Saksa kiristää taas koronarajoituksia – osassa Eurooppaa maskipakko ei koskaan päättynyt

EU-komissio on kehottanut jäsenmaita varautumaan koronatilanteen pahenemiseen. Suomessa on korkea kynnys ottaa käyttöön muita toimia kuin rokottaminen, arvioi THL:n ylilääkäri Nohynek.

koronavirus
Teksti
Frida Keränen

Saksa on ilmoittanut uusista koronatoimista, jotka tulevat voimaan 1. lokakuuta. Terveydenhuollon laitoksissa vierailevilta vaaditaan jatkossa maskin käytön lisäksi negatiivista testitulosta. Junaliikenteessä on tähän saakka riittänyt kirurgisen maskin pitäminen, mutta lokakuusta eteenpäin yli 14-vuotiaiden tulee pitää FFP2-laatuista maskia. Yli 6-vuotiaille lapsille riittää kirurginen maski.

Maskipakkoa aiotaan jatkaa myös osavaltioiden päätösvallassa olevassa paikallisliikenteessä, ja osavaltiot voivat tarvittaessa määrätä maskit pakollisiksi esimerkiksi kouluissa. Liittovaltion terveysministeri Karl Lauterbach uskoo tartuntamäärien kasvavan syksyllä, kertoo uutistoimisto Reuters. Julkisten tilojen tai koulujen sulkuja ei kuitenkaan ole maassa odotettavissa.  

Saksa ei ole ainoa Euroopan maa, jossa koronarajoituksista ei ole missään vaiheessa luovuttu.

Italiassa maskit ovat pakollisia julkisessa liikenteessä ja terveydenhuollossa ainakin syyskuun loppuun asti. Myös Espanjassa on voimassa julkisen liikenteen maskipakko, ja EU:n tai Schengen-alueen ulkopuolelta maahan saapuvilta vaaditaan koronatodistus. Koronatodistusta vaaditaan yhä myös Alankomaissa ja Luxemburgissa.

Toimien tiukkuus ei välttämättä kerro suoraan maan koronatilanteesta. Euroopan ilmaantuvuustilastojen kärjessä on Slovenia, jonka ilmaantuvuusluku on 950 tartuntaa sataatuhatta asukasta kohden. Luku on yli kaksinkertainen Saksaan verrattuna ja yli seitsenkertainen Suomeen verrattuna. Ainoa Sloveniassa voimassa oleva koronamääräys on kuitenkin maskipakko terveydenhuollon tiloissa. 

EU-komissio on kehottanut EU-maita varautumaan koronatilanteen heikkenemiseen syksyllä ja talvella. Syyskuussa se julkaisi varautumisohjeet. Maiden on huolehdittava riittävästä testaus- ja sairaanhoitokapasiteetista sekä vahvistettava väestön rokotussuojaa. Rajojen ylittämiseen vaadittava koronatodistus voidaan ottaa taas käyttöön, mikäli sille on tarvetta. 

Suomessa ei ole voimassa koronarajoituksia tai maskisuositusta. Koronatilanne on viime aikoina helpottunut niin jätevesiseurannan kuin erikois- ja tehohoidon kuormituksen mittareiden perusteella, toteaa Terveyden ja Hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Hanna Nohynek.  

”Suomen koronatilanne näyttää kokonaisuudessaan todella hyvältä, ja tilanne on hyvin samankaltainen muualla Euroopassa ja maailmalla. Eri maissa voi olla käytössä erilaisia strategioita riippuen siitä, millaisia tavoitteita mailla on.” 

Saksan tilanteeseen Nohynek ei ole erityisemmin perehtynyt. 

”Siellä saatetaan olla huolissaan siitä, että tartuntamäärät lähtisivät kasvuun koulujen alettua.” 

Nohynekin mukaan Suomessa purettiin alkuvuonna rajoituksia samankaltaisessa tahdissa muiden eurooppalaisten maiden kanssa. 

”Vaikka Eurooppa on heterogeeninen alue, täällä on yleisesti pyritty yhteiskunnan avoimuuteen ja vaalittu yksilönvapautta. Päätökset perustuvat myös arvioihin eri toimien hyödyistä ja haitoista.” 

Nohynekin mukaan Suomessa keskeistä on nyt, että syystalvella pyritään antamaan tehosterokotteita kohderyhmille, joilla on suurin riski vakavalle koronataudille, eli yli 65-vuotiaille ja lääketieteellisille riskiryhmille.  

”Kaikki muutkin keinot ovat toki arsenaalissa, mutta kynnys ottaa käyttöön esimerkiksi yleisötilaisuusrajoituksia on erittäin korkea. Omikron-tartuntaketjuja on erittäin hankala täysin katkaista millään yksittäisellä keinolla, rokotukset mukaan lukien.” 

