Trump ja ensimmäiset 100 päivää: Liuta rikottuja vaalilupauksia – todellisia voittoja kaksi
Yhdysvaltain presidentillä ei tunnu olevan mitään todellista tietoa liittovaltion toiminnasta.
Lauantaina 29. huhtikuuta tulee täyteen sata päivää siitä, kun Donald J. Trump, 70, vannoi virkavalansa Washingtonissa.
Trumpin poliittinen kokemattomuus yhdistettynä hänen ailahtelevaan luonteeseensa ovat muuttaneet Yhdysvaltain politiikan hengästyttävää tahtia eteneväksi näytelmäksi. Siinä on jo nyt ehditty nähdä poliittisia U-käännöksiä sekä railakkaita yhteenottoja niin oman puolueen, median kuin oikeuslaitoksenkin kanssa.
Vuorokaudesta toiseen vellovan myrskyn keskellä on vähemmälle huomiolle jäänyt se, että Trumpin vaalilupaukset ovat yksi toisensa jälkeen jäämässä toteutumatta.
Todellisia voittoja Trumpilla on ollut toistaiseksi vain kaksi.
Ensimmäinen on konservatiivisen Neil Gorsuchin nimittäminen korkeimman oikeuden tuomariksi. Toinen on presidentti Barack Obaman kauden ympäristösäännösten järjestelmällinen purkaminen.
Donald Trumpilla oli hyvät mahdollisuudet nousta presidentiksi, joka saa toteutettua omaa ohjelmaansa. Presidentin omalla puolueella republikaaneille on enemmistö kongressin molemmissa huoneissa – senaatissa ja edustajainhuoneessa.
Trumpin suurimmaksi kampittajaksi on kuitenkin noussut republikaanisen puolueen äärioikeisto, niin sanottu Freedom Caucus. Sen mielestä Trump ei ole mennyt ehdotuksissaan riittävän pitkälle.
Vähemmistöön jääneet demokraatit ovat voineet monta kertaa tyynesti katsoa vierestä, kuinka presidentin ehdotukset on yksi toisensa jälkeen revitty kappaleiksi hänen oman puolueensa riveissä.
Trumpin kampanjan lippulaiva oli Obaman terveydenhuoltouudistuksen, niin sanotun Obamacaren romuttaminen. Presidenttikauden alettua kävi ilmi, ettei Trumpilla ollut tarjota korvaavaa mallia, joka olisi mennyt läpi edes hänen omassa puolueessaan. Obamacare jäi voimaan toistaiseksi.
Nyt on vastatuulessa muurin rakentaminen Yhdysvaltain Meksikon vastaiselle rajalle. Vaalikampanjassa Trump vannoi rakentavansa muurin, joka estäisi siirtolaisten tulon Yhdysvaltoihin – ja jonka Meksiko maksaisi.
Kun kävi ilmi, ettei Meksikolla ole aikomustakaan maksaa mitään, Trump muutti lupaustaan. Nyt Meksiko maksaa muurin ”ennemmin tai myöhemmin”.
Rajamuurin on arvioitu maksavan noin 20 miljardia euroa.
Rahan saaminen muurin rakentamiseen on Trumpille niin suuri asia, että hän on sen saadakseen valmis katsomaan jopa terveydenhuollon tilapäistä alasajoa.
Koska kongressilla on vaikeuksia päästä sopuun tulevien kuukausien menojen rahoituksesta, uhkailee Trump menosululla – jollei muurin rahoitusta oteta suunnitelmiin mukaan.
Vastaavanlainen liittovaltiotason rahoitusseisahdus koettiin presidentti Obaman toisella kaudella 2013.
Myös Trumpin suuri verouudistus kompastelee. Hän lupasi yksinkertaistaa ja keventää niin yritysten kuin keskiluokan verotusta. Suunnitelman piti olla valmis helmikuussa.
Huhtikuun puolivälissä valtiovarainministeri myönsi, että on hyvin epätodennäköistä, että uudistus olisi valmis allekirjoitettavaksi elokuuhun mennessä.
Yhdysvaltain budjettivuosi alkaa lokakuun alussa, joten verouudistuksen lykkääntyminen merkitsisi sitä, että myös seuraavat verot kerätään edelleen Obaman malliin. Vuonna 2018 pidettävien kongressivaalien alla se ei lupaa republikaaneille hyvää.
