Vladimir Putin astuu nyt erilaisen maan johtoon kuin ensimmäisellä presidenttikaudellaan
Vladimir Putinin kannattajat juhlivat maneesiaukiolla Moskovassa 5. maaliskuuta. Kuva Sergei Grits / AP / Lehtikuva.
Pääministeri Vladimir Putin voitti Venäjän presidentinvaalit ensimmäisellä kierroksella saamalla 63,6 prosenttia äänistä. Koko kansan presidentiksi Putinia ei silti voi kutsua, sanoo Poliittisen teknologian tutkimuslaitoksen varajohtaja Aleksei Makarkin Moskovassa.
”Yhteiskunta on hajanainen ja vaikeassa tilanteessa, konsensus puuttuu. Nämä vaalit lisäsivät entisestään epäluottamusta eri ryhmien välillä.”
Toiseksi tullut ehdokas, kommunistien Gennadi Zjuganov ei edes tunnustanut vaalitulosta.
Sekä kansainväliset että venäläiset vaalitarkkailijat antoivat vaaleista synkän kuvan, vaikka heidän mukaansa Putinin voitto ensimmäisellä kierroksella oli selvä.
Etyjin parlamentaarisen kokouksen, Etyjin vaalitarkkailujärjestö Odihrin ja Euroopan Neuvoston parlamentaarisen kokouksen tarkkailijat moittivat yhteisessä raportissaan äänestyspäivää edeltänyttä aikaa: ehdokkailta evättiin rekisteröinti, valtamedia suosi yksinomaan Putinia, aitoa poliittista kilpailua ei ollut.
”Vaaleista puuttui puolueeton erotuomari”, muotoili Euroopan neuvoston delegaation johtaja Tiny Kox.
Kox viittasi siihen, että Venäjällä ei voi luottaa keskusvaalilautakuntaan, joka toimivassa demokratiassa on vaalien ylin tuomari.
Tuhansien kansalaisten ilmoittautuminen vaalitarkkailijoiksi kertoi venäläisten yhteiskunnallisen aktiivisuuden noususta. Samaan aikaan se kertoo yhä kasvavasta epäluottamuksesta valtion instituutioihin.
Bussilla Moskovaan
Äänestyspäivänä 4. maaliskuuta Moskovaan saapui bussilasteittain nuoria ja aikuisia Venäjän eri alueilta osoittamaan tukea Putinille. Monet nuorista kertoivat suoraan, ettei heitä kiinnosta politiikka, äänestäminen tai Putin. He olivat tulleet mukaan käskystä, ja kenellepä ei kelpaisi matka Moskovaan.
Illalla joukot marssitettiin Maneesinaukiolle Putinin voitonjuhlaan.
Kansansuosiostaan varman johtajan ei tarvitsisi kuljetuttaa keinotekoisia kannattajia provinsseista. Hänelle olisivat riittäneet omasta tahdostaan aukiolle juhlimaan tulleet moskovalaiset, joita heitäkin oli sadantuhannen ihmisen joukossa paljon. Tosin Moskovassa Putinin äänisaldo oli selkeästi pienempi kuin muualla Venäjällä.
Juhlakansa puhui Putinia vastustavista joukoista eli oppositiosta vihollisina. Putin vahvisti ajatusta sanomalla voittonsa osoittaneen, että venäläiset osaavat tehdä eron muutoshalun ja Venäjän valtion heikentämiseen tähtäävän poliittisen provokaation välillä.
”He eivät koskaan onnistu”, Putin sanoi ja viittasi duuman vaalien jälkeen kasvaneeseen oppositioliikkeeseen.
Opposition pettymys
Äänestyspäivän jälkeisenä maanantaina 5. maaliskuuta Moskovan keskustan kaduilla oli ennen näkemättömän paljon poliiseja ja sisäministeriön joukkoja. Pääkaupunki oli varautunut mellakoihin.
Joulukuisten duuman vaalien jälkeen katumielenosoittajien liike kasvoi huimasti. Moskovassa on järjestetty kymmenientuhansien protestoijien joukkokokouksia, joissa tunnelma on ollut iloinen ja toiveikas.
Presidentinvaalien jälkeen oppositio oli pitkien neuvottelujen jälkeen saanut luvan kahden tunnin mielenosoitukseen Pu kinin aukiolla. Pu kinin patsaan ympärille kokoontui nyt vakava ja pettynyt reilun kymmenentuhannen henkilön joukko.
