt tässä lehdessä: kunnat ovat kaunistelleet vuosia tilinpäätöksiään! Julkisen talouden kestävyysvajeen kuromiseen tarvitaan lamalaskujen lisäksi kuntasektorin rahoitusvaje, yli 10 miljardia. Tilinpäätöksien ylijäämät ovat osoittautuneet alijäämiksi.

Tuloslaskelmat eivät ole antaneet todellista kuvaa kuntasektorin rahoitustasapainosta. Kupla on syntynyt kumulatiivisesti vuodesta 1997 lukien – siitä asti kun kirjanpitolaki otettiin käyttöön kunnissa. Luottamus kuntiin itsehallinnollisina hyvinvointipalveluiden “jakelukäsinä” on saanut vähintään kolhun.

Kuntien “toimeksiantotalouteen” kehittynyt hallinnollisen kirjanpidon pitkä traditio haudattiin kuntaliiton aloitteesta. Monet asiantuntijat kentällä ja tiedemaailmassa – muun muassa JHTT tilintarkastajat aluksi – olivat hanketta vastaan.

Tuottavuuskehityksen parantamisen vaihtoehdoksi esitettiin kuntien kustannuslaskennan tehostamista. Apulaisjohtaja Timo Kietäväisen johdolla uudistus ylitti poliittisen kynnyksen. Lainsäädäntövalmistelu oli johtamani sisäasiainministeriön kuntaosaston tehtävä. Hämmästelen nyt “asianosaisena” julkitullutta kuntien tilinpidon tapaa ja syntynyttä rahoitusvajetta.

Kirjanpitolain soveltamisella uskottiin luotavan moitteeton kunnallinen tilinpito. Takeeksi perustettiin kirjanpitolautakunnan kuntajaosto ohjeistamaan lain soveltamista; tilipuitteita, hyvää kirjanpito- ja tilinpäätöstapaa. Tilintarkastaja – entisestä poiketen – säädettiin riippumattomaksi ja virkavastuulla toimivaksi.

Suositukset, muun muassa poistojärjestelmää koskevat, ovat olleet sitovina voimassa, koskevat niin tilintarkastajia ja kuin tilinpäätöksen tekijöitäkin. Kuntaliitto hallinnoi kuntajaostoa, jonka jäsenet edustavat valtiovarainministeriötä ja tilintarkastajien ammattikuntaa.

Liiton tilintarkastusyhtiö hallitsee markkinoita maan suurimpana toimijana. Kuntien tarkastuslautakunnat järjestävät tilintarkastuksen ja valvovat sitä. Voi kysyä, epäonnistuttiinko surkeasti yrittäjätalouksiin tarkoitetun tilinpidon soveltamisessa kuntiin?

Kuntaliiton ja valtiovarainministeriön yhteistyönä on vuodesta toiseen luotu kuva kuntataloudesta. Aineisto on ollut valtio-kuntasuhteen taloudellisten ratkaisujen perusta. Nyt sekin näyttää rakentuneen kuntien epäluotettavan tilinpäätösinformaation varaan?

Miljardien eurojen vuosia karttunut rahoitusvaje on tosiasia; kasvanut velkasalkku ja poistojen alimitoitus siirtävät kunnallisia kustannuksia seuraavien sukupolvien maksettavaksi.

Kuntaministeri viittaa uudistettavaan kuntalakiin epäkohtien korjaamisessa. Kuntaliitto pitää aukkoa peruspalveluiden rahoitusvajeena, ja kunnissa on viitattu huonoon säädöspohjaan.

Reilun vuosikymmen kokemukset eivät näytä antavan aihetta enempään pohdintaan, missä vika; lainsäädännössä, soveltajissa, valvojissa vai kaikissako?

Syntyy mielikuva, että Kuntaliitto ja ministeriöt eivät ole seuranneet ja valvoneet kunnallista tilinpitoa. Voihan olla kuntien alipoistoissa ja tase-erien käsittelyssä kysymys myös siitä, että “kikkailtaessa” on sivuutettu lakiin perustuva ohjaus tai jopa pettänyt kirjanpidon ja tilintarkastuksen ammattietiikka. Jos, niin vastuun ja moraalin perään täytyisi kysellä!

Virkavelvollisuuksien rikkomista varten säännöksiä on kirjanpito- ja rikoslaissa.

Kuntien tilinpitoa ohjaavaa oikeuskäytäntöä on odotettavissa; KHO ja Hämeenlinnan hallinto-oikeus ratkaisevat erään kaupungin poistojärjestelyistä tehdyt valitukset. Päätökset ehkä selventävät käytäntöä, mutta se ei riitä.

Epäkohtia on tarpeellista ehkä lainsäädännöllä korjata ja ryhdistää soveltajien asenteita. Kuntalain uudistusta ei voitane odottaa – nykyjärjestelmällä on tultava toimeen vielä pitkään! Kuntasektorin tilinpidossa käsitellään kaksi kolmannesta julkisia menojamme.

Verorahojen moitteeton kirjanpito-, tilinpäätös- ja tarkastustapa ovat kuntien uskottavuuden perusta. Tilinpitoa koskevan lainsäädännön ajanmukaisuudesta on ensisijaisessa vastuussa valtiovarainministeriön kuntaosasto.

Juhani Nummela
Kirjoittaja on varatuomari, sisäasiainministeriön kuntaosaston ylijohtaja vuoteen 2001.

Aiheesta lisää

“On väärä signaali vaieta kuntien synkästä tilasta vaalien alla” (Suomenkuvalehti.fi 25.3.2011)

Kuntaministeri Tapani Tölli joutui tunnustamaan: Kuntien talous on pahasti kuralla (Suomenkuvalehti.fi 7.10.2010)

Moni kunta on sukeltanut jo liian syvälle – kuntatalous on luultua huonommassa tilassa (Suomenkuvalehti.fi 30.10.2010)

“Jos kunnille säädetään vielä uusia tehtäviä, ihmettelenpä todella” (Suomenkuvalehti.fi 30.10.2010)

Ministeriö kuntien ahdingosta: “Osa kunnista ei näytä pystyvän tekemään säästöpäätöksiä” (Suomenkuvalehti.fi 29.9.2010)

“Kuntien tulopohja pettänyt jo vakavasti” – Helsingin tilanne “kestämätön” (Suomenkuvalehti.fi 28.9.2010)

Kartta: Näissä kunnissa on taloudellinen kriisi, täällä menee hyvin (Suomenkuvalehti.fi 24.9.2010)

Kuinka suuri on osuutesi kotikuntasi velasta? Katso lista (Suomenkuvalehti.fi 17.9.2010)