Presidentin sekava johtamistyyli ajoi Valkoisen talon kaaokseen – ”Trump on menettänyt tilanteen hallinnan”

Tutkimukset Trumpin lähipiirin yhteyksistä Venäjän tiedustelupalveluun jatkuvat.

CIA
Teksti
Teppo Tiilikainen
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Presidentti Donald Trumpin vajaat neljä viikkoa kestänyt kausi on ajanut Valkoisen talon ja koko Yhdysvaltain politiikan kaaokseen.

“Tapa, jolla Trump kohtelee kokenutta henkilöstöään on yksi osoitus siitä, että hän on menettänyt tilanteen hallinnan”, arvioi The Washington Postin Chris Cillizza, joka selittää tavallisesti Trumpin toimintaa parhain päin.

Trumpin turvallisuuspoliittinen neuvonantaja Michael Flynn joutui eroamaan tiistaina sen jälkeen kun oli paljastunut, että hän oli valehdellut varapresidentti Mike Pencelle keskusteluistaan Venäjän suurlähettilään Sergei Kisljakin kanssa.

Flynn oli neuvotellut Venäjän vastaisista pakotteista jo ennen kuin hänestä tuli turvallisuusneuvonantaja. Pencelle hän väitti, ettei pakotteista puhuttu.

Tilanne on Trumpin hallinnon kannalta nolo, sillä Pence ehti puolustaa Flynniä julkisesti ennen tämän eroa. Viime päivien selvitykset ovat paljastaneet, että Pence sai tietää Flynniin kohdistuvista tutkimuksista median kautta vasta viime viikolla.

Trump kuuli asiasta jo kolmisen viikkoa sitten, 26. tammikuuta, mutta hän ei reagoinut tilanteeseen.

 

Senaatin tiedustelukomitean demokraattinen varapuheenjohtaja Mark Warner vakuuttaa, että tutkimukset Trumpin hallinnon yhteyksistä Venäjään jatkuvat Flynnin erosta huolimatta.

“Amerikkalaisten on saatava tietää, kenen hyväksi kenraali Flynn toimi puhelinkeskusteluissaan, ja miksi Valkoinen talo reagoi vasta sen jälkeen, kun nämä tiedot tulivat julki”, Warner toteaa lausunnossaan. “Monet kysymykset odottavat yhä vastausta yli kolme kuukautta vaalipäivän jälkeen.”

Myös monet republikaanipuolueen senaattorit ovat vaatineet Flynniä kongressin kuultavaksi.

Senaatin puhemies Mitch McConnell arveli, että Flynnin eroon johtaneet tapahtumat tullaan liittämään osaksi laajempaa tutkimusta, joka koskee Venäjän kyberiskujen vaikutusta Yhdysvaltain presidentinvaaleihin.

The New York Times kertoi tiistaina, että Trumpin lähipiiri piti puhelimitse yhteyttä Venäjän tiedustelupalveluun vaalikampanjan aikana.

Yhteydenpito havaittiin samoihin aikoihin, kun Yhdysvaltain tiedustelupalvelut löysivät merkkejä siitä, että venäläisiksi epäillyt hakkerit olivat iskeneet demokraattisen puolueen tietoverkkoon ja Hillary Clintonin sähköposteihin.

Trumpin lähipiirissä on paljon liikemiehiä, joilla on ollut liiketoimia Venäjällä.

Viranomaiset tukivat parhaillaan Trumpin entisen kampanjapäällikön Paul Manafortin yhteyksiä venäläisiin.

Manafortilla on ollut liiketoimia sekä Ukrainassa että Venäjällä, ja hän toimi viime vuosikymmenellä Ukrainan syrjäytetyn presidentin Viktor Janukovytšin taustajoukoissa.

Ukrainalaisten korruptiotutkijoiden mukaan Manafort sai palveluksistaan 12,7 miljoonan dollarin palkkion. Häntä epäillään myös yhteyksistä Venäjän turvallisuuspalveluun FSB:hen.

Manafort kiistää kaikki epäilyt. “Tämä on järjetöntä”, hän sanoi The New York Timesissa. “En ymmärrä lainkaan, mihin he viittaavat. En ole tietoisesti puhunut koskaan Venäjän tiedustelupalvelun virkailijoiden kanssa.”

Trumpin lähipiirissä on paljon liikemiehiä, joilla on ollut liiketoimia Venäjällä. The New York Times huomauttaa, että he ovat voineet joutua myös tietämättään tekemisiin FSB:n kanssa.

Trump kommentoi keskikiviikkona tilannetta tapansa mukaan Twitter-vyöryllä. Hän syytti The New York Timesia ja muita “valemedioita” salaliittoteorioista ja sokeasta vihasta.

“Tämä Venäjän-yhteys on pelkkä yritys peittää Hillary Clintonin tappio-kampanjan virheet”, hän kirjoitti.

Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelu CIA, liittovaltion poliisi FBI ja kansallinen turvallisuusvirasto NSA väittivät tammikuisessa raportissaan, että Venäjä onnistui vaikuttamaan Yhdysvaltain vaaleihin ja Trumpin voittoon monimutkaisen kyberoperaation avulla.

Trump on torjunut toistuvasti epäilyt, että kyberiskut olisi suunnattu Clintonia vastaan hänen voittonsa varmistamiseksi.

