Miksi venäläiset protestoivat - ja miten tämä päättyy?

Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Poliisi hääti mielenosoittajia puistosta Moskovassa keskiviikkona 16. toukokuuta. Kuva Alexei Nikolayev / AP / Lehtikuva.

Vladimir Putin astui kolmatta kertaa Venäjän presidentin virkaan maanantaina 7. toukokuuta. Samaan aikaan Kremlin juhlallisuuksien kanssa Moskovan poliisi pidätti kaduilta venäläisiä, jotka protestoivat Putinin valtaa vastaan. Protestoijat siirtyivät Tshistyje Prudyn metroaseman liepeille puistoon, alkoivat kutsua protestiaan kansankuljeskeluksi ja pystyttivät telttaleirin. Osa protestoijista yöpyi leirillä aina aamuyöhön 16.5. asti, jolloin poliisi hääti mielenosoittajat pois. BBC:n venäjäkielisen palvelun kuvagalleria leirin viimeisistä tunneista tässä.

Koska protestit alkoivat?

Valtapuolue Yhtenäisen Venäjän puoluekokouksessa syyskuussa 2011 presidentti Dmitri Medvedev ehdotti presidenttiehdokkaaksi vuoden 2012 vaaleihin pääministeri Vladimir Putinia.

Miehet vakuuttivat, että näin oli suunniteltu jo neljä vuotta sitten Medvedevin noustessa valtaan. Yhä useampia venäläisiä suututti vallanpitäjien tyyli tehdä päätöksiä äänestäjien puolesta.

Yhtenäinen Venäjä voitti vaalit joulukuussa 2011 , mutta kansalaiset raportoivat laajasta vaalivilpistä. Viikko vaalien jälkeen suurmielenosoitus Moskovassa Bolotnajan aukiolla ja pienemmät mielenosoitukset muissa kaupungeissa keräsivät yli 100 000 ihmistä. Näin suurin joukoin Venäjällä ei ole osoitettu mieltä sitten 1990-luvun alun. Seuraava mielenosoituspäivä Moskovassa oli jouluaattona.

Mielenosoitukset jatkuivat aina presidentinvaaleihin maaliskuuhun 2012 saakka. Putin voitti ensimmäisellä kierroksella, mutta protesteja tämä ei lopettanut. Putinin kannalta on noloa, että häntä vastaan huudetaan nimenomaan pääkaupungin Moskovan kaduilla.

Ketkä protesteihin osallistuvat?

Mielenosoittajat ja kansankuljeskeluihin osallistujat ovat erittäin sekalainen joukko. Mukana on demokraatteja, äärioikeistolaisia, kommunisteja, rasisteja, uusnatseja, liberaaleja. Ja sitten on ihmisiä, jotka eivät kuulu mihinkään sen kummempaan aatetta julistavaan ryhmään. He ovat opettajia, opiskelijoita, sairaanhoitajia, tehdastyöläisiä, tutkijoita, runoilijoita, julkkiksia, työttömiä, eläkeläisiä, sotaveteraaneja, yrittäjiä. Mukana on myös pettyneitä äänestäjiä, jotka ennen äänestivät Putinia. Joukkoa yhdistää tyytymättömyys vilppivaaleihin ja erityisesti Putiniin, mutta selkeää ohjelmaa saati liikkeen johtoa heillä ei ole.

Vahvoja mielipidevaikuttajia liikkeessä ovat muun muassa seuraavat henkilöt:

• Aleksei Navalnyi, korruptiosta kirjoittanut bloggari, joka vetoaa sekä liberaaleihin että nationalistisiin joukkoihin. Navalnyi on pidätetty usein. 9. toukokuuta hänet tuomittiin 15 päivän vankeusrangaistukseen poliisin vastustamisesta. Navalnyi on valittanut kohtelustaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen.
  

