Kirjoittaja on yleisen valtio-opin apulaisprofessori Helsingin yliopistossa.
Suomi kääntyi nopeasti liittoutumattomasta rauhanvälittäjästä miinat käyttöön ottavaksi Nato-maaksi. Päättäjien yksituumaisuudelle löytyy selitys.näkökulma
Äänestäjät näyttävät käytännön tasolla ymmärtävän pienen valtion ulkopolitiikan lähtökohdat, kunhan kulloinkin tehdyt valinnat perustellaan ymmärrettävästi.näkökulma
Turvallisuudella motivoituihin säästötalkoisiin liittyy useita ongelmia. Tutkimukset eivät tue oletusta nollasummapelistä puolustus- ja hyvinvointimenojen välillä.näkökulma
Suurin osa vaalirahan alkuperästä jää edelleen pimentoon. Hallituksen uudistukset ovat tarpeellisia, mutta eivät yksinään riitä. Vaalirahoituslaki tarvitsee peruskorjauksen.näkökulma
Politiikan tavoin asiantuntijuus henkilöityy. On ongelmallista, jos tähtitutkijan paikkaan parrasvaloissa rakastuvat niin media, yleisö kuin tutkija itse.näkökulma
Ulko- ja turvallisuuspolitiikasta on tulossa yksi poliittisten kamppailujen alue muiden joukossa. Sisäinen vääntö kuuluu olennaisesti demokratiaan.näkökulma
