Aseita leivän päälle
Turvallisuudella motivoituihin säästötalkoisiin liittyy useita ongelmia. Tutkimukset eivät tue oletusta nollasummapelistä puolustus- ja hyvinvointimenojen välillä.
3
MIN
Uhka Trumpin hallinnon vetäytymisestä Euroopan puolustamisesta on vakuuttanut suomalaiset entisestään kansallisen varautumisen välttämättömyydestä. Orpon hallitus päätti huhtikuun alussa kasvattaa puolustusmenoja kolmeen prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2029 mennessä. Uudet menotarpeet kohdistuvat pääosin maavoimien suorituskyvyn parantamiseen.
Valtiovarainministeri Riikka Purran mukaan uudet hankinnat ovat pidemmän päälle pois budjetin muista menoista, sillä hallitus ei halua kasvattaa julkista velkaa.
Se on päinvastainen linja kuin Saksassa, jossa tuleva hallituskoalitio sopi, että puolustusmenot jäävät jatkossa perustuslakiin kirjatun velkajarrun ulottumattomiin. Näin lähivuosien satojen miljardien lisäinvestoinnit puolustukseen voidaan toteuttaa ilman menoleikkauksia tai veronkorotuksia.
Suomen toimintamalli noudattaa Naton pääsihteeri Mark Rutten joulukuussa 2024 esittämää vetoomusta, että osa eläkejärjestelmiin, sairaanhoitoon ja sosiaaliturvaan käytetyistä varoista sijoitettaisiin puolustukseen.
