Rinteen hallituksen hanke vaelluskalojen auttamiseksi kangertelee – nyt oikeusministeri Henriksson myöntää uuden sääntelyn ongelmat
Vesilain valmistelu aloitetaan työryhmässä syksyllä 2020. Monimutkaiseen valmistelutyöhön varataan aikaa vuosi.
Pääministeri Antti Rinteen (sd) hallitusohjelma linjasi, että se jatkaa kalatiestrategiaa ja vesilakiin tehdään historiallinen muutos. Tarkoitus on parantaa vaelluskalojen ja vesiluonnon elinolosuhteita.
”Päivitetään vesilaki ulottamaan kalatalousvelvoitteet niin sanottuihin nollavelvoitelaitoksiin ja käynnistetään kansallinen ohjelma vaelluskalakantojen elvyttämiseksi”, hallitusohjelmaan kirjattiin.
Nykylainsäädännön mukaan nollavelvoitteisilla vesivoimalaitoksilla ei ole kalatalousvelvoitteita, eli niihin ei ole tarvinnut rakentaa kalateitä. Yleensä nämä laitokset ovat teholtaan pieniä, alle viiden megawatin laitoksia.
Lukumäärällisesti nollavelvoitteisia voimalaitoksia on Suomessa suhteellisen paljon. Noin 200 vesivoimalaitoksesta joka neljäs on nollavelvoitteinen.
Ympäristöjärjestöt ja vapaiden virtavesien puolestapuhujat olivat tyytyväisiä hallituksen linjauksiin, sillä vaelluskalakantojen elinolosuhteet voisivat päätösten myötä parantua nykytilanteeseen verrattuna.
Paperilla kirjaukset näyttävät aina yksinkertaisilta, mutta todellisuudessa vesilain muutostyö on kivulias ja suuri työ, joka aiheuttanee myös kiistoja.
Lain valmistelu on määrä aloittaa oikeusministeriössä syksyllä 2020. Tuolloin oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin (r) nimittämä työryhmä aloittaa selvittämään vesilain muutosta. Aikaa työn valmistumiselle annetaan jopa vuosi.
”Hanke on aikataulutettu siten, että työryhmän mietintö valmistuisi syksyllä 2021, jolloin hallituksen esitys näillä näkymin olisi annettavissa eduskunnalle vuonna 2022”, ministeri Henriksson kertoo.
Vesilain muuttaminen aiheuttaa närkästystä laitosten omistajissa. Uudesta tiukemmasta vesilaista voimalaitosten omistajille voi aiheutua kustannuksia jopa satoja tuhansia euroja.
Oikeusministeri Henriksson sanoo, että lähtökohtaisesti laitoksen omistaja on velvollinen maksamaan ja mukauttamaan toimintansa vaatimuksiin, joita hallitusohjelmaan on linjattu.
Ministeri kuitenkin myöntää tilanteen hankaluuden. Kun voimalaitokselle on kerran myönnetty toimilupa, luvan ehtojen muuttaminen jälkikäteen on erittäin vaikeaa. Suomessa on vahva omistajansuoja.
”Vanhojen vesitalouslupien haltijoiden asema on perinteisesti ollut hyvin vahva.”
Tuleeko velvoite kaikkiin nollavelvoitteisiin laitoksiin?
”Valmistelun tässä vaiheessa kysymykseen ei ole mahdollista vastata. Asiaa koskevassa muistiossa tapauskohtaiseen harkintaan perustuva sääntely on arvioitu toimivimmaksi malliksi.”
Vesilain muutostyön rinnalla Rinteen hallitus jatkaa erilaisia kalatiehankkeita, jotka ovat jatkumoa Jyrki Kataisen (kok) ja Juha Sipilän (kesk) hallitusten työlle.
Rinteen hallitus myönsi eri kalatiehankkeille määrärahoja kuusi miljoonaa euroa vuodelle 2020. Maa- ja metsätalousministeriö edellyttää hankkeilta alueellista sitoutuneisuutta ja niihin vaaditaan myös ”ulkopuolista rahaa” esimerkiksi EU:lta, yrityksiltä tai voimayhtiöiltä.
Maa- ja metsätalousministeriöstä todetaan, että osalla rahoista on tarkoitus jatkaa luontaisen kierron palauttamista rakennettuihin vesistöihin, kuten kansallisessa kalatiestrategiassa on linjattu. Toistaiseksi kalatiehankkeiden määrärahoja ei ole kohdennettu mihinkään erityiseen kohteeseen.
”Lisäksi kartoitetaan keskeisissä vaelluskalavesistöissä esiintyviä nousuesterakenteita, selvitetään niiden poistomahdollisuuksia sekä toteutetaan tarvittavat kunnostustoimenpiteet tai ohitusratkaisut”, erityisasiantuntija Jouni Tammi luettelee.
Jotta kalakannat saataisiin Suomessa kestävälle tasolle ja kalat pääsisivät luonnollisille kutualueilleen, vaatisivat hankkeet mittavia rahallisia panostuksia.
”Kestävän tason toteutuminen valtakunnan tasolla maksaisi varovaisenkin arvion mukaan satoja miljoonia euroja”, Tammi sanoo.
Kalapolitiikkaan on panostettu Suomessa 2010-luvulla. Kansallinen kalatiestrategia linjattiin vuonna 2012 valtioneuvoston periaatepäätöksellä ja sitä jatketaan myös Rinteen hallituskauden aikana.
Seitsemän vuoden aikana kalateitä on rakennettu eri vesistöihin ja esimerkiksi Hiitolanjoen voimalaitokset lunastettiin valtion ja eri toimijoiden yhteistyöllä kesällä 2019. Voimalaitos on määrä purkaa.
Hiitolanjoen esimerkki on saanut monet kunnat ja vapaa-ajan kalastajat toivomaan, että valtio myöntäisi rahaa voimalaitosten purkuhankkeisiin ja kalateiden rakentamiseen.