Trump sai aikaan maailmanlaajuisen kansanliikkeen – vahingossa

Globaali solidaarisuusliike voittaa nationalismin ja vaihtoehto-oikeiston, uskoo suomalainen tutkija.
Amerikka 5.2.2017 08:22
Muslimien ja jemeniläisyhteisön mielenosoitus New Yorkissa Yhdysvalloissa 2. helmikuuta 2017.
Muslimien ja jemeniläisyhteisön mielenosoitus New Yorkissa Yhdysvalloissa 2. helmikuuta 2017. © KATHY WILLENS / AP / Lehtikuva

Donald Trumpin kausi Yhdysvaltain presidenttinä voi yhdistää vaikeiden rotujännitteiden erottelemaa kansaa, uskoo Pohjois-Amerikan tutkimuksen John Morton -keskuksen johtaja Benita Heiskanen.

Vuonna 2009 maan ensimmäisen tummaihoisen presidentin piti yhdistää yhdysvaltalaiset taustaan, ihonväriin, sukupuoleen ja seksuaaliseen suuntautumiseen katsomatta.

Sitten tuli pankkikriisi ja lama. Republikaanit asettuivat poikkiteloin kaikessa, päätöksenteko sakkasi.

Pankit pelastettiin keskiluokan kustannuksella. Demokraatit ottivat vähemmistöjen oikeudet agendalleen, mikä ärsytti valkoista työväenluokkaa.

Valtavat odotukset sopusointuisesta huomisesta jäivät täyttymättä.

Barack Obaman kaudella maan etnisten ryhmien välit tulehtuivat. Siitä seurasi väkivaltaa ja mellakoita.

Aiemmin sopimattomana pidetty rasistinen ja vihamielinen puhe muuttui vaivihkaa normaaliksi, poliittisesta korrektiudesta tuli kirosana.

Trump äänestettiin vapaan maailman johtajaksi ja alkoi toteuttaa kovaa politiikkaansa rivakalla tahdilla.

”Trump käy sotaa Yhdysvaltain perusarvoja vastaan.”

Mutta nyt todistamme Yhdysvaltain kolmatta suurta kansanoikeusliikettä.

”Olen ehdottomasti sitä mieltä. Jos ensimmäinen oli sisällissodan jälkeen ja toinen 1960-luvulla, niin nyt on meneillään kolmas”, Benita Heiskanen sanoo.

Trump on tullut vahingossa synnyttäneeksi massiivisen, globaalin solidaarisuusliikkeen.

Presidentin virkaanastujaisia seurasi maailmanlaajuinen naisten marssi, johon osallistui pelkästään Washingtonissa puoli miljoonaa ihmistä.

Maailmanlaajuisesti yli neljä miljoonaa ihmistä puolusti naisten marsseissa ihmisoikeuksia, naisten, maahanmuuttajien, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia, terveydenhuoltoa, ympäristöä, uskonnonvapautta, työläisten oikeuksia ja tasa-arvoa.

Amerikkalaiset ovat kokoontuneet vastustamaan uuden presidenttinsä määräyksiä useisiin mielenosoituksiin myös marssien jälkeen. Trumpin asettama maahantulokielto sai tuhannet juristit ilmoittautumaan vapaaehtoiseksi avuksi pakolaisille.

”Mielenkiintoista on, että tämä on ruohojuuritasolta lähtenyt liike, jossa ajetaan yleistä solidaarisuutta ja johon poliitikot ovat liittyneet yhtenä toimijana”, Heiskanen sanoo.

Hän ei ole koskaan kuullut vastaavasta aktivismista Yhdysvaltain historiassa, kun puhutaan protestoijien lukumäärästä.

”Yhdysvaltalaiset ovat tottuneet siihen, että presidentti on aina mukana sotilaallisessa selkkauksessa. Monta kertaa sen on katsottu jopa legitimoivan presidentin aseman, mutta nyt Trump käy sotaa Yhdysvaltain perusarvoja vastaan.”

Amerikkalaiset uskovat edelleen perusarvoihin, ja siksi ihmiset ovat kaduilla.

 

Yhdysvalloissa helmikuu on kansallinen afroamerikkalaisen historian kuukausi. Vuotuista perinnettä on ainakin kolmen edellisen presidentin aikana juhlittu myös Valkoisessa talossa.

Tänä vuonna Trump järjesti juhlakuukauden ensimmäisen päivän kunniaksi niin sanotun kuuntelusession, johon oli kutsuttu noin tusina Trumpin afroamerikkalaista tukijaa.

Yleensä presidentin juhlapuhe käsittelee mustien oikeustaistelijoiden ja kulttuurivaikuttajien yhteiskunnallista ja historiallista merkitystä Yhdysvalloissa, mutta Trump käytti puheestaan tavallista vähemmän aikaa afroamerikkalaisen historian käsittelyyn.

Puhetta kritisoitiin siitä, että se liittyi pitkälti presidenttiin itseensä, siihen kuinka paljon hän sai vaaleissa vähemmistöjen kannatusta ja siihen, että uutiskanava CNN tekee presidentin mielestä valeuutisia.

Monille musta mies Valkoisessa talossa oli ikävä muistutus.