• Sergei Udaltsov, Vasemmistorintamaa edustava kommunisti, joka vetoaa nuoriin ja erityisesti toimintaa etsiviin mielenosoittajiin. Ei pelkää vastustaa poliisin käskyjä ja on siksi pidätetty usein. 9. toukokuuta hänet tuomittiin 15 päivän vankeusrangaistukseen poliisin vastustamisesta. Udaltsov aloitti vankilassa syömälakon ja hänen tilansa heikkeni nopeasti. Pitkien neuvotteluiden jälkeen lääkärit suostuivat siirtämään Udaltsovin sairaalahoitoon.
  

• Vladimir Ryzhkov, duumanjäsen vuosina 1993-2007. Ryzhkovin johtama Venäjän republikaaninen puolue menetti puoluerekisteröinnin 2007, mutta sai sen takaisin 2012 voitettuaan kanteen Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa. Kirjoittaa Moskovassa ilmestyvään englanninkieliseenThe Moscow Times -lehteen.
  

• Jevgenia Tshirikova, Himkin metsän puolustaja, joka on yksi harvoista kaduilla organisoituvan liikkeen johtohahmojen naisista. Vetoaa tasapuolisesti kaikkiin, myös Moskovalaiseen älymystöön, joka vierastaa räyhäkkäitä nuoria miehiä.
  

• Ksenia Sobtshak, venäläinen superjulkkis, Putinin perheystävä, joka on lähtenyt näyttävästi mielenosoituksiin Putinia vastaan. Erittäin aktiivinen Twitterissä @xenia_sobchak, missä hänellä on yli 420 000 seuraajaa.
  

Kirjailijat ovat Venäjällä suurempia mielipidevaikuttajia kuin Suomessa. Sunnuntaina 13. toukokuuta Moskovassa kirjailijat johtivat mielenosoitusmarssin Pushkinin aukiolta Tshistiye Prudille. Sillä ei ollut lupaa, mutta poliisit antoivat sen silti kulkea rauhassa ja pysäyttää liikennettä. Suomalaisille tuttuja nimi olivat muun muassa Boris Akunin ja Ljudmila Ulitskaja, jotka jakoivat ahkerasti nimikirjoituksia.

Mitä protestoijat haluavat?

Mielenosoittajia yhdistää eniten tyytymättömyys Putinia kohtaan. Duumanvaalien jälkeen mielenosoituksissa vaadittiin vaalien uusintaa, rehellisiä vaaleja ja vapautta.

Presidentinvaalien jälkeen iskulauseet vaaleista jätettiin syrjään, vaadittiin vapautta ja Venäjää ilman Putinia.

Mitä mieltä Venäjän valtionjohto on mielenosoituksista?

Arvostettu entinen valtiovarainministeri Aleksei Kudrin (twitterissä @Aleksei_Kudrin) tarjoutui joulukuussa viestinviejäksi mielenosoittajien ja Putinin välillä. Tämä ei nähtävästi johtanut mihinkään. Putin on sanonut, ettei hän voi neuvotella opposition kanssa, jolla ei ole johtajaa. Neuvottelun osalta tämä on pattitilanne.

Jo toisella presidenttikaudellaan Putin sanoi toistuvasti, että puolueiksi rekisteröitymättömät oppositioliikkeet halusivat ulkovaltojen tuella Venäjälle samanlaista oranssia vallankumousta kuin Ukrainassa oli ollut. Myös nyt kuluneiden protestien aikana Putin on todennut, että oppositioliike saa tukea ulkomailta.

Mielenosoitukset ja kansankuljeskelu on saanut paljon kansainvälistä julkisuutta.

Onko protesteissa käytetty väkivaltaa?

Monien yllätykseksi järjestäjät saivat suurmielenosoituksille viranomaisten luvat. Sekä mielenosoittajat että niissä partioivat poliisit käyttäytyivät ystävällisesti, ymmärtäväisesti ja kunnioittavasti toisiaan kohtaan aina presidentinvaaleihin saakka. Presidentinvaalien jälkeen mielenosoituksissa alkoi näkyä enemmän porukkaa, joka oli valmis myös tappeluihin. Poliiseja komennettiin paikalle entistä enemmän.

