Metsäteollisuus keskittyy rannikolle

Metsäteollisuuden saneeraus jatkuu vielä pitkään. Suomeen jää paperitehtaita sen jälkeenkin, ainakin rannikolle satamien läheisyyteen.

Suomessa sellu- ja paperiteollisuudesta on kadonnut kymmenessä vuodessa yli 10 000 työpaikkaa. Ja nyt katoaa lisää, pahimmassa tapauksessa jopa 1 700, jos Stora Enson ja UPM-Kymmenen supistukset toteutuvat suunnitelmien mukaisesti.

UPM tekee tällä kertaa rajummat leikkaukset kuin Stora Enso. Se aikoo sulkea kokonaan Kajaanin paperitehtaan ja Tervasaaren sellutehtaan Valkeakoskella.

Stora Enso sulkee yksittäisiä paperi- ja kartonkikoneita. Vaaravyöhykkeessä olevat Enon Uimaharjun ja Kotkan Sunilan tehtaat saavat jatkaa toistaiseksi, mutta niiden tuotantoa supistetaan.

Saneeraus jatkuu vielä tämän jälkeenkin. Metsäteollisuudessa on edelleen liikaa kapasiteettia, vaikka sitä on purettu jo vuosia sekä Pohjois-Amerikassa että Euroopassa.

Todennäköisesti lakkautuslistalle joutuvat seuraavina sisämaassa sijaitsevat vanhentuneet tehtaat, jotka kaipaavat suuria investointeja.

Kemijärven sellutehtaan viimevuotinen lakkautuspäätös osoitti, että pesuveden mukana voi mennä myös tuottavia laitoksia, jos ne eivät istu metsäjättien globaaliin logiikkaan. Kemijärvi oli kannattava yksikkö, mutta se suljettiin, koska Stora Enso halusi leikata puun kysyntää.

Sijoittajien keskustelupalstoilla epäiltiin, että UPM:n ja Stora Enson toimitusjohtajat Jussi Pesonen ja Jouko Karvinen olisivat tällä kertaa sopineet huonojen uutisten kertomisesta samana päivänä. Yhtiöt kuitenkin kiistivät epäilyn. Niiden mukaan ilmoitusten sattuminen samalle päivälle oli puhdas sattuma.

Toimitusjohtajat perustelivat leikkauksia heikolla kannattavuudella. Kustannukset ovat nousseet kalliin euron ja energian takia samaan aikaan kun paperin kysyntä ja hinnat ovat laskeneet.

Ja heti perään tuli tulosvaroitus erikoispapereita valmistavalta Ahlstromilta. Yhtiön mukaan tämän vuoden tulos jää odotetusta nimenomaan heikon kysynnän takia.

Oma vika

Handelsbankenin sijoitusanalyytikko Sampo Timonen korostaa, ettei metsäteollisuudessa ole kysymys perinteisestä kustannuskriisistä. Tuotantokustannukset eivät ole nousseet inflaatiota nopeammin.

Timosen mielestä koko kriisi on metsäyhtiöiden omaa syytä. Ne rakensivat 2000-luvun vaihteen noususuhdanteessa velkarahalla uutta kapasiteettia kaikkialla maailmassa. Stora Enso ja UPM lähtivät tuolloin valloittamaan Pohjois-Amerikkaa, M-real investoi Ruotsiin ja Keski-Eurooppaan.

Kasvumahdollisuudet näyttivät erinomaisilta. Teleoperaattorit ja it-yritykset mainostivat suurella volyymilla tuotteitaan, ja paperille riitti kysyntää. Mutta sitten it-kupla puhkesi ja paperin kysyntä romahti.

”Ongelmana on se, että hinnat ovat polkeneet paikoillaan, vaikka kustannukset ovat nousseet. Se johtuu siitä, ettei metsäteollisuuden tuotteiden kysyntä vastaa niitä odotuksia, joiden varaan uutta kapasiteettia rakennettiin vuosina 1999-2000”, Timonen sanoo.

Markkinoilla uskotaan, että metsäyhtiöt joutuvat ilmoittamaan uusista leikkauksista viimeistään ensi vuonna, jos Venäjän puutullit nousevat suunnitelmien mukaisesti 15 eurosta 50 euroon kuutiolta.

Timonen muistuttaa, että Stora Enson julkistama saneerausohjelma painottui tässä vaiheessa Saksaan. Hän arvioi, että Suomessa heikoimmassa asemassa ovat Itä- ja Keski-Suomessa sijaitsevat tehtaat.

Kaikkein pahiten kannattavuusongelma riivaa hienopaperin tuotantoa. Timosen mukaan vaaravyöhykkeessä ovat esimerkiksi Stora Enson hienopaperitehtaat Imatralla ja Varkaudessa. Sama koskee M-realin Äänekosken, Kankaan ja Simpeleen tehtaita.

Suuret yksiköt pärjäävät

Silti metsäteollisuus on Suomessa merkittävä teollisuudenala jatkossakin. Tuotantolaitokset sijaitsevat kaukana markkinoista, mutta Suomen valtteina ovat korkealaatuiset painopaperit ja erikoiskartongit.