Demokraatit ovat yhtenä rintamana ilmoittaneet vastustavansa Trumpin verouudistusta, jollei Trump itse julkista ensin omia verotietojaan. Saman vaatimuksen taakse on tullut myös jo 12 republikaaniedustajaa.
”Trump todennäköisesti jättää oman ehdotuksensa, ja jolleivät republikaanit sitä hyväksy, hän vain luovuttaa – aivan samoin kuin hän teki terveydenhuollon uudistuksessa”, ennakoi Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija, amerikkalainen professori Mark Katz.
”Tämä vaikuttaa olevan hänen toimintatapansa: pöyristyttävä ehdotus, jonka hän jättää kongressin päätettäväksi. Ja kun kongressi ei pysty siitä sopimaan, Trump nostaa kätensä ylös”, Katz sanoo.
Kuluneet sata päivää ovat Katzin mukaan paljastaneet karusti sen, miten huonosti Trump tuntee koko oikeusjärjestelmän ja poliittisen järjestelmän toimintaa. Hän on Yhdysvaltain ensimmäinen presidentti, jolla ei ole aiempaa kokemusta valtionhallinnosta.
”Kongressi ei suinkaan vain ota presidentin ehdotusta ja hyväksy sitä, vaikka enemmistö edustajista olisikin republikaaneja. Heidän ei tarvitse tehdä mitään, mitä presidentti sanoo.”
Tämä koskee myös seuraavan vuoden budjettia. Presidentti tekee oman ehdotuksensa, mutta kongressi voi tehdä sillä mitä haluaa.
”Lopulta presidentin on vain joko hyväksyttävä tai hylättävä se.”
Voikin olla, että monet Trumpin budjettiluonnokseen sisällytetyt rajut ehdotukset – kuten jättilisäykset armeijan menoihin ja merkittävät leikkaukset ulkoministeriön rahoitukseen – jäävät vain ehdotuksiksi.
Yhdessä asiassa Trump ja republikaaninen puolue ovat vahvasti samalla linjalla: he haluavat eroon kaikista preidentti Obaman asettamista ympäristösäännöksistä.
Obama ajoi läpi merkittävän ympäristöohjelman, jonka tavoite oli hillitä päästöjä, ottaa käyttöön vaihtoehtoisia energiamuotoja sekä suojella metsiä ja vesistöjä.
”Trump haluaa ajaa alas tämän koko ohjelman, ja on siinä jo pitkälle onnistunut”, sanoo Pohjois-Amerikan tutkimuksen John Morton -keskuksen johtaja Benita Heiskanen Turun yliopistosta.
Republikaanit vastustavat kaikenlaista sääntelyä, joka heidän mielestään haittaa bisnestä.
Koko liittovaltion ympäristöviraston EPAn alasajo on Trumpin suuri tavoite. Sen budjetista halutaan leikata kolmannes ja tuhansia työtehtäviä ollaan lopettamassa. Leikkausten vaikutukset näkyvät myöhemmin niin ilmakehässä kuin Yhdysvaltain vesistöissäkin.
Trump on luvannut ilmoittaa toukokuun aikana, jääkö Yhdysvallat mukaan Pariisin ilmastosopimukseen.
Trump ei voi vain sysätä Steve Bannonia sivuun.
Vaalikampanjassaan Donald Trump vannoi estävänsä kaikkien muslimien tulon Yhdysvaltoihin, kunnes viranomaiset ”pääsevät selville, mitä on meneillään”.
Presidenttinä hän julkisti pikavauhtia ensin yhden ja sitten toisen presidentin määräyksen, joilla rajoitettiin ihmisten maahantuloa muslimienemmistöisistä maista. Molemmat määräykset kompastuivat oikeusistuimiin.
Raivostunut Trump haukkui tuomarit ja lupasi viedä asian korkeimpaan oikeuteen. Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut.
”Hänellä ei tunnu olevan mitään todellista tietoa liittovaltion toiminnasta eikä liittovaltiotuomareiden vallasta”, arvioi Ulkopoliittisen instituutin Mark Katz.
