"Kuntien tulopohja pettänyt jo vakavasti" - Helsingin tilanne "kestämätön"

Helsinki
Teksti
Eeva-Liisa Hynynen

Helsingin kaupungin rahoitusjohtaja Tapio Korhosta ei hätkähdytä Kuntaliiton asiantuntijoiden Suomen Kuvalehdelle laatima tilastoaineisto. Kuntatalouden tila on Korhosen mukaan juuri niin vaikea kuin aineisto kertoo.

”Vaikka kuntatalouden mainostetaan olevan ylijäämäinen, kuntien tulopohja on pettänyt jo vakavasti. Suurten kaupunkien taseisiin kertyneet ylijäämät ovat vain kirjanpidollisia. Ne johtuvat investointien alimitoitetuista poistoista. Kunnat velkaantuvat vauhdilla ja velat valitettavasti ovat aivan todellisia”, Tapio Korhonen selvittää.

Korhonen ihmettelee, että kuntien tulorahoitusvaje nousee keskusteluun vasta nyt Kuntaliiton Oiva Myllyntauksen ja Heikki Pukin Suomen Kuvalehdelle laatimien tilastojen kautta.

”Olemme jo pitkään yrittäneet viestiä, että Helsinki rahoittaa menojaan käymällä energialaitoksensa kukkarolla. Mitään suuria ylijäämäpuskureita ei ole. Tästä on kirjoittanut ja puhunut myös Helsingin kaupungin tietokeskuksen erikoistutkija Heikki Helin. Ylijäämät ovat jo kiinni investoinneissa”, Korhonen summaa.

Nykyisenlainen tilanne on Korhosen mukaan Helsingille kestämätön.

”Helsingin Energian pitää voida investoida ilmastonmuutoksen edellyttämiin toimiin. Siirtymäajan jälkeen energialaitosta koskee myös yhtiöittämisvelvoite. Meidän on palattava normaaliin kuntamaailmaan, jossa jokapäiväiset menot rahoitetaan käyttötalouden tuloilla.”

Katse eduskuntaan

Vaikka Helsingin valtuutetut ehtivät vajaa vuosi sitten tyrmätä ylipormestari Jussi Pajusen (kok) säästölistan, Korhonen ennakoi sopeuttamistoimien nousevan pöydälle uudelleen.

”Tätä ongelmaa emme pääse pakoon.”

Kenellä sitten on vastuu nykytilanteesta?

”Katsoisin ensiksi valtion suuntaan. Eduskunnasta pukkaa kunnille jatkuvasti uusia velvoitteita. Jokaisen uuden tehtävän kohdalla valtion rahoitusosuus on pienempi kuin kuntien maksettavaksi jäävä osuus. Taloudelliset vaikutukset on järjestään arvioitu liian pieniksi. Vajetta syntyy tasaiseen tahtiin.”

Korhonen esittää isoja kysymyksiä valtakunnan päättäjille.

”Milloin ryhdytään keskustelemaan kuntien tehtäväkuormasta, kansalaisten subjektiivisten oikeuksien laajuudesta sekä kansalaisten omavastuusta palveluiden rahoittamiseksi? Jos kuntien rahoitusvaje alkaa olla 5,4 miljardin euron luokkaa, keskustelulla olisi kiire.”

Helsinki ottaa lainaa noin 300-400 miljoonan euron vuosivauhdilla.

”Samalla maksamme verotulotasauksen kautta lähes 300 miljoonaa euroa vuodessa muun Suomen kunnille. Meneeköhän tämäkään yhtälö oikein?”

Aiheesta lisää

Kartta: Näissä kunnissa on taloudellinen kriisi, täällä menee hyvin (Suomenkuvalehti.fi 24.9.2010)

Kuinka suuri on osuutesi kotikuntasi velasta? Katso lista (Suomenkuvalehti.fi 17.9.2010)