Metsän vahvimmat jäävät eloon

Karri Kokko
Talous 25.10.2007 12:01

Stora Enson vuorineuvos Jukka Härmälä uskoo, että Suomen metsäteollisuudella on tulevaisuutta. »Vahvat yksiköt säilyvät ja kehittyvät», hän sanoo.

Teksti Kustaa Hulkko
(SK 13/2006)

Synkistä saneerausuutisista huolimatta Stora Enson toimitusjohtaja Jukka Härmälä uskoo, että metsäteollisuudella on edessään parempi aika. Vahvoilla yksiköillä menee tulevaisuudessa hyvin ja niiden kehittämistä voidaan jatkaa.

»Esimerkiksi Stora Ensolla on erinomaisia yksiköitä, kokonaiset tuotealueet menevät säällisesti. Ero hyvän ja huonon välillä on suuri. Ongelma on huonon sietäminen; sitä toleranssia pitää laskea.»

SK tapaa Härmälän Imatralla, missä hän on isännöinyt kansainvälisiä asiakkaitaan. Vieraat ovat käyneet myös Kaukopään »integraatissa», joka on Stora Enson ylpeydenaihe ja Härmälän mukaan hyvä esimerkki vahvasta yksiköstä.

»Integraatti» tarkoittaa tehdaskokonaisuutta, joka tuottaa selluloosaa ja valmistaa siitä paperia tai kartonkia. Yksi Kaukopään bravuurituotteista on nestepakkauskartonki, jota käytetään esimerkiksi maitotölkeissä.

»Täällä on tuotevalikoima, jonka kannattavuus kestää pitkät kuljetukset. Myös alalletulokynnys on korkea. Tällainen toiminta pärjää aina», Härmälä sanoo.
Hän uskoo myös siihen, että Suomen ja Ruotsin pitkäkuituisella kuusella on tulevaisuutta metsäteollisuuden raaka-aineena. »Se on laji, jossa eteläinen pallonpuolisko ei kilpaile ollenkaan.»

Investoinnit Suomeen jatkuvat

Stora Enso ilmoitti äskettäin käyttävänsä Varkauden tehtaiden puunkäsittelyn uudistamiseen 47 miljoonaa euroa.

»Varkaus on hyvä esimerkki siitä, että kehitystyö ja investoinnit jatkuvat. Ennen tällaista investointia on luonnollisesti mietitty, onko Varkaus elinkelpoinen. Ajattelemme siis, että siellä on fiksua jatkaa toimintaa, vaikka aiommekin sulkea sieltä yhden paperikoneen.»

Härmälän mukaan tulevaisuutta on jopa Kemijärven sellutehtaalla, jota hän oli rakentamassa koululaisena vuonna 1964. Moni on pitänyt Kemijärveä kannattamattomana, mutta nyt tehdas tuottaa havusellua pääasiassa Veitsiluodon tehtaan tarpeisiin.

Suomen-investointien rajoituksena on kuitenkin puun tarjonta. Härmälä huomauttaa, että Suomen paperitehtaat pyörivät jo nyt osin tuontipuun varassa.

»Ei ole tolkkua mennä pidemmälle siihen suuntaan. En usko, että tulee sellaisia investointeja, jotka lisäävät peruspuun käyttöä.»

Viime aikoina paperinvalmistajia on arvosteltu siitä, että ne harjoittavat liian vähän tutkimusta ja kehitystyötä.

»Arvostelusta on tullut jo vähän klisee», Härmälä sanoo.

Hän huomauttaa, että kaikki toiminnan kehittäminen ei näy tutkimusta ja tuotekehitystä mittaavissa luvuissa.

»Toisaalta esimerkiksi juuri täällä Imatralla joskus tuntuu, että antenni- ja propellipäitä on ihan vilisemällä. Mutta kyllä heitä tarvitaan – esimerkiksi älypakkausten kehittämiseksi.»

Näkymät paranevat

Härmälän mukaan Stora Enson tämän vuoden näkymät ovat kohtuulliset.