”Se tietenkin nostaa kysymyksen siitä, keitä neuvonantajia hän kuuntelee.”
Presidenttikauden alussa Trumpin strategiapäällikön Steve Bannonin kädenjälki nähtiin useissa presidentin esityksissä, jotka myöhemmin epäonnistuivat. Nyt Trumpin tyttären Ivankan ja vävyn Jared Kushnerin vaikutusvalta on kasvanut – ja Bannonin tähden on arvioitu olevan laskussa.
Tytär-Trumpin ja hänen miehensä tulkitaan olevan ajattelultaan lähempänä demokraatteja, mutta heillä kummallakaan ei ole sen enempää poliittista kokemusta kuin isä-Trumpillakaan.
Trump ei kuitenkaan voi vain sysätä Bannonia sivuun. Jos Bannon palaisi äärioikeistolaisen ja vaihtoehtoisista totuuksistaan tunnetun Breitbart-uutissivuston johtoon, hänestä saattaisi tulla Trumpille todellinen painajainen.
Presidentti Trumpin mieli on muuttunut myös monessa muussa asiassa. Puolustusliitto Nato ei olekaan enää vain vanhanaikainen ja kallis, kuten Trump aiemmin jylisi. Kanadan ja Meksikon kanssa tehty vapaakauppasopimus Nafta on vaaleja edeltävästä uhosta huolimatta saanut jäädä ennalleen.
Trumpin vastaehdokasta Hillary Clintonia ei ole pantu lukkojen taakse – eikä edes haastettu oikeuteen.
Yhdysvallat ei ole karkoittamassa maassa asuvia noin 11,3 miljoonaa paperitonta siirtolaista. Nyt eroon halutaan enää vain niistä, joilla on rikosrekisteri. Heitä arvioidaan olevan alle miljoona.
Myös kidutuksen kannattaminen osana terrorismin vastaista sotaa on nyt unohtunut. Trumpin lähipiiri kuulemma vakuutti presidentin siitä, ettei kidutus kannata.
Vaikka presidentin kannat muuttuvat, on Trump pysynyt tyylilleen uskollisena.
”Ihmiset näkevät hänet entistäkin ennalta-arvaamattomampana – ja hän pitää siitä”, sanoo professori Katz.
”Hän sanoo pöyristyttäviä asioita asettaakseen itsensä hyvään neuvotteluasemaan. Ja on valmis sen jälkeen tyytymään selvästi toisenlaiseen lopputulokseen.”
”Hän petti äänestäjänsä lähtemällä sotaan mutta sai taakseen valtavirtamedian.”
Huhtikuun alussa kritiikki presidenttiä kohtaan kävi koko ajan rajummaksi ja lehdet julkaisivat päivittäin uusia tietoja Trumpin lähipiirin kyseenalaisista Venäjä-yhteyksistä.
Trump päätti toimia kuten lukuisat presidentit ennen häntä: hän määräsi ohjukset ilmaan kaukana Amerikasta.
Näyttävä rangaistusisku kemiallista asetta käyttänyttä Syyriaa vastaan toimi odotetusti. Euroopan johtajat ja suuri osa kongressista taputtivat käsiään. Trumpin lupaus lupaus pitää Amerikka erossa maailman sotkuista unohtui hetkessä.
”Käänne oli merkillinen. Hän petti äänestäjänsä lähtemällä sotaan, mutta sai taakseen valtavirtamedian, joka meni iskusta aivan hurmioon”, sanoo Benita Heiskanen.
”Huomio siirtyi Syyria-iskun myötä sopivasti pois Trumpin sisäpiirin Venäjä-kytköksistä. Moni uskookin, että iskulla haluttiin ennen kaikkea osoittaa, että suhteet Venäjään eivät suinkaan ole niin hyvät.”
Venäjä on Syyrian johdon tärkein tukija ja sen hävittäjät tekevät toistuvasti ilmaiskuja Syyrian kapinallisten kohteisiin.
Iskua syyrialaiseen lentotukikohtaan perusteltiin sillä, että Trump liikuttui nähdessään kuolleiden lasten kuvat.
”Se voi toki osoittaa tunteikkuutta, jota häneen ei ole aiemmin liitetty, mutta sotilastoimien perusteluna se on hyvin erikoinen”, Heiskanen sanoo.