Kesäkuussa 2016 New York Times uutisoi, että jopa 69 prosenttia yhdysvaltalaisista pitää etnisten ryhmien välejä huonoina.

Uutisen mukaan ihmisryhmien välinen epäsopu on suurin sitten vuoden 1992 mellakoiden.

Mittaus tehtiin päivä sen jälkeen, kun viisi poliisia tapettiin Dallasissa.

Sitä edelsivät teini-ikäisen Trayvon Martinin ja Michael Brownin kuolemat, joiden jälkeen Black Lives Matter -kansanliike syntyi vastustamaan rakenteellista väkivaltaa, profilointia ja oikeusjärjestelmän epätasa-arvoisuutta.

Moni syytti välien kiristymisestä Obamaa.

Toisten mielestä hän otti rotuasioihin liikaa kantaa, toisten mielestä liian vähän.

Obama oli asettunut koko kansan presidentiksi, mutta monille musta mies Valkoisessa talossa oli ikävä muistutus rotukysymyksistä. Yhdysvaltain politiikkaa ovat hallinneet vanhat, valkoiset miehet.

 

Erityisesti republikaanipuolue on historiallisesti ja leimallisesti valkoinen puolue, ja sen harjoittama politiikka on historiallisesti ja leimallisesti valkoista. Sama pätee pitkälti myös heidän äänestäjiinsä.

Puolueessa sikisi konservatiivinen teekutsuliike vastavoimaksi Obaman ja demokraattien uudistusmieliselle politiikalle.

Benita Heiskasen mukaan Obama-vastaisuutta lisäsivät vielä Trumpin levittämät huhut presidentin syntyperästä.

”Kehitys on ollut samansuuntainen historiassa ennenkin: tulee edistyksellinen liike, ja siihen taantumuksellinen vastaisku.”

Kuka saa olla yhdysvaltalainen? Kiista on yhtä vanha kuin Yhdysvallat.

Obama yritti kehittää lainsäädäntöä suuntaan, joka parantaisi vähemmistöjen asemaa.

Siinä tärkeimpiä hankkeita oli terveydenhuoltouudistus, joka vähensi vakuuttamattomien mustien amerikkalaisten määrää kolmanneksella mutta jäi kriitikkojen mukaan torsoksi.

Hallinto pyrki parantamaan poliisin ja kansalaisten välistä luottamusta. Obama ajoi läpi rikosoikeusuudistusta, armahti huumerikoksista tuomittuja ja oli ensimmäinen liittovaltion vankilassa vieraillut presidentti.

Vuonna 2010 republikaanit saivat enemmistön kongressissa ja asettuivat poikkiteloin uudistusten tielle. Edistystä ei juuri tapahtunut, ja läpi menneet uudistukset ärsyttivät konservatiiveja.

Samalla teekutsuliike ja vaihtoehto-oikeisto tekivät myyräntyötään.

”2000-luvulle tultaessa oli yleinen konsensus, että eletään pluralistisessa ja monikulttuurisessa yhteiskunnassa, mutta tilanne on muuttunut viime vuosina”, Heiskanen sanoo.

Kiista siitä, kuka saa olla yhdysvaltalainen, on yhtä vanha kuin valtio itse. Keskeisiä kiistan ja rodullistamisen kohteita ovat olleet ihonväri, kieli ja uskonto.

 

Uusi epäluulo maahanmuuttajia kohtaan heräsi Heiskasen mukaan 9/11-terrori-iskujen jälkeen. Maahanmuuttajat ja terroristit alettiin sen jälkeen niputtaa samaan ryhmään ja Yhdysvaltain etelärajaa militarisoida siinä pelossa, että terroristit tulevat maahan Meksikon kautta.

Se ei ole kuitenkaan estänyt 11 miljoonan paperittoman siirtolaisen muuttoa työn perässä Yhdysvaltoihin. Maassa on paljon huonopalkkaisia sesonkitöitä, jotka eivät kelpaa yhdysvaltalaisille, mutta liian vähän viisumeita niitä tekeville siirtolaisille.

Heiskasen mukaan maahanmuuttoon ja ”oikeaan” yhdysvaltalaisuuteen liittyvät kiistat eivät hellitä, niin kauan kun järjestelmä ylläpitää niitä.

”Rodullistettu työvoima kelpaa taloudellisen hyvinvoinnin aikana tekemään niin kutsuttuja p-duuneja, mutta kun tulee taloudellinen lama ja heikommat ajat, niin heidät halutaan karkottaa maasta.”

Vuonna 2008 rajaliikenne hiljeni. Yhdysvaltoihin ei enää tultu Meksikosta entiseen tapaan töihin, koska töitä ei ollut.

Nyt Trump on luvannut rakentaa rajalle muurin ja kieltää pakolaisten maahantulon.

Niin sanottu muslimikielto loukkaa Yhdysvaltain perustuslakia ja maahanmuuttolakia. Lisäksi se sotii rajusti monien kansalaisten oikeustajua vastaan.

Samalla se antaa voimaa globaalille solidaarisuusliikkeelle.

Heiskanen uskoo, että liike on voimakkaampi kuin nousevat vaihtoehto-oikeisto ja nationalismi.