Metsäteollisuus hölmöili itsensä kriisiin

Karri Kokko
Talous 17.1.2008 12:44

Metsäyhtiöiden vaikeudet johtuvat vuosituhannen vaihteessa tehdyistä virhe-investoinneista. Sellua ja paperia tuotetaan yhä liikaa.

Teksti Tepppo Tiilikainen
(SK 44/2007)

Stora Enson raju irtisanomisohjelma ei tullut viime viikolla yllätyksenä kilpailijoille ja alaa seuraaville sijoitusanalyytikoille. Metsäteollisuus on kriisissä – se tuli selväksi viimeistään viime vuonna, kun UPM lakkautti Voikkaan tehtaan.

UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen vihjaili mahdollisista uusista leikkauksista julkistaessaan yhtiön alkuvuoden tuloksen viime tiistaina. Myös M-Real on kertonut merkittävistä supistuksista, jotka kohdistuvat tosin pääasiassa Keski-Eurooppaan.

Kylmät numerot paljastavat, että metsäteollisuudessa on edelleen liikaa kapasiteettia, vaikka sitä on purettu jo vuosia. Pohjois-Amerikan metsäjätit ovat sulkeneet kymmeniä tehtaita. Euroopassa on lakkautettu parissa vuodessa 56 tehdasta ja tuotantolinjaa. Siihen nähden Suomessa on saneerattu maltillisesti.

Markkinoilla uskotaan, että rakennemuutos jatkuu vielä vuosia. Lakkautuslistalle joutuvat ensimmäisinä vanhentuneet tehtaat, jotka kaipaavat suuria investointeja.

Mutta pesuveden mukana näyttää menevän myös tuottavia laitoksia. Kemijärven sellutehtaan lopettaminen osoittaa, ettei yhden yksikön kannattavuus ratkaise mitään globaalin yrityksen laskelmissa. Kemijärvi on kannattava, mutta se suljetaan, koska Stora Enso haluaa leikata puun kysyntää.

”Stora Enso on omavarainen sellussa, mutta sillä on pulaa puusta. Sellutehtaita sulkemalla se saa lisää puuta niille yksiköille, jotka ovat vielä kannattavampia kuin Kemijärvi”, sanoo islantilaisen Glitnir-pankin metsäanalyytikko Sampo Timonen.

Nousukauden virheet

Metsäteollisuuden kriisin syitä on etsitty euron kurssista, energian hinnasta, metsien suojelusta ja Venäjän puutulleista. Timosen mielestä suurin syy ovat kuitenkin 2000-luvun vaihteen virheinvestoinnit.

Metsäyhtiöt rakensivat noususuhdanteen huipulla velkarahalla uutta kapasiteettia kaikkialla maailmassa. Kasvumahdollisuudet näyttivät erinomaisilta. Teleoperaattorit ja it-yritykset mainostivat suurella volyymilla, paperille riitti kysyntää.

”Metsäteollisuusyhtiöt investoivat samanaikaisesti uusiin koneisiin ja ostivat yrityksiä sekä Euroopasta että Amerikasta. Mutta sitten it-kupla puhkesi, ja paperin kysyntä romahti”, Timonen sanoo.

Kysynnän supistuessa hinnat kääntyivät jyrkkään laskuun. Esimerkiksi tonni aikakauslehtipaperia maksoi vuoden 2000 lopulla lähes 900 euroa. Nyt hinta on 685 euroa.

”Hintojen romahdus oli ihan omaa hölmöilyä. Vuosituhannen vaihteessa elettiin epärealistisissa tunnelmissa”, Timonen sanoo.

Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Anne Brunila muistuttaa, että Suomi kärsii myös kilpailijoita korkeammista tuotantokustannuksista. Se näkyy investointipäätöksissä.

”Nykyisin paperitehtaat rakennetaan Kiinaan ja sellutehtaat Etelä-Amerikkaan, jossa on halpaa ja nopeasti kasvavaa kuitua”, hän tiivistää.