Viranomaiset tutkivat myös Trumpin entisen ulkopoliittisen neuvoantajan Carter Pagen ja republikaanipuolueen lobbarin Roger Stonen toimintaa vaalikampanjan aikana. Myös he ovat kiistäneet yhteydenpidon Venäjän tiedustelupalveluihin.

Venäjän varaulkoministeri Sergei Rjabkov myönsi Yhdysvaltain vaalien jälkeen, että Venäjä oli yhteydessä Trumpin kampanjatiimiin vaalikampanjan aikana.

Yhdysvaltain tiedustelupalvelut yrittivät nyt selvittää, minkälaisesta yhteydenpidosta oli kysymys. Rikollisesta toiminnasta ei ole toistaiseksi löytynyt todisteita.

 

Britannian tiedustelupalvelun MI6:n entinen agentti Christopher Steele väittää kohutussa raportissaan, että Venäjä olisi pitänyt tiiviitä yhteyksiä Trumpin lähipiiriin vähintään viisi vuotta.

Hänen mukaansa Trumpin avustajille syötettiin tietoja Clintonista ja muista poliittisista vastustajista. Vastapalvelukseksi venäläisille luvattiin, ettei Trump puutu vaalikampanjassaan Ukrainan sotaan.

Steele laati 35-sivuisen raporttinsa viime vuonna Trumpia vastustaneiden republikaanien toimeksiannosta.

Sen mukaan FSB:llä olisi hallussaan myös arkaluontoista videomateriaalia, jossa Trump pelehtii prostituoitujen kanssa loistohotelli Ritz Carltonin sviitissä Moskovassa Miss Universum -kilpailun aikana 2013.

Raportissa arvellaan, että Trump olisi joutunut FSB:n ansaan.

Steelea pidetään luotettavana tutkijana. Hän työskenteli 1990-luvulla Britannian tiedustelupalvelun MI6:n agenttina Moskovassa ja perusti myöhemmin Orbis Business Intelligence -yhtiön, joka on tutkinut muun muassa Kansainvälisen jalkapalloliiton Fifan korruptiota.

Tutkimukset johtivat osaltaan Fifan puheenjohtajan Sepp Blatterin eroon vuonna 2015.

Nyt Valkoisen talon tiedottaja vaatii Venäjää palauttamaan Krimin Ukrainalle.

Sekä Venäjällä että Euroopassa seurataan nyt tarkasti, minkälaisia seurauksia tällä kaikella on Yhdysvaltain ulkopolitiikkalle ja erityisesti Venäjän suhteille.

Asiaan saadaan todennäköisesti lisäselvyyttä jo huomenna torstaina, kun Venäjän ja Yhdysvaltain ulkoministerit Sergei Lavrov ja Rex Tillerson tapaavat toisensa G20 -ryhmän kokouksessa Saksassa.

Trump on antanut ymmärtää, että Yhdysvallat haluaa parantaa Venäjän-suhteitaan, jotka kylmenivät välirikon partaalle Krimin miehityksen jälkeen. Hän on myös luvannut ottaa Venäjän-vastaiset pakotteet uuteen harkintaan.

Turvallisuusneuvonanaja Flynniä ja ulkoministeri Tillersonia on pidetty Venäjällä Yhdysvaltain ja Venäjän lämpenevien suhteiden takuumiehenä.

Nyt Valkoisen talon tiedottaja Sean Spicer vaatii kuitenkin Venäjää palauttamaan Krimin Ukrainalle. Lisäksi hän väitti tiistaina Valkoisen talon tiedotustilaisuudessa, että Trump on ollut koko ajan “uskomattoman kova” Venäjää kohtaan.

“Presidentti on tehnyt erittäin selväksi, että hän odottaa Venäjän hillitsevän väkivaltaa Itä-Ukrainassa ja palauttavan Krimin Ukrainalle”, hän sanoi.

Spicer muistutti samalla, että Yhdysvaltain uusi YK-suurlähettiläs totesi jo pari viikkoa sitten YK:n turvallisuusneuvostossa, että “Krim on osa Ukrainaa”.

Venäjän ulkoministeriön tiedottaja Maria Zaharova vastasi keskiviikkona Spicerin puheisiin. Hänen mukaansa Krimiä ei palauteta Ukrainalle, koska se on “osa Venäjän federaatiota”.

Euroopassa on oltu huolissaan myös Trumpin sotilasliitto Natoa vähättelevistä lausunnoista. Uusi puolustusministeri James Mattis vakuutti kuitenkin keskiviikkona Brysselissä, että Nato on edelleen Yhdysvaltain politiikan “peruskallio”.

 

Yhdysvaltojen hallituksen eettistä toimintaa tutkivan viraston johtaja Walter Shaub on kehottanut Valkoista taloa tutkimaan presidentin viestintäpäällikön Kellyanne Conwayn puheita.

Virasto arvostelee erityisesti Conwayn lausuntoa, jossa hän kehotti amerikkalaisia ostamaan presidentin tyttären Ivanka Trumpin vaate- ja asustemerkin tuotteita sen jälkeen, kun tavarataloketju Nordstrom oli ilmoittanut luopuvansa niiden myynnistä.

Yhdysvaltain keskuspankin pääjohtaja Janet Yellen varoittelee puolestaan Trumpin talouspolitiikasta. Hänen mukaansa maahanmuuton jarruttaminen saattaa hidastaa Yhdysvaltain talouskasvua.

Yellen muistuttaa, että työn tuottavuus on heikentynyt viime vuosina Yhdysvalloissa väestön vanhenemisen vuoksi.