Trump kosti – ja iski myös Venäjän voitonhuumaan: ”Ne naurut on nyt naurettu, ne samppanjat on juotu”
Yhdysvallat pyrkii aiheuttamaan pelkoa, oli sitten kyseessä Kiina tai Venäjä, arvioi tutkija Mika Aaltola ohjusiskua Syyriaan.
Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump määräsi varhain perjantaina vastaisena yönä ilmaiskun Syyriaan armeijan lentotukikohtaan.
Yhdysvallat laukaisi 59 risteilyohjusta lähelle Homsin kaupunkia. Ne osuivat kohteeseen 7. huhtikuuta noin klo 3.45 Syyrian ja Suomen aikaa.
Presidentti Trump sanoi puheessaan, että isku oli seurausta kemiallisten aseiden käytöstä.
Syyrian hallintoa syytetään hermokaasun levittämisestä kapinallisten hallinnoimaan Khan Sheikhoun kaupunkiin. Ainakin 80 siviiliä kuoli tiistaina 4. huhtikuuta tehdyssä iskussa. Kaasun on epäilty olleen sariinia.
Syyria on toistuvasti kieltänyt käyttävänsä kemiallisia aseita.
Ohjusisku oli ensimmäinen, jonka Yhdysvallat on tehnyt suoraan Syyrian hallintoa ja presidentti Bašar al-Assadia vastaan.
Trumpin mukaan kaikki aiemmin yritykset ”muuttaa Assadin käytöstä ovat epäonnistuneet dramaattisesti”.
”Sen seurauksena pakolaiskriisi syvenee ja alue pysyy epävakaana, mikä on uhka Yhdysvalloille ja sen liittolaisille”, Trump sanoi.
Homsin kuvernööri Talal Barazi vastasi televisiossa, ettei isku muuta Syyrian politiikkaa mitenkään.
Suurvaltasuhteita se sen sijaan saattaa muuttaa. Venäjä tukee Assadia.
Pentagonin mukaan Venäjää varoitettiin iskusta etukäteen, mutta presidentti Vladimir Putinin tiedottajan Dimitri Peskovin mukaan se vaurioitti maiden ”jo ennestään huonoja” suhteita.
”Jos Venäjä kuvitteli, että vaalivaikutusoperaatiolla saatiin Yhdysvaltoihin presidentti, joka toimii Venäjän tahdon mukaisesti, niin ne naurut on nyt naurettu, ne samppanjat on juotu”, Ulkopoliittisen instituutin tutkija Mika Aaltola sanoo.
”Trumpin doktriini on, että Yhdysvallat ei enää tuomitse, pahoittele ja käytä pitkiä YK-teitä asioiden eteenpäin viemiseksi. Se toteaa, mikä sen intressi on ja toimii sen mukaan. Se käyttää näyttävää sotilaallista voimaa ja pyrkii saamaan kunnioitusta ja aiheuttamaan pelkoa muissa toimijoissa, oli sitten kyseessä Kiina tai Venäjä.”
Maailmanpolitiikan professori Heikki Patomäki pitää ilmeisenä, että isku Assadin hallintoa vastaan oli samalla isku Venäjää vastaan.
”Syyrian sota ei ole alueellinen sota, vaan globaali kiista, sijaissota. Siirto lähteä pommittamaan Syyrian virallista hallintoa voi pitkittää konfliktia ja lisätä eskalaation mahdollisuuksia”, Patomäki sanoo.
Trump painotti puheessaan, että kyse oli nimenomaan kostotoimenpiteestä, ei esimerkiksi pyrkimyksestä lopettaa sota.
”Tässä lähdettiin kostamaan jotain, mitä ei ole edes oikeudellisessa mielessä todistettu. Vaikka on todennäköistä, että Syyrian armeija on pommittanut kaasuaseella, niin ei se mitenkään varmaa ole. Ei ole ollut mitään puolueetonta oikeudenkäyntiä eikä edes aikaa käydä läpi evidenssiä, vaan heti ryhdyttiin pommittamaan”, Patomäki sanoo.
”Konfliktit eskaloituvat nimenomaan niin, että toimijat lähtevät oman tulkintansa mukaan kostamaan tekoja. Jos moni toimii saman logiikan mukaan, saadaan hyvin nopeasti aikaan räjähdysherkkä tilanne.”
Nyt Kiinan presidentti tietää, mitä Trump tarkoittaa ratkaisulla.
Samaan aikaan kun ohjusisku tapahtui, Trump ja Kiinan presidentti Xi Jinping lusikoivat sorbettia ja maistelivat jälkiruokaviiniä ensimmäisellä yhteisellä illallisellaan ylenpalttisessa Mar-a-Lagon kartanossa Floridassa.
Julkisuuteen ei ole vuotanut, mitä päivällispöydässä Yhdysvaltain ohjusiskusta keskusteltiin – vai keskusteltiinko ollenkaan. Jos asiasta keskusteltiin ja iskusta oltiin samaa mieltä, on maailma saanut aivan uuden liittolaisakselin.
Jos asiasta taas ei keskusteltu, tilannetta voidaan pitää vakavana kasvojen menetyksenä presidentti Xille. Se taas ei edistä kahden suurvallan tulevia suhteita.
Trumpin vaalikampanjasta saattoi päätellä, että juuri Kiina on Yhdysvaltain vihollinen numero yksi. Nyt Floridassa piti kuitenkin pyrkiä ehkäisemään kauppasodan syttyminen.
Tapaamisen alla Kiinaa suuremmaksi viholliseksi kehittyi kuitenkin Kiinan naapuri Pohjois-Korea, joka jatkoi ohjuskokeitaan ja laittoman ydinohjelmansa kehittämistä Yhdysvaltain ja YK:n lukuisista varoituksista huolimatta.
Viikko ennen presidenttien tapaamista Trump sanoi Financial Timesin haastattelussa, että Kiinalla on suuri vaikutusvalta suhteessa Pohjois-Koreaan.
”Kiina joko päättää auttaa meitä Pohjois-Korean suhteen tai ei”, Trump totesi haastattelussa. ”Mutta jollei Kiina ratkaise Pohjois-Korean kysymystä, me teemme sen.”
Nyt presidentti Xi tietää, mitä Trump tarkoittaa ratkaisulla.