”Etenkin kun vielä viikkoa aiemmin hän vakuutti, että konfliktista aiotaan pysyä kerta kaikkiaan erossa.”
Trumpin ulkopolitiikan seuraava testi on Pohjois-Korea.
Eristäytyneen diktatuurin toistuvat ydin- ja ohjuskokeet ovat hermostuttaneet Yhdysvallat perin pohjin. Trump on ilmoittanut, että jollei Kiina ”hoida” Pohjois-Koreaa, hän hoitaa.
Syyriaan tehty ohjusisku sekä heti presidenttikauden alkupäivinä Jemeniin tehty erikoisjoukkojen hyökkäys ovat jo antaneet viitteitä Trumpin harkinnasta – tai sen puutteesta.
Huhtikuun lopulla maailma on seurannut henkeä pidätellen amerikkalaisen laivasto-osaston matkaa kohti Korean niemimaata.
”Tilanne on todella vaarallinen”, Ulkopoliittisen instituutin Mark Katz arvioi. ”Jollei Kiina pysty rauhoittamaan tilannetta, virheliikkeiden mahdollisuus on suuri. Konflikti Korean niemimaalla saattaa todella syttyä.”
Venäjä-kontaktit saattavat vielä kaataa Trumpin.
Amerikkalaiset äänestäjät ovat olleet syvästi järkyttyneitä presidentin ja hänen lähipiirinsä epäillyistä Venäjä-kontakteista.
Trumpia äänestäneet amerikkalaiset eivät pitäneet Hillary Clintonista eivätkä Obamasta, mutta he eivät todellakaan äänestäneet Trumpia siksi, että olisivat erityisesti pitäneet Venäjästä tai Vladimir Putinista.
Benita Heiskanen arvioi, että Venäjä-kontaktit saattavat vielä kaataa Trumpin. Kytköksiä tutkitaan sekä senaatissa että edustajainhuoneessa. Myös liittovaltion poliisi FBI sekä keskustiedustelupalvelu CIA selvittävät asiaa.
”Niin monella Trumpin sisäpiirin henkilöllä on ollut Venäjä-kytkös, että kaikki tiet tuntuvat vievän Venäjälle. Nyt puhutaan todella vakavista asioista”, Heiskanen sanoo.
Yhdysvalloissa arvellaan kuitenkin, ettei republikaanienemmistöinen kongressi halua ainakaan vielä asettaa Trumpia syytteeseen.
”Trumpin ja republikaanien välinen suhde on kuin järjestetty avioliitto, jossa rakkaus on jäämässä kovin lyhytkestoiseksi.”
Trumpin ja republikaanien liittoa koetellaan toden teolla jo ensi vuonna. Silloin järjestetään välivaalit, joissa menee jakoon koko edustajainhuone ja kolmannes senaatin paikoista.
Puolue on hajallaan, ja jatkoa toivovat republikaanit joutuvat ratkaisemaan, seisovatko he inhoamansa presidentin takana, vaikka tämä on rikkonut miltei kaikki äänestäjilleen antamansa lupaukset.
Republikaanien tilannetta ei helpota se, että maassa on vahvistumassa ennennäkemätön ruohonjuuritason vastarintaliike.
Se otti näyttävät ensiaskeleet Washingtonissa heti Trumpin virkaanastujaisten jälkeen satojen tuhansien naisten marssilla. Siitä pitäen aktivistit ja tavalliset äänestäjät ovat reagoineet näkyvästi ja äänekkäästi kaikkiin Trumpin siirtoihin.
”Näitä ei valtakunnan tasolla aina uutisoida, mutta esimerkiksi keskeinen syy sille, että terveydenhuollon uudistus ei mennyt läpi, oli se, että vastustus ruohonjuuritasolla oli niin laajaa”, Benita Heiskanen sanoo.
”Aktivistit olivat läsnä kaikissa tilaisuuksissa kertomassa, mitä uudistus todella tarkoittaisi.”
Viime viikkoina eri puolilla maata on nähty puolestaan suuria veroprotesteja, joissa Trumpia vaaditaan julkistamaan omat verotietonsa – kuten kaikki Yhdysvaltain presidentit ovat 40 viime vuoden ajan tehneet.