Suomen paperitehtaat uhan alla

Karri Kokko
Talous 10.7.2008 07:35

Monen suomalaisen sellu- ja paperitehtaan tulevaisuus on synkkä ilman puutullejakin.puutullit

Teksti Matti Simula

Suomalaisella metsäteollisuudella on epävarmat tulevaisuudennäkymät. Venäjän aikomus nostaa puutulleja heikentää entisestäänkin kehnoa kannattavuutta. Tullimaksujen on määrä nousta vuodenvaihteessa nykyisestä 15 eurosta 50 euroon kuutiolta.

”On riski, että naapurimme päätösten takia tuotantoa Suomessa joudutaan supistamaan”, pääministeri Matti Vanhanen ennakoi keskustan puoluekokouksessa kesäkuussa.

Metsäteollisuus ry:n hallituksen puheenjohtaja, UPM-Kymmenen toimitusjohtaja Jussi Pesonen varoitti keväällä, että heikosti kannattavien tehtaiden sulkeminen on ”äärimmäinen keino puutulleja vastaan”.

Uhan alla on ensisijaisesti itäsuomalaisia sellu- ja paperitehtaita. Metsäyhtiöt sulkisivat todennäköisesti kuitenkin lähivuosina tehtaitaan, vaikka Venäjältä tuotava raaka-aine ei kallistuisikaan.

”Metsäteollisuus käyttänee puutulleja perusteluna sellaistenkin laitosten lakkauttamiselle, joiden toiminta muutenkin lopetettaisiin”, arvioi nimettömänä pysyttäytyvä asiantuntija.

”Teollisuuden huoli on silti aito. Ei kotimainen puu riitä korvaamaan Venäjän tuonnin loppumista”, hän jatkaa.

Tullimaksujen korotukset tyrehdyttäisivät todennäköisesti puuntuonnin itärajan takaa kokonaan. Nykyään noin 20 prosenttia metsäteollisuuden raaka-aineesta tulee Venäjältä. Tärkein tuontipuu on koivu.

Bochum opettaa?

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen (kesk) on käynyt neuvotteluja puutulleista Venäjän talousministerin Elvira Nabuillinan kanssa.

Huoli metsäfirmojen raaka-ainetoimituksista sai Väyrysen tekemään juhannuksen jälkeen yllättävän aloitteen. Hän esitti, että venäläisiltä rekoilta alettaisiin periä kauttakulkumaksuja, jotka siirrettäisiin metsäfirmoille kohonneiden puutullien katteeksi.

Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Anne Brunila ei innostunut Väyrysen avauksesta. Hän epäili, että kompensaatioiden maksu olisi vastoin EU-lainsäädäntöä. Brunilan arvio sai tukea myös eräiltä kansainvälisen oikeuden tuntijoilta.

Metsäteollisuuden vastahakoisuudelle voi olla myös raadollisempi syy: valtiolta saatu raha lisäisi teollisuuden sosiaalisia velvoitteita, jolloin tehtaiden lakkauttaminen kävisi moraalisesti vaikeammaksi.

Eli Nokian vastoinkäymiset saattoivat panna myös metsäteollisuuden varoituskellot soimaan. Matkapuhelinjätti joutui tukemaan 20 miljoonalla eurolla saksalaisen Bochumin seudun työllisyyttä. Se oli korvausta siitä, että Nordrhein-Westfalenin osavaltiolta tukiaisia saanut suomalaisfirma lakkautti Bochumin tehtaansa ja siirsi sen toiminnot Romaniaan.

Lue lisää SK:sta 28/2008 (ilm. 11.7.2008)

Kuvitus Markus Pentikäinen Kuvat Pertti Jenytin / LK ja Hannu Lindroos / SKOY