Sunnuntaina 6. toukokuuta eli päivä ennen Putinin virkaanastujaisia Bolotnajan aukion mielenosoitus sai selkeän, väkivaltaisen käänteen. Poliisin mukaan kasvonsa peittäneet anarkistit hyökkäsivät heidän kimppuunsa. Mielenosoittajien mukaan tappelun aloitti provokaattori. Lopputuloksena kymmeniä poliiseja ja mielenosoittajia loukkaantui ja eri lähteiden mukaan poliisi otti kiinni 450 – 600 mielenosoittajaa. Useimmat päästettiin pian vapaiksi.

Mitä tarkoittaa #ОккупайАбай?

Venäjän kaduilla mieltään osoittava oppositioliike käyttää järjestäytymisessään avuksi nettiä ja erityisesti Twitteriä, missä samasta aiheesta kertovat päivitykset eli tviitit linkitetään #-alkuisilla tägeillä. Venäläiset tviittaavat enimmäkseen venäjäksi kyrillisillä aakkosilla #ОккупайАбай (eli #okkupaiabai) viittaa kansainväliseen Occupy-liikkeeseen, joka tuli tunnetuksi erityisesti Yhdysvalloissa Occupy Wall Street -leirinä.

Kunanbaiuly Abai oli 1904 kuollut kazakkirunoilija, jonka patsaan ympärille Tshistyje Prudyn puistoon protestoijat leiriytyivät tiistai-iltapäivällä 8. toukokuuta.  Poliisi hätyytteli porukoita pois, mutta he palasivat seuraavana päivänä. Tapahtumista kerrottiin tägillä #ОккупайАбай.

Oikeus määräsi päätöksellään 15. toukokuuta hajottamaan leirin. Poliisi toteutti päätöksen aamuyöllä 16. toukokuuta. Ainakin osa protestoijista siirtyi Barrikadnajalle ja uudeksi tägiksi tuli näin #ОккупайБаррикадная.

Onko tämä vain pääkaupungin Moskovan liikehdintää?

Vaikka suurimmat mielenosoitukset on järjestetty Moskovassa, protesteja on ollut myös muualla kuten Pietarissa #исаакиевская ja Nizhnyi Novgorodissa.

Marssitaanko myös Putinin puolesta?

Myös vallanpitäjät ovat saaneet joukkonsa liikkeelle. Esimerkiksi Moskovassa helmikuussa Poklonnaja Goralla huomattavasti suurempi joukko osallistui Putinia tukevaan kuin Bolotnajan aukiolla Putinia vastustavan mielenosoitukseen. Osa Putinin tukijoista kertoi toimittajille, että heille oli maksettu mielenosoitukseen osallistumisesta.

Miten tämä kaikki päättyy?

Mahdotonta sanoa. Putinin ja valtaeliitin kannalta on ongelmallista, jos protestit leviävät laajemmin myös Moskovan ulkopuolelle. Oppositioliikkeen elinehto taas on protestien leviämien.

Saadakseen uskottavuutta ja laajempaa kansansuosiota oppositioliikkeen pitäisi järjestäytyä entistä paremmin, luotava ohjelma ja valittava johtajat, joiden kanssa esimerkiksi Putin sitten voisi neuvotella. Kaduilla organisoituvan kansanliikkeen logiikkaan toisaalta kuuluu myös se, että se leviää vailla selkeitä johtajia. Ihmiset osallistuvat niin kauan kuin toiminta huvittaa.

Toistaiseksi mielenosoitusten nopea loppuminen ei myöskään näytä todennäköiseltä.

Seuraa kirjoittajaa Twitterissä.

Lue kaikki Susanna Niinivaaran jutut aiheesta täältä.