Lavalla puhunut kansalaisaktivisti Jevgenia T irikova myönsi, että päivä oli hänelle vaikea. Bloggaajasta opposition yhdeksi johtajaksi noussut Aleksei Navalnyi sai joukon innostumaan vahvoihin Putinin vastaisiin iskulauseisiin. Lavalla käväisi myös vaaleissa kolmanneksi jäänyt ehdokas Mihail Prohorov.
Vaikka Putinin tukijoiden juhlinnalle oli varattu paikat aivan Kremlin liepeiltä, osa tuli hihamerkkeineen myös opposition kokoontumiseen. ”Haluamme tietää, mitä vihollisemme puhuvat”, jotkut heistä kertoivat.
Vajaa tunti mielenosoituksen päättymisen jälkeen osa väestä ei suostunut poistumaan Pu kinin aukiolta ja poliisi aloitti kiinniotot. Kaikkiaan Moskovassa otettiin kiinni 250 mielenosoittajaa. Heidän joukossaan oli Navalnyi, joka pidätettiin myös duuman vaalien jälkeisessä mielenosoituksessa. Tällä kertaa Navalnyi päästettiin vapaaksi jo samana iltana.
Oppositio on kertonut jatkavansa protesteja. Ne eivät ole Putinille mieleen, mutta tuskin hän niitä kokonaan kieltää.
”Se herättäisi liian suurta tyytymättömyyttä”, Aleksei Makarkin sanoo.
Putininkin on huomioitava muuttunut poliittinen tilanne.
Vauraampi ja hankalampi maa
Venäjä on nyt taloudellisesti toinen maa kuin presidentti Vladimir Putinin kahdella ensimmäisellä kaudella vuosina 2000-2008.
”Putin tulee nyt presidentiksi entistä vauraampaan valtioon, jossa kansalaisten odotukset ovat korkealla. Samaan aikaan Putinin on entistä hankalampaa toteuttaa nämä toiveet ”, tiivistää Laura Solanko, Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitoksen neuvonantaja.
Putinin ensimmäisellä presidenttikaudella Venäjän valtio maksoi velkansa pois. Toisella kaudellaan Putin tottui hurjaan talouden kasvuun, bkt kasvoi noin seitsemän prosentin vuosivauhtia.
Putin kasvatti öljytulojen avulla valtion vararahastoa huonojen aikojen varalle. Osa kansasta napisi, että olisi parempi käyttää rahoja saman tien palkkoihin ja eläkkeisiin. Kansainvälisesti Venäjä sai vararahastosta kiitosta.
”Venäjällä totuttiin nopeasti kasvavaan talouteen, jonka merkitys kansainvälisesti nousi”, Solanko sanoo.
Vuonna 2008 presidentiksi vaihtui Dmitri Medvedev ja Putin laskeutui pääministeriksi. Venäjän vallanpitäjät vakuuttivat, että Venäjä on suojassa kansainväliseltä finanssikriisiltä.
Toisin kävi. Medvedevin presidenttikaudella tuli käyttöä pahan päivän varaksi säästetyille varoille.
”Kun Putin aloittaa kolmannen presidenttikautensa, hän saa aloittaa vararahaston kasvattamisen puhtaalta pöydältä”, Solanko sanoo.
Nopean kasvun ajat ovat takana. Nyt bkt:n potentiaaliseksi kasvuvauhdiksi arvioidaan 3-4 prosenttia.
Putin perii silti ensimmäiseltä presidenttikaudeltaan lähes velattoman valtion.
”Venäjän velka on erinomaisen pieni. Tahtoessaan valtio saa lainaa”, Solanko sanoo.
Putin on pääministeriaikanaan ja vaalien alla luvannut paljon sellaista, mikä kasvattaa valtion menoja: korkeampia palkkoja opettajille, parempia eläkkeitä, muhkeampaa puolustusbudjettia.
”Nyt seurataan sitä, kuinka monet näistä lupauksista toteutetaan ja mistä siihen otetaan rahat”, Solanko sanoo.
Venäjän julkisen sektorin menojen osuus bkt:sta on kasvanut nopeasti, ja sitä lisää ikääntyvä väestö. Venäjällä naiset pääsevät eläkkeelle 55-vuotiaina ja miehet 60-vuotiaina. Painetta eläkeiän nostoon on, mutta se on kenelle tahansa poliitikolle varma tapa vähentää kansansuosiota.
Lisää aiheesta