”On väärä signaali vaieta kuntien synkästä tilasta vaalien alla”

Talous 25.3.2011 08:35

Kunnat velkaantuvat samanaikaisesti, kun ne korottavat tuloveroprosenttejaan. ”Yhtälö on kestämätön ja jopa vaarallinen”, sanoo Kuntaliiton kuntatalousyksikön johtajan paikalta helmikuun lopulla eläkkeelle lähtenyt Martti Kallio.

Kirjanpidon mukaan ylijäämäiseltä näyttävä mutta rahoitusvajeesta kärsivä kuntatalous on Kallion mukaan pahimmillaan aikapommi kuntapäättäjien käsissä.

”Ellei kuntatalouden todellista tilannetta tiedosteta, päätöksiä tehdään harhaanjohtavien tilinpäätösten perusteella. Otetaan lisää velkaa, vaikka kuntien lainakanta on kasvanut kolmentoista viime vuoden aikana 8 miljardia euroa. Viime vuosina lainanotto on jopa kiihtynyt. Nyt puhumme lähes kahden miljardin euron lainojen lisäyksestä vuositasolla.”Kartta Suomen Kuvalehti

Kallio ehti tehdä pitkän työuran Kaupunkiliitossa, sisäministeriön kuntaosastolla sekä Kuntaliitossa kuntatalouden parissa. Alimitoitettujen poistojen synnyttämä tilanne on hänen mukaansa täysin poikkeuksellinen.

”Vastaavaa en muista. Kuntatalouden rahoitusvajeen kasvu on peittynyt kirjanpidollisen ylijäämän alle. Velkaantumisen ja toistuvien veronkorotusten olisi pitänyt kertoa, että kunnilla ei ole ylijäämäpuskureita”, Kallio toteaa.

”Nyt sanotaan, että tilanne on ollut nähtävissä, mutta enemmän tai vähemmän olemme kaikki tulleet yllätetyiksi. Oiva Myllyntauksen erinomaisen analyysin ansiosta on syntynyt viimein kokonaiskuva, ja se on valitettavan synkkä”, hän jatkaa.

Jarrua menojen hillitsemiseksi

Martti Kallio vaatii valtakunnan päättäjiä käyttämään nopeasti jarrua kuntien menokasvun hillitsemiseksi.

”Kun pudotus kirjanpidollisen ja todellisen tuloksen välillä on 11 miljardin euron luokkaa, pitäisi alkaa uskaltaa purkaa kuntiin kohdistuvaa normiohjausta ja lakata työntämästä kunnille uusia tehtäviä.”

Parhaillaan menetellään juuri päinvastoin.

”Ohjausta kuntien suuntaan lisätään ja kunnilta perätään parempia palveluja. Samalla vaaditaan veronkevennyksiä, vaikka ikääntyminen luo uusia menopaineita.”

Päättäjillä on pöydällään epäkiitollinen tehtävä.

”Me kaikki tiedämme mitä pitäisi tehdä, mutta emme tiedä, miten tulisimme valituksi sen jälkeen”, Kallio siteeraa Luxemburgin pitkäaikaista pääministeriä Jean-Claude Junckeria.

Vaadittavat toimet eivät ole miellyttäviä vaalien alla. Mutta ne eivät ole miellyttäviä vaalien jälkeenkään.

”Olisi rehellistä käydä avoin keskustelu kuntatalouden tilanteesta tässä ja nyt. Jos asiasta vaietaan ennen vaaleja, on riski, että korjauskeinot eivät löydy seuraavasta hallitusohjelmasta. On väärä signaali vaieta kuntien todellisesta rahoitusvajeesta ja 12 miljardin euron velkalastista.”

Martti Kallio odottaa, että ministeriöiden, Kuntaliiton, kuntien ja eri tutkimuslaitosten talousviisaat ryhtyvät pikimmiten työstämään syväanalyysiä siitä, miten syntynyt kirjanpidollinen harha korjataan, millaiset uudet tunnusluvut kuntatalous tarvitsee, ja millaista ohjausta kunnat kaipaavat talouden tasapainottamiseen.

”On hyvä, että hallinto- ja kuntaministeri Tapani Tölli asetti työryhmän uudistamaan taloussäännöksiä vielä ennen vaaleja. Jos laki aiotaan saada voimaan 2013, tuntiakaan ei ole hukattavaksi.”

Syksyllä paluu todellisuuteen

Kuntatalouteen saadaan todennäköisesti jo vuoden 2013 alusta uudet tunnusluvut. Suomen Kuvalehti kertoi viime syksynä (pdf; SK 37/2010), että ylijäämäisenä pidetty kuntatalous onkin vakavasti alijäämäinen.

Hallinto- ja kuntaministeri Tapani Tölli (kesk) nimitti perjantaina 4. maaliskuuta virkamiestyöryhmän valmistelemaan kuntalain taloussäännösten uudistamista pikaisessa tahdissa. Työryhmää johtaa valtiovarainministeriön kuntaosaston finanssineuvos Rainer Alanen. Työhön osallistuvat kaikki kuntia keskeisesti ohjaavat ministeriöt sekä Kuntaliitto.

Uudet taloussäännökset halutaan voimaan jo vuoden 2013 alusta. Uusi kuntalaki tulee kokonaisuudessaan voimaan vasta vuonna 2017.