Timosen mukaan parhaassa iskussa ovat suuret tehtaat, jotka sijaitsevat rannikolla lähellä satamia.

”Kemin, Oulun, Rauman ja Kirkniemen tehtaat sijaitsevat logistisesti hyvillä paikoilla. Syvällä sisämaassa sijaitsevat tehtaat, kuten Kajaani, eivät menesty. Raaka-aineiden kuljetus sinne ja valmiin paperin vienti markkinoille tulee yksinkertaisesti liian kalliiksi nykyisellä öljyn hinnalla.”

Timonen uskoo, että myös Itä-Suomeen jää jonkin verran metsäteollisuutta. Esimerkiksi UPM:n Kymin hienopaperitehdas ja sellutehdas ovat riittävän suuria pärjätäkseen.

”Kymin hienoperitehdas voi menestyä, koska sen kupeessa on sellutehdas. Tuontisellun kuljettaminen Sisä-Suomeen tulisi liian kalliiksi”, Timonen sanoo.

Imatran Kaukopäässä suljetaan yksi kartonkikone ensi vuoden loppuun mennessä, ja jopa 330 työntekijää saattaa saada potkut. Hallitus on nimennyt Imatran ja Kajaanin äkillisen rakennemuutoksen alueiksi, joten niille on odotettavissa julkista tukea. Mutta Imatran tehtailla on yhä toivoa, sillä Stora Enso ilmoitti leikkausten yhteydessä myös uusista investoinneista.

Uusia tuotteita

Metsäteollisuutta yritetään pelastaa siirtymällä perinteisestä paperiteollisuudesta kalliisiin ja pitkälle jalostettuihin tuotteisiin, joita kehittelemään perustettiin puolitoista vuotta sitten Metsäklusteri-niminen yhtiö.

Puulla voi korvata muovia, ja kartongista voi valmistaa esimerkiksi cd-levypakkauksia. Suunnitteilla on myös monenlaisia ”älykkäitä tuotteita”. Ne ovat kartonkeja ja papereita, joihin liitetään mikrosiru.

Myös biopolttoaineissa nähdään monenlaisia mahdollisuuksia – sekä Stora Ensolla että UPM:llä on jo koelaitokset tuotannon aloittamiseksi.

Metsäteollisuus käyttää vuosittain tutkimukseen ja tuotekehitykseen satoja miljoonia euroja. Uusista tuotteista ei ole nopeaa apua nykyiseen kriisiin, koska niiden kehittely ja markkinoille pääsy vievät aikaa.

Timonen pitää uusia tuotteita silti lupaavina. Hän muistuttaa, että UPM valmistaa jo nyt tarrapapereita esimerkiksi Jämsänkoskella, jossa perinteisen sanoma- ja aikakauslehtipaperin valmistus ei enää kannata.

”Tällaisten uusien tuotteiden tonnihinta on moninkertainen verrattuna peruspaperiin. Kuljetuskustannukset näyttelevät sen vuoksi huomattavasti pienempää roolia kannattavuuslaskelmissa.”

Siitä huolimatta metsäteollisuus ei työllistä suomalaisia tulevaisuudessa entiseen malliin. Vanhat tehtaat suljetaan, kun niiden käyttöikä tulee täyteen, eikä uusia investointeja enää tehdä.

Tehtaiden lakkauttaminen aiheuttaa vakavia ongelmia tehdaspaikkakunnilla, ja ne heijastuvat samalla koko kansantalouteen. Nordean pääanalyytikko Leena Mörttinen arvelee, että näin suuret leikkaukset pudottavat talouskasvua merkittävästi.

Mörttinen muistuttaa, että Suomi lähtee muutenkin heikoilla eväillä laskusuhdanteeseen. Matkapuhelinalaa on ravistellut yhtä raju rakennemuutos, kun alihankkijat ovat karanneet halvempien työvoimakustannusten maihin.

”Nyt katsotaan, onko Suomen talous dynaaminen. Näiden toimialojen tilalle pitäisi syntyä jotakin uutta”, Mörttinen sanoo.

Lue lisää Suomen metsäteollisuuden tilasta SK:sta 38/2008 (ilm. 19.9.2008).

Keskustelu
Tahdon asia? (Nurkanvaltaaja 10.9.2008)

Lisää aiheesta SK netissä
Keijo Korhonen metsäteollisuuden kriisistä: ”Nauttikaamme EU:n siunauksista!” (SK netti 12.9.2008)
Suomen paperitehtaat uhan alla (SK netti 10.7.2008)
Tutkija: Hallituksen keinoilla metsäteollisuuden työpaikat eivät pelastu (SK netti 26.3.2008)
Metsäteollisuus hölmöili itsensä kriisiin (SK nett 17.1.2008)
Suurten ongelmien unohtaminen keljuttaa Karvista (SK netti 17.1.2008)
Jukka Härmälä: Metsän vahvimmat jäävät eloon (SK netti 25.10.2007)