Tutkija: Hallituksen keinoilla metsäteollisuuden työpaikat eivät pelastu

Metsäteollisuus
Teksti
Jyrki Jantunen
metsäteollisuus


Budjettimiljoonat eivät turvaa kotimaisen puun saantia, sanoo Joensuun yliopiston tutkija Jakob Donner-Amnell.

Teksti Kustaa Hulkko
SK 12-13/2008 (ilm. 20.3.2008)

Hallitus aikoo edistää kotimaisen puun saantia 225 miljoonan euron lisärahoituksella. Rahaa käytetään esimerkiksi rataosuuksien perusparannuksiin.

Pelastetaanko näillä päätöksillä metsäteollisuuden työpaikat, kun Venäjän tullit katkaisevat puuntuonnin, Joensuun yliopiston tutkija Jakob Donner-Amnell?

”Ei missään tapauksessa.”

Hallituksen tiedote antaa asiasta aivan toisen kuvan.

”Nämä kehyspäätökset perustuvat pääosin Esko Ahon johtaman työryhmän väliraporttiin. Sen lähtökohta taas oli turvata puunsaanti, kun tuonti loppuu Venäjältä. Käytännössä ryhmän esitykset sisälsivät hyvin vähän sellaisia keinoja.”

”Rataratkaisut ovat järkeviä ja ne viedään läpi, koska näillä rataosuuksilla on muutakin käyttöä kuin vain puuhuollon väylinä.”

Miten kotimainen puu saadaan liikkeelle metsistä?

”Viime vuonna puukauppa kävi erittäin hyvin, kun hinnat olivat huipussaan. Hintatason pitäisi olla sama tai ainakin samaa luokkaa, jotta tuonti saataisiin korvatuksi kokonaan.”

”Metsäyhtiöt kuitenkin sanovat, ettei niillä ole varaa sellaisiin hintoihin. Metsänomistajien pitäisi siis myydä puuta selvästi alemmilla hinnoilla. Tai sitten tarvitaan keppiä tai porkkanaa.”

Mitä keppi voisi olla?

”On ehdotettu kiinteistöveron ulottamista metsäomaisuuteen tai paluuta metsien pinta-alaverotukseen. Näitä toimenpiteitä ei kuitenkaan pidetä kovin hyvinä.”

Entä porkkana?

”Se tarkoittaa verohelpotuksia puun myyjille. Niiden käyttöä on päätetty selvittää ensiharvennusten osalta. Jos se jää ainoaksi toimeksi, se ei ratkaise ongelmaa.”

”Metsänomistajan haluaman hinnan ja teollisuudelle siedettävän hinnan väliin jää niin suuri rako, että sen kattamiseen riittävät verohelpotukset tulisivat valtiolle liian kalliiksi. Toisaalta on varsin epävarmaa, vauhdittuisiko puukauppa sittenkään riittävästi.”

Miksi teot ja puheet ovat niin kaukana toisistaan?

”Todennäköisesti valtiovalta ja metsäyhtiöt arvioivat, ettei ole tehtävissä juuri mitään metsäteollisuuden kapasiteetin supistamisen estämiseksi, koska paperikysyntä ei kasva. Venäjän puutullit ovat siis vain osasyy vaikeuksiin.”

”Mielestäni näistä asioista pitäisi keskustella avoimesti. Nyt sen sijaan ajetaan sammutetuin lyhdyin: annetaan ymmärtää, että metsäteollisuutta ollaan pelastamassa, vaikka tosiasiassa ilmeisesti arvioidaan, että supistamisaallolle ei voi tai kannata tehdä mitään. Syyn siitä voi vierittää Venäjän niskoille tai syyttää metsänomistajia talkoohengen puutteesta.”

”Se on vastuun pakoilua, tulevan rakennemuutoksen pimittämistä koko yhteiskunnalta ja erityisesti paikkakunnilta, jotka joutuvat sen kohteiksi.”

Kuinka suuri osa Suomen metsäteollisuudesta lopetetaan?

”Poistuvan kapasiteetin osuus ei välttämättä nouse niin korkeaksi – 20 prosenttiin – kuin Venäjän-tuonnin osuus on metsäteollisuuden puuhuollosta. Sellu-, paperi- ja vaneritehtaita sekä sahoja lopetetaan kuitenkin joka tapauksessa. Ja tätä tuotantoa ei helposti ajeta enää ylös, jos se on kerran pantu kiinni.”

”Kapasiteettia lopetetaan ehkä enemmän kuin kysynnän tai kilpailukyvyn näkökulmasta olisi tarpeen tai järkevää, koska valtion politiikka ei ole harkittua eikä aktiivista. Yhtiöt taas tekevät heikentyvien näkymiensä takia herkästi liian hätäisiä ratkaisuja lyhytaikaisten tekijöiden perusteella.”

Nurkanvaltaaja on tänään Stora Enson yhtiökokouksessa – lue lisää tästä.


Kuvat Matti Björkman / Lehtikuva