Taloussäännöksillä on kiire: on löydettävä osuvat tunnusluvut kuvaamaan kuntatalouden tasapainoa ja kuntien rahoitusasemaa. Lisäksi tiukennuksia saatetaan tarvita kuntien talouden tasapainottamista koskeviin säännöksiin.

Nykyisenlainen kuntien tuloslaskelmia vääristävä tilanne johtuu kuntien kirjanpitokäytännöistä. Kunnat ovat systemaattisesti alimitoittaneet poistonsa kirjanpitolainsäädännön uudistuttua vuonna 1997. Näin tilinpäätökset ovat osoittaneet ylijäämää, vaikka kuntatalous on laahannut alijäämäisenä melkein koko 2000-luvun.

Kuntaliiton mukaan kunnille on syntynyt vuosina 1997-2010 tulorahoitusvajetta peräti yli 9 miljardia euroa. Samanaikaisesti kuntasektorin velka on kasvanut noin 8 miljardia euroa. Vuoden 2010 lopulla kuntien ja kuntayhtymien lainakanta kohosi jo 12 miljardiin euroon.

Alijäämästä vaietaan vaalien alla

Kuntatalouden ”korttitalo” romahti viime syksynä, kun Kuntaliiton kehityspäällikkö Oiva Myllyntaus ja tilastotutkija Heikki Pukki laativat Suomen Kuvalehdelle tilastoaineiston, joka osoitti, että vuoden 2009 tilinpäätösten mukaan 9,9 miljardia euroa ylijäämäisenä pidetty kuntatalous on yli miljardi euroa alijäämäinen.

Kuntaliiton helmikuussa julkistamassa raportissa alijäämä tarkentui 1,8 miljardin euron suuruiseksi.

Vaikka kuntien verotulot kasvoivat viime vuonna kohtuullisesti, kasvu ei riittänyt kattamaan kuntatalouteen kertynyttä alijäämää. Vuoden 2010 ennakkotilinpäätöstietojen mukaan kuntatalous on edelleen noin 1,5 miljardia euroa pakkasella.

Mutta miksi asiasta ei puhuta kovaan ääneen? Valtakunnan poliitikot eivät ole halunneet kuntien kasvanutta tulorahoitusvajetta, velkakuormaa ja alijäämää syliinsä eduskuntavaalien alla.

Talouslehtien ja maakuntalehtien verkkokeskustelupalstoilla kysellään sen sijaan jo vaalien jälkeen kuntatalouteen kohdistettavia leikkaussummia.

Poliittisesta eliitistä tähän mennessä vain hallinto- ja kuntaministeri Tapani Tölli on julkisesti vahvistanut kuntatalouden alijäämäiseksi ja on samalla kiirehtinyt taloussäännösten uudistamista.

Kuntaväki on ehtinyt nieleskellä kuntatalouden miinusmerkkiset tilastot kuluneen talven aikana. Kuntaliiton talous- ja rahoitusfoorumissa 9.-11. helmikuuta lähes viisisataa kunta-alan talousvaikuttajaa sai faktat eteensä Kuntaliiton johdon esitellessä laskelmat kuntatalouden rahoitusvajeesta. Soraääniä yleisöstä ei juuri kuulunut.

Foorumin vapaamuotoisissa kahvilaparlamenteissa muutamat kuntajohtajat ja talousjohtajat arvuuttelivat, kuinka taloussäännökset aikanaan nimetään: Lex Myllyntaus-Pukki vai Lex Suomen Kuvalehti?

Minkä nimen säännökset saavatkin, uusien tunnuslukujen on annettava kuntapäättäjille, kuntalaisille sekä medialle selkeä ja oikea kuva kuntien rahoitusasemasta.

Tilinpäätösten etumerkin täytyy pitää kutinsa, eikä heitto kirjanpidon ja kassan välillä voi olla miljardiluokkaa.

Eikä haittaisi yhtään, jos taloussäännösten uudistamisen sivutuotteena syntyisi kansantajuinen katekismus kuntataloudesta. Olisiko tältä kirjanpitoseikkailulta vältytty, jos kuntataloutta ymmärtäisivät nekin, joiden verovaroilla taloutta pyöritetään?

Aiheesta lisää

Kuntaministeri Tapani Tölli joutui tunnustamaan: Kuntien talous on pahasti kuralla (Suomenkuvalehti.fi 7.10.2010)

Moni kunta on sukeltanut jo liian syvälle – kuntatalous on luultua huonommassa tilassa (Suomenkuvalehti.fi 30.10.2010)

”Jos kunnille säädetään vielä uusia tehtäviä, ihmettelenpä todella” (Suomenkuvalehti.fi 30.10.2010)

Ministeriö kuntien ahdingosta: ”Osa kunnista ei näytä pystyvän tekemään säästöpäätöksiä” (Suomenkuvalehti.fi 29.9.2010)

”Kuntien tulopohja pettänyt jo vakavasti” – Helsingin tilanne ”kestämätön” (Suomenkuvalehti.fi 28.9.2010)

Kartta: Näissä kunnissa on taloudellinen kriisi, täällä menee hyvin (Suomenkuvalehti.fi 24.9.2010)

Kuinka suuri on osuutesi kotikuntasi velasta? Katso lista (Suomenkuvalehti.fi 17.9.2010)