»Maailmantalouden suhdanteille ei kukaan voi mitään. Ne voivat aina muuttaa suunnan. Mutta jos tilanne pysyy tällaisena, paperien peruskysyntä etenee kohtuullisesti ja hintataso voi jatkaa nousuaan vuoden loppua kohden.»

»On leegio sisäisiä asioita, joita pitää parantaa, mutta kyllä loppurivi on positiivinen. Toisaalta energian, kemikaalien ja kuljetusten kustannusten nousu luo jatkuvaa painetta…»

Paperiyhtiöitä on patisteltu siirtymään pidemmälle jalostettuihin tuotteisiin, koska kustannukset Suomessa ovat niin korkeat.

»Sitä taustaa vasten on ironista todeta, että suurista tuotteistamme menee kaikkein parhaiten sanomalehtipaperi, vanha bulkkituote (massatuote).»

Härmälän mukaan se kertoo siitä, että sanomalehtipaperin markkinat ovat varsin hyvässä tasapainossa. »Lisäksi meillä on modernia kapasiteettia keskellä markkinoita ja hyödynnämme kierrätyspaperia.»

Liikaa tehtaita, liikaa paperia

Maallikkokin ymmärtää viime viikkojen uutisista, että metsäteollisuus on kriisissä. Tehtaita suljetaan, työntekijöitä irtisanotaan, toiminta kannattaa huonosti. Stora Enson liikevoitto oli viime vuonna ilman kertaeriä 357 miljoonaa euroa, vain 2,7 prosenttia liikevaihdosta.

Mutta vaikeampaa oli laman aikana 1992.

»Firma oli taloudellisesti erittäin huonossa vaiheessa. Liikkumatila oli nolla. Korot olivat 15 prosenttia liikevaihdosta. Varatoimitusjohtaja Juhani Pohjolaisen kanssa ihmettelimme, tuleeko noutaja.»

»Nyt sellaisesta ei kukaan näe enää uniakaan. Tase on vahva ja tulosta syntyy, vaikka se onkin huonoa.»

Mutta mistä nykyiset vaikeudet johtuvat? Härmälän mukaan tärkeä taustatekijä on Euroopan paperiyhtiöiden ylikapasiteetti. Se tarkoittaa, että yhtiöillä on liikaa tehtaita ja työntekijöitä.

»Suomen ja koko Euroopan metsäteollisuus rakennettiin aina ennen viennin varaan. Puhuttiin overseas-myynnistä ja vietiin tavaraa muualle, ennen kaikkea Aasiaan, jopa Amerikkaan.»

Härmälän mukaan viime vuosina tämä markkina on kuitenkin kuivunut ja Euroopassakin kilpailu on kiristynyt. Syynä on varsinkin se, että Aasiassa – Kiinassa, Koreassa, Indonesiassa – on rakennettu omaa tuotantokoneistoa.

»Ainakin joksikin aikaa näistä maista on tullut myös viejiä.»

Metsäteollisuutta on syytetty siitä, että ylikapasiteetin rakentaminen on sen oma vika. Härmälä ei kiistä tätä kokonaan, mutta huomauttaa, että samalla on yritetty nostaa jalostusastetta eli kehittää uusia ja omaperäisiä tuotteita.

»Markkinasyiden lisäksi täytyy katsoa peiliin: olisiko yritysten pitänyt lähteä nopeammin nostamaan sisäistä tehokkuuttaan.» Stora Enso ryhtyi näihin toimiin muutama vuosi sitten – alkuun Yhdysvalloissa.

EU rajoittaa fuusioita

Härmälän mukaan metsäteollisuus on vastannut ympäristön paineisiin konsolidoitumalla, toisin sanoen firmoja on yhdistetty.

»Jos sitä ei olisi tehty, tilanne olisi oleellisesti huonompi. Mutta jälkeenpäin katsoen Stora Enson ja koko toimialan olisi pitänyt lähteä nopeammin sulkemaan kapasiteettia huonommasta päästä.»

