Perussuomalaisten salarakas
Euroopan unioniin kriittisesti suhtautuneet puolueet menestyivät laajasti eurovaaleissa. Suomessa kävi toisin.
3
MIN
Kesäkuun Euroopan parlamentin vaalien tulosta kuvailtiin Suomessa suureksi yllätykseksi. Vaalit noudattivat kuitenkin perussuomalaisia lukuun ottamatta toisen asteen vaaleista tehtyjä oletuksia.
Vuoden 1979 ensimmäisten eurovaalien jälkeen esitetyn ja sittemmin useasti haastetun teorian mukaan toisen asteen vaalit ovat alisteiset ensimmäisen asteen vaaliareenalle.
Eurovaalien tulos ei suoraan vaikuta hallitusvastuun jakaantumiseen, joten niissä on parlamenttivaaleja vähemmän pelissä.
Eurovaalien toissijainen rooli on näkynyt kansallisia vaaleja lyhyempänä kampanja-aikana ja puolueiden pienempinä kampanjointikustannuksina. Eurovaalien vaalikampanjointi ja -mainonta oli meilläkin selvästi vähäisempää alkuvuoden presidentinvaaleihin verrattuna. Äänestysprosentti oli 29,5 yksikköä matalampi kuin 2023 eduskuntavaaleissa.
