Medvedev petti kannattajansa tukemalla Putinia presidentiksi
Poliisi pidätti Moskovassa 26. syyskuuta mielenosoittajia, jotka ilmoittivat boikotoivansa presidentinvaaleja. Kuva Denis Sinyakov / Reuters / Lehtikuva.
Pian Venäjän vuoden 2008 vallanvaihdon jälkeen Moskovassa kiersi vitsi:
Vladimir Putin ja Dmitri Medvedev heräävät joskus hamassa tulevaisuudessa pitkäksi venyneen illan jälkeen. Molempien päätä särkee. ”Hei, Dima, kumpi meistä nyt onkaan presidentti ja kumpi pääministeri”, Putin kysyy. Medvedev laskee vuosia ja vaaleja ja päätyy lopulta tähän: ”Kyllä sinä olet presidentti ja minä pääministeri.” Putin nyökkää: ”Siinä tapauksessa, Dima, sinun vuorosi käydä hakemassa meille oluet.”
Tarina alkoi muuttua todeksi valtapuolue Yhtenäisen Venäjän puoluekokouksessa Moskovassa lauantaina 24. syyskuuta. Medvedev ehdotti Putinia presidenttiehdokkaaksi maaliskuun 2012 vaaleihin.
Tämä tarkoittaa sitä, että Putin palaa Venäjän presidentiksi toimittuaan neljä vuotta pääministerinä. Putin puolestaan toivoi Medvedevistä pääministeriä.
Medvedev ei antanut mitään selitystä sille, miksi hän ei pyrkinyt toiselle kaudelle presidentiksi. Medvedev petti näin ne venäläiset, jotka olivat alkaneet uskoa Medvedevissä olevan ainesta Venäjän todelliseksi johtajaksi.
Se ei ole pikkujuttu yhteiskunnassa, jonka suurimpia ongelmia on luottamuksen puute.
”Venäjän demokratian kehitystä ajatellen tämä oli askel taaksepäin. Vaaleista tulee entistä enemmän ylhäältä päin ohjatut”, sanoo tutkija Aleksei Makarkin Poliittisen teknologian keskuksesta.
Vuoden 2008 vallanvaihto vihjasi mahdollisuudesta, että eteenpäinkin olisi voinut astua.
Vaalien loppu
Vielä vuonna 2007 vankka asiantuntijajoukko oli sitä mieltä, että tavalla tai toiselle Putin jatkaa presidenttinä vielä kolmannen peräkkäisen kauden, vaikka se perustuslain mukaan olikin mahdotonta. Toisin kävi. Putin kunnioitti lakia ja antoi tilaa Medvedeville.
Yllätyksille ei jätetty sijaa vuoden 2008 presidentinvaaleissa. Putin johti ensin valtapuolue Yhtenäisen Venäjän voittoon duumanvaaleissa ja lupasi lähteä pääministeriksi, jos presidentiksi valitaan kunnollinen ehdokas. Sellaiseksi hän ehdotti Medvedeviä.
Kansalle tehtiin selväksi, ketä äänestää. Vaalivoiton suuruus varmistettiin vilpillä.
Kaikesta huolimatta vuoden 2008 vallanvaihdolla oli merkitystä: Putin kunnioitti perustuslain kirjainta peräkkäisten presidenttikausien määrästä.
Päätös Putinin paluusta presidentiksi osoittaa, ettei Venäjän vallanpitäjillä lopulta ollut uskallusta, halua tai kykyä lisätä kansalaisten valtaa kansanvallassa. Nyt yhä useampi venäläinen sanoo, ettei Venäjällä ole vaaleja.
”Iloon ei ole syytä”
Putinin mukaan vallanvaihdon kuvioista oli päätetty jo vuosia sitten. Yritys korostaa läpi vuosien jatkunutta yksituumaisuutta on harkittua julkisuuden hallintaa – ja pötypuhetta.
Putinin ja Medvedevin valtataistelu oli todellista, julkisuudessa siitä nähtiin vain aavistus. Medvedev halusi toiselle kaudelle. Se tuli selväksi sekä Medvedevin että hänen lähipiirinsä lausunnoista.
Tutkija Aleksei Makarkinin mukaan Medvedevillä oli kaksi vaihtoehtoa: sallia presidentiksi haluavan Putinin paluu sovinnolla tai lähteä avoimeen konfliktiin. Lopulta Medvedev ei uskonut, että hänellä olisi tarpeeksi tukea taisteluun.
Medvedevin avustaja Arkadi Dvorkovit purki turhautuneisuutensa Twitterissä ilmoittamalla: ”Iloon ei ole mitään syytä.” Twiittiä siteerattiin moskovalaisissa lehdissä maanantaina.
Venäjän pitkäaikainen valtiovarainministeri ja Putinin tukijoukkoihin kuuluva Aleksei Kudrin ilmoitti sunnuntaina puoluekokouksen jälkeen, ettei hän halua jatkaa Medvedevin johtamassa hallituksessa. Kudrinin mukaan syynä ovat erimielisyydet talouspolitiikasta. Medvedev antoi Kudrinille maanantaina potkut, vaikka virallisesti Kudrin pyysi itse eroa.
Putinin todennäköinen toinen kausi päättyy vuonna 2024. Silloin 72 täyttävä Putin olisi toiminut presidenttinä kaksi vuosikymmentä.
Vertailun vuoksi: Urho Kekkonen luopui vallasta 81-vuotiaana työskenneltyään Suomen presidenttinä yhtäjaksoisesti reilut 25 vuotta.