Myös Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen korostaa rokotusten merkitystä syksyyn varautumisessa. Hän kuitenkin pitää THL:n rokoteaikataulua liian hitaana.

THL suosittelee tehosterokotetta kaikille yli 65-vuotiaille ja yli 18-vuotiaille riskiryhmiin kuuluville sekä vakavasti immuunipuutteisille. Rokotteen ottamista ei kuitenkaan suositella heti syyskuussa, vaan myöhemmin syksyllä samalla käynnillä influenssarokotteen kanssa. 

”Valitettavasti rokotusaikataulussa on tällä hetkellä kolme väliinputoajaryhmää. Ensinnäkin yli 80-vuotiaat ja hoivalaitoksissa asuvat ovat saaneet neljännen rokotuksen jo puoli vuotta sitten, ja heille aiotaan antaa viidennet rokotukset marraskuussa influenssarokotusten yhteydessä. Miksi ihmeessä kansallisesti ei huolehdita iäkkäimmän ryhmän riittävästä suojauksesta nyt kuten muut maat, vaan vasta kahden kuukauden kuluttua?” 

HUS-alueen kunnista raportoitiin syyskuun puolivälissä, että terveyskeskussairaaloiden vuodeosastoilla ja hoivalaitoksissa epidemiat ovat taas lisääntyneet. Ruotsalaisen mielestä toinen väliinputoajaryhmä ovat taudin sairastaneet ihmiset, joilla on kolme rokotetta. Kolmas ryhmä ovat 60–64-vuotiaat, joille THL ei enää suositellut tehosterokotetta. Ruotsalainen kaipaa myös selvyyttä rokotetiedotukseen. 

”Rokotuspisteet ja väestö ovat olleet aika sekaisin THL:n vaikeasti tulkittavista ohjeista. Ihmisiä on käynyt hakemassa neljänsiä rokotteita sen jälkeen, kun suosituksia laajennettiin kesällä. Heidät kuitenkin käännytettiin rokotuspaikalta pois, koska THL:n mielestä sairastettu tauti vastaa yhtä rokoteannosta. Rokotteita ei ole syytä pihdata, niitä on Suomessa runsaasti saatavilla ja niiden antamiselle riskiryhmille 4-6 kuukauden välein on lääketieteelliset perusteet.” 

Ruotsalaisen mukaan esimerkiksi WHO:n, Euroopan ja Yhdysvaltojen tautikeskusten sekä useiden Euroopan maiden suositukset tukevat tehosterokotteen antamista myös sairastetun taudin jälkeen. 

”Ruotsissa annetaan viidensiä rokotteita jo yli 65-vuotiaille. Suomessa niitä ei kansallisesti ohjeisteta vielä edes 80-vuotiaille. Kunnat ovat vastuussa väestön rokotuksista, joten onneksi moni on jo aloittanut nyt syyskuussa tehosterokottamaan tätä ikäryhmää.” 

Ruotsalainen muistuttaa, että pandemian kiihtyminen näkyy sairaanhoidossa aina parin viikon viiveellä tartunnoista.  

”Elokuussa tautitilanteessa on ollut suvanto. Edellisinä syksyinä koronatilanne on aina pahentunut, kun ihmiset ovat taas kerääntyneet joukolla sisätiloihin. Tilannetta on seurattava tarkkaan ja katsottava, tarvitaanko jossakin epidemiavaiheessa esimerkiksi koko väestön maskisuositusta.” 

Kotimaassa syksyn koronatoimia on pohtinut sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä. Työryhmän keväällä laatima selvitys sisälsi yhteensä 54 ehdotusta, joiden valmistelu tulisi aloittaa pikaisesti. 

Sosiaali- ja terveysministeriön osastopäällikkö Taneli Puumalainen sanoo, että työryhmän ehdotukset sisälsivät paljon samankaltaisia kohtia kuin EU:n komission antamat ohjeet. 

”Esimerkiksi testausstrategian ja rokotestrategian päivittäminen on meillä tehtykin. Laki koronatodistuksesta on voimassa ensi kesään asti, mutta kynnys todistuksen käyttöön ottamiseen on Euroopan maissa varmasti korkea.”  

Mikäli sairaanhoito syksyllä kuormittuisi, hoitoalan vaikea työmarkkinatilanne voisi Puumalaisen mukaan aiheuttaa ongelmia. 

”Tähän mennessä sairaanhoidon kapasiteetti on aina riittänyt. Hoitoalan henkilöstön tilanne on erittäin vaikea, ja se kyllä tuo tilanteeseen kysymysmerkkejä.”