Sitä juttua en unohda – Suomen Kuvalehden vuoden parhaat
Kafkamainen palkkasotku, Teemu Selänteen parempi Suomi ja Nord Streamin tarina. Lue tästä Suomen Kuvalehden vuoden parhaat jutut.
2023 oli vuosi, josta puuttui enää zombie-invaasio – kunnes kesällä saatiin sekin.
Kyttyrälohia ui Venäjältä Suomen tärkeimpään lohijokeen ennätysmäärä, eikä kukaan tiennyt miksi.
Parittomina vuosina vieraslaji vaeltaa Tenolle, lakkaa syömästä ja alkaa hajota sisältäpäin. Kudun jälkeen kyttyrälohet kuolevat.
Suomen Kuvalehden toimittaja Mikko Niemelä seurasi Lapissa, miten viranomaiset ja vapaaehtoiset poistivat joesta elävältä mätäneviä kaloja, jotka päätyivät jätemonttuihin.
Jutussa paikalliset kritisoivat suomalaista lohipolitiikkaa, jonka seurauksena Norja pyytää hyvänmakuiset kyttyrälohet ennen kutua ja suomalaisille jää jättimäinen kasa roskaa.
Kerroimme sodasta ja sen aiheuttamasta ympäristökatastrofista, Venäjän muutoksesta yhä totalitaarisemmaksi, suomalaisten lukutaidon heikkenemisestä ja maalittamisesta.
Kun oli tarkoitus tehdä juttu siitä, miksi Tanska onnistuu kaikessa, syntyikin juttu siitä miten Tanska purkaa ”ei-länsimaalaisten ghettoja” ja haaveilee turvapaikkahakemusten käsittelemisestä vastaanottoleireillä Ruandassa.
Toisinaan toimituksessa vitsaillaan, että Kuvalehti on synkkyyden erikoisaikakauslehti.
Jos maailma on synkkä, on journalismin tehtävä selvittää, mistä se johtuu.
Mutta ei maailma ole pelkkää kurjuutta. On myös mökkeileviä presidenttejä, ristikon ratkojien SM-kisat ja internetiin kirjoitteleva Teemu Selänne.
Kuningas Charles III on rakennuttanut Kaakkois-Englantiin kylän, jossa toteutuu hänen visionsa hyvästä elämästä.
Kesäkuussa SK:n toimittaja Aurora Rämö vieraili hänen majesteettinsa makuun suunnitellussa Poundburyssa, josta ei löydy ”arkkitehtien seksuaalisesta turhautumisesta” kertovia tornitaloja. Siellä kaikilla on vain hyvää sanottavaa Charlesista.
Toimitus listasi vuoden 2023 parhaat SK:ssa julkaistut jutut. Niissä on huumoria ja maailmanloppua mielestämme sopivassa suhteessa.
Muistathan, että tilaajana voit jakaa SK:n juttuja, eivätkä ystäväsi törmää maksumuuriin.
Kaksitoista vuotta sitten iso venäläis-saksalainen yhtiö lähetti Suomelle lupahakemuksen. Se aikoi rakentaa Itämeren pohjaan kaasuputken, jollaista ei ollut ennen nähty.
Pietarilainen Aleksandra Skotšilenko löysi netistä Venäjän hyökkäyssodan vastaisia viestejä. Seuraavana päivänä eläkeläisnainen näki marketissa kummallisen hintalapun.
Ensin sisaruksia oli kaksi, sitten kymmenen, kaksikymmentä… Keväällä 2020 löytyi heidän biologinen isänsä, mutta vieläkään he eivät tiedä, miksi heitä on niin paljon.
Eräänä syyskuun aamuna Afrikassa Ilmari Käihkö päätti, ettei hänestä tulekaan sotilasta. Hänestä tuli sodan tutkija, joka elää kohteidensa kanssa.
Kuningas Charles III on rakentanut vuosikymmenien ajan itsensä näköistä Britanniaa. Se sijaitsee sata mailia Lontoosta etelään.
Jääkiekkolegenda Teemu Selänne tietää, millainen olisi parempi Suomi. Hän jakaa näkemyksiään Twitterissä. Kaikki läheiset ovat pyytäneet häntä lopettamaan tviittaamisen.
Heinäkuussa 2022 mursu teki virheen ja ui Haminaan. Se nousi rantaan, kuoli ja nyljettiin. Nyt se on täytettynä museossa.
Tänään Venäjä on todella mahdollisuuksien maa
Venäjän kouluissa tuli syksyllä ensimmäistä kertaa voimaan yhtenäinen opetussuunnitelma. Historian oppikirjat menivät uusiksi.
Suomessa julkaistaan enemmän ristikoita kuin koskaan. Jotkut ottavat ne vakavammin kuin toiset. Toimittaja osallistui ristikonratkonnan SM-kilpailuihin.
Sauli Niinistö on ollut Suomen tärkein arvojohtaja 12 vuoden ajan. Kuinka hyvin hän on pärjännyt?
Lokakuun alussa palestiinalainen äärijärjestö Hamas teki Israeliin brutaalin terrori-iskun. Israel vastasi pommittamalla Gazaa. Se on Hamasin tukikohta ja 2,3 miljoonan ihmisen koti.
Helsingin kaupunki hankki uuden, ison tietojärjestelmän, jonka piti helpottaa palkanmaksua. Kävi päinvastoin. Emme tehneet tätä tahallamme, sanoi kansliapäällikkö lopulta.