»Yhdistämistarvetta on vieläkin, mutta EU-komission kilpailupolitiikka on siinä tärkeä rajoite. Suurten eurooppalaisten metsäyhtiöiden markkinaosuudet ovat varsinkin sanoma- ja aikakauslehtipaperien markkinoilla niin isoja, että komissio ei salli niiden fuusioita.»

»Viime aikoina emme tosin ole testanneet, onko komission käsitys muuttunut.»

Härmälä sanoo, että EU-komissio kysyy fuusioissa asiakkaiden eli tässä tapauksessa paperin ostajien mielipidettä. »Kustannustalot ovat vahva lobby, koska ne edustavat sananvapautta. Niiden sana painaa enemmän kuin paperinvalmistajien sana.»

Esimerkiksi hienopaperiteollisuudessa toimii paljon yrityksiä. »Se on toimiala, jolla voimien kokoaminen tuottaisi tulosta.»

Härmälä korostaa, että hän ei puhu nyt Stora Enson omista suunnitelmista. Hän ei myöskään lähde ennustamaan, mitä polkua hienopaperialan rakennemuutos kulkisi. »Se voisi tarkoittaa, että joistakin konserneista irtoaisi hienopaperiyksiköitä, jotka yhdistettäisiin toisten kanssa… Vaihtoehtoja on lukemattomia.»

Stora saneeraa hiljaisesti

Äskettäin kerrottiin suurin otsikoin, että Stora Enson suuri kilpailija UPM vähentää 3 600 työpaikkaa, joista melkein 3 000 Suomesta.

Stora Enso on päässyt paljon vähemmällä julkisuudella.

Markkinoilla Stora Enso koetaan jopa hiukan pehmeänä saneeraajana. Se ei kuitenkaan haittaa Jukka Härmälää.

»En tiedä, kannattaako kilpailla siinä sarjassa, että kuka näyttää raaimmalta. Olemme keskittyneet siihen, mitä tehdään.»

Stora Enso on jo tehnyt suuret saneeraukset. Pelkästään Yhdysvalloissa se on vähentänyt viime vuosina noin 2 300 työntekijää ja toimihenkilöä.

»Puoli vuotta sitten julkistimme – Amerikan toimenpiteiden jälkeen – uudet saneerausohjelmat, mutta ne eivät herättäneet intohimoja. Sijoittajat kiittelivät, mutta kurssit eivät vielä nousseet, koska markkinoilla ajateltiin, että muidenkin yhtiöiden täytyy lähteä mukaan.»

»Kylmä fakta on myös se, että Suomessa ei ole uutinen se, mitä tapahtuu Ranskassa tai muualla. Suomessa ohjelmat koskevat noin tuhatta ihmistä.»

Menossa kaksi kuuria

Stora Ensolla on meneillään kaksi kannattavuuskuuria.

Toinen on »Profit 2007». Sen avulla on tarkoitus parantaa yhtiön Euroopan-toimintojen tulosta ennen veroja noin 300 miljoonaa euroa.

Profit 2007:n kautta yhtiö aikoo vähentää noin 2 000 palkansaajaa. Hieman yli puolet vähennyksistä tapahtuu Suomessa ja Ruotsissa, loput muualla Euroopassa. Lisäksi 600-700 työpaikkaa voi hävitä ulkoistamisen takia.

Käynnissä on myös erillinen »tuotantoyksiköiden kannattavuuden arvioimisohjelma», jonka kautta on tarkoitus vähentää 2 300 toimihenkilöä ja työntekijää.

Tässä ohjelmassa suljetaan neljä yksikköä ja myydään viisi. Suomesta lopettamislistalla on Varkauden tehtaan paperikone 1, joka valmistaa päällystettyä hienopaperia. Pankakosken kartonkitehdas Lieksassa taas myydään.

Tarkkailtavana on lisäksi neljä muuta tehdasta. Suomesta niihin kuuluu Haminassa sijaitseva Summan tehdas, joka tekee sanoma- ja aikakauslehti-paperia.

Keskustelu