Kuntaministeri Tapani Tölli joutui tunnustamaan: Kuntien talous on pahasti kuralla

kuntatalous
Teksti
Eeva-Liisa Hynynen
Julkaistu yli kolme vuotta sitten
“Toivoisin, että nyt pidättäydyttäisiin säätämästä kunnille uusia tehtäviä”, hallinto- ja kuntaministeri Tapani Tölli sanoo. Kuva Jussi Nukari / Lehtikuva

Hallinto- ja kuntaministeri Tapani Tölli (kesk) vahvistaa, että kuntatalous on huolestuttavasti alijäämäinen. Suomen Kuvalehdelle tehty selvitys julkaistiin kolme viikkoa sitten. Selvitys todisti, että ylijäämäisenä pidetty kuntatalous onkin todellisuudessa rajusti alijäämäinen. Kuntatalous siis putosi plussalta miinusmerkkiseksi.

Suomen Kuvalehdessä julkaistun tilastoaineiston olivat laatineet Kuntaliiton asiantuntijat. Aineisto osoittaa hallinto- ja kuntaministeri Tapani Töllin mukaan kuntien rahoitusvajeen kasvaneen huolestuttavasti 2000-luvun aikana.

Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen totesi samasta aineistosta, että tuloslaskelma kertoo ylijäämäisestä kuntataloudesta, mutta kuntatalous on alijäämäinen. Ministeri Tölli vahvistaa Kietäväisen näkemyksen.

“Jos tarkastellaan kuntataloutta vuodesta 1998 ja verrataan kuntien vuosikatetta poistojen sijasta poistonalaisiin investointeihin, osoittautuu kuntatalous alijäämäiseksi.”

Vuoden 2009 tilinpäätökset kertovat kuntatalouden olevan 5,7 miljardia euroa ylijäämäinen, mutta Töllin mukaan tuloslaskelmia vääristää rakenteellinen kuilu, “gäppi”, joka on syntynyt vuodesta 1998 lähtien kuntien kirjanpidon poistokäytäntöjen takia.

“Ei tahallista talouden värittämistä”

Alijäämän suuruutta Tölli ei lähde spekuloimaan. Alustavat asiantuntija-arviot ovat liikkuneet runsaan miljardin euron tuntumassa.

“Kunnat ovat tehneet investointeihin nähden alimitoitetut poistot, koska poistot on tehty hankintahinnan ja perustamiskustannusten mukaisesti. Tämä käytäntö on näkynyt tuloslaskelmissa kertyneenä ylijäämänä, joka on osin kirjanpidollista eli laskennallista ylijäämää”, Tölli selventää.

“Tähän ei liity kuntien puolelta tahallista talouden värittämistä parempaan suuntaan, ja miksipä kunnat niin tekisivät? Eihän se olisi heidän etunsa.”

“Poistoihin liittyvä ongelma on tiedostettu valtiovarainministeriössäkin ja kokonaistilanne on luettavissa peruspalvelubudjetin tilastoista, mutta totta on, että laajempi kokonaiskuva on tarkentunut viimeaikaisten asiantuntija-arvioiden valossa.”

Ministeri muistuttaa, että vuoteen 1997 asti kunnat eivät tuloslaskelmissaan tehneet lainkaan poistoja. Käytäntö muuttui kirjanpitolain uudistamisen yhteydessä. Nyt laskennallinen ylijäämä näyttää kuntien tuloksen parempana kuin se on.

“Ja tämä on leimallisesti suurten kaupunkien ja kasvavien kaupunkiseutujen ongelma, joissa on kasvun takia jouduttu investoimaan rajusti.”

“Kuntien veropohjaa tulisi laajentaa”

Ministeri Tapani Tölli tähdentää, että kuntatalouden tunnusluvut saavat suunnan kahdenkymmenen suurimman kaupungin vetovastuulla.

“Kuvaavaa on, että 200 pienimmän kunnan toimintamenot ovat vain 13 prosenttia kuntien toimintamenoista. Niin helppoa kuin olisikin sanoa, että kuntatalouden rahoituspohjan vääristymä korjataan kuntaliitoksilla, se ei onnistu pelkästään liitoksilla, koska kuntatalouden tilan määrittävät suuret kaupungit.”

Katse tulee siis kääntää suuriin kaupunkeihin?

“Sinne ensisijaisesti, mutta toki myös muualle. Mikään yksi lääke ei korjaa syntynyttä tilannetta. On uudistettava kuntien palvelurakenteita, parannettava tuottavuutta, järkeistettävä investointeja, mutta valtionkin on tunnistettava oma osuutensa tässä työssä. On aika uudistaa kuntien rahoitusjärjestelmä, ja lisäksi katson, että kuntien veropohjaa tulisi laajentaa.”

Töllin mukaan tarvitaan kuntaliitoksiakin.

“Mutta kuntataloutta ei tasapainoteta sillä, että meillä olisi tulevaisuudessa sata kuntaa, kun nyt kaksikymmentä suurinta synnyttää valtaosan kuntien menoista.”

“Ei uusia tehtäviä kunnille”

Tölli on ehtinyt istua neljä kuukautta kuntaministerinä ja työn alla on jo kuntalain kokonaisuudistus. Nyt ministeri katsoo, että kuntien poistokäytännöt tulee nostaa tarkasteluun kuntalain uudistamisen yhteydessä.

“On syytä käynnistää perusteellinen tarkastelu siitä, kuinka kuntien rahoitusasema saadaan läpinäkyvämmäksi: mitkä tunnusluvut ovat relevantteja antamaan kuntien rahoitusasemasta oikean kuvan?”

Ministerin mukaan hyvä lähtösykäys kuntatalouden tasapainottamiselle voitaisiin saada valtiovallalta.

“Toivoisin, että nyt pidättäydyttäisiin säätämästä kunnille uusia tehtäviä. Pyytäisin päättäjiltä malttia. Lisäksi toivoisin perusteellista keskustelua siitä, ovatko kuntien kaikki nykyiset tehtävät sellaisia, että ne on hoidettava nykyisessä laajuudessaan”, Tölli sanoo ja muistuttaa, että merkittävä osa kuntatalouden menoista sidotaan kiinni eduskunnan päätöksillä.

Aiheesta lisää

Moni kunta on sukeltanut jo liian syvälle – kuntatalous on luultua huonommassa tilassa (Suomenkuvalehti.fi 30.10.2010)

“Jos kunnille säädetään vielä uusia tehtäviä, ihmettelenpä todella” (Suomenkuvalehti.fi 30.10.2010)

Ministeriö kuntien ahdingosta: “Osa kunnista ei näytä pystyvän tekemään säästöpäätöksiä” (Suomenkuvalehti.fi 29.9.2010)

“Kuntien tulopohja pettänyt jo vakavasti” – Helsingin tilanne “kestämätön” (Suomenkuvalehti.fi 28.9.2010)

Kartta: Näissä kunnissa on taloudellinen kriisi, täällä menee hyvin (Suomenkuvalehti.fi 24.9.2010)

Kuinka suuri on osuutesi kotikuntasi velasta? Katso lista (Suomenkuvalehti.fi 17.9.2010)