Taistelu oikeudesta jokiin – Pienvoimaloiden omistajat vaalivat sata vuotta vanhoja voimalaitoslupiaan

Ympäristöjärjestöt vaativat muutosta vesilakiin. Ministeri Kimmo Tiilikainen sanoo, ettei halua tässä vaiheessa ottaa kantaa.

Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Suomessa on käyty tiukkaa, mutta asiallista keskustelua vesivoimasta, vaelluskaloista ja näiden kahden yhteiselosta. Porinaa ovat herättäneet erityisesti vaatimukset voimalaitoksille asetettavista lisävelvoitteista sekä ajatus pienten voimalaitosten ja patojen purkamisesta lohen, taimenen ja vaellussiian tieltä.

Ympäristöväen mielestä yksi iso ongelma on nykyinen vesilaki, joka suojelee liian vahvasti vesivoiman omistajia. Kun voimalaitokselle on kerran myönnetty toimilupa, luvan ehtojen muuttaminen jälkikäteen on erittäin vaikeaa. Suomessa on vahva omistajansuoja.

Ely-keskusten selvitysten mukaan Suomessa on noin 50 pienehköä voimalaitosta, joilla ei ole minkäänlaista velvoitetta rakentaa esimerkiksi kalatietä tai muuten kunnostaa jokea vaelluskaloille sopivaksi elinympäristöksi.

Näiden voimalaitosten luvat voivat olla jopa sata vuotta vanhoja. Käytännössä luvat ovat myös ikuisia.

Ympäristöjärjestöt ja vapaa-ajan kalastajat ovat vaatineet Suomen vesilakiin muutoksia ja voimalaitosten velvoitteiden lisäämistä jo useamman vuoden ajan. Myös alan tutkijat ovat olleet vesilain muuttamisen kannalla.