Mutta uutta tuotantoa on suunnitteilla myös Etelä-Eurooppaan. Portugalilainen Portucel-konserni on tilannut Metsolta suuren paperikoneen, joka valmistuu parin vuoden päästä. Se tietää ongelmia suomalaisille yhtiöille, sillä 80 prosenttia niiden tuotannosta menee Euroopan markkinoille.

Myös Yhdysvalloissa on edelleen ylituotantoa, ja amerikkalaiset pystyvät tuomaan sitä Eurooppaan halvan dollarin ansiosta. Eikä Aasiastakaan ole apua, koska Kiinaan nousee koko ajan uusia tehtaita. Aasia on jo kiilannut Euroopan ja Pohjois-Amerikan ohi maailman suurimmaksi paperin ja kartongin tuottajaksi.

Parikymmentä vuotta sitten alkanut rakennemuutos on pakottanut metsäteollisuusyhtiöt hakemaan kilpailukykyä yhdistymisen kautta. Timonen uskoo, että fuusiot jatkuvat vielä tämän vuoden puolella. Esimerkiksi norjalaista Norske Skogia naitetaan markkinahuhuissa yhteen vuoroin UPM:n, vuoroin Stora Enson kanssa.

Uusia tuotteita

Metsäteollisuutta on totuttu pitämään Suomessa teollisuuden kivijalkana. Sen osuus viennistä oli 1950-luvulla peräti 80 prosenttia, mutta nyt se on pudonnut parinkymmenen prosentin tuntumaan.

Silti metsäteollisuudella on edelleen merkittävä rooli kansantaloudessa. Se työllistää suoraan 60 000 ihmistä. Määrä nousee lähes 200 000:een, jos kaikki välilliset vaikutukset lasketaan mukaan.

Brunila vakuuttaa, että metsäteollisuus menestyy Suomessa jatkossakin, kunhan yhtiöt huolehtivat kilpailukyvystään. Tuotannon jalostusarvo on määrä nostaa kaksinkertaiseksi vuoteen 2030 mennessä. Se edellyttää, että yhtiöt panostavat voimakkaasti uusiin tuotteisiin.
Brunilan mukaan tästä on jo hyviä esimerkkejä, kuten UPM:n tarrat ja etätunnistimet sekä Stora Enson älykkäät pakkauskartongit.

”UPM:n tarratuotanto on jo miljardibisnestä”, hän muistuttaa.

Brunila sysää osan vastuusta valtiolle. Hänen mielestään hallitus on laiminlyönyt tehtäviään, koska tieverkosto on heikossa kunnossa, eivätkä kaikki rataosuudet kestä raskaita kuljetuksia.

”Myös sähkön käytön vero rasittaa edelleen Suomen teollisuutta. Meille tulee vuosittain 60 miljoonan euron lisälasku ruotsalaiseen teollisuuteen verrattuna.”

Rannikkoseutu menestyy

Glitnirin Timonen uskoo, että Suomessa on metsäteollisuutta niin kauan kuin havumetsiä riittää. Sanomalehtipaperin valmistus saattaa kuitenkin karata muualle, koska siinä käytetään kierrätyskuitua.

”Pakkausteollisuus käyttää raaka-aineenaan havupuuta. Meillä on osaamista ja erittäin kannattavia yksiköitä. Viime vuonna uusittu M-Realin Simpeleen laitos on koko Euroopan kannattavin pakkaustehdas”, Timonen kehuu.

Mutta vanhoja tehtaita suljetaan, eikä uusia rakenneta tilalle. Timonen arvioi, että pitkällä tähtäimellä jäljelle jäävät vain kaikkein kilpailukykyisimmät paperi-, sellu- ja pakkaustehdaskombinaatit, jotka sijaitsevat satamien lähistöllä.

Toisin sanoen metsäteollisuuden tulevaisuus on rannikolla – Kemissä, Oulussa, Raumalla, Kirkniemessä ja Kymenlaaksossa. Sisämaassa on vaikeampaa kalliimpien kuljetuskustannusten vuoksi.

”Stromsdalin Juankosken tehdas on aika epätoivoisessa tilanteessa, samoin UPM:n Kajaanin ja Stora Enson Varkauden tehtaat”, Timonen arvioi.