Oikeusasiamies hylkäsi Malmi-kantelun vastaamatta lainkaan sen ydinkysymykseen
Uutisanalyysi: Lex Malmi tuskin johtaa mihinkään ilman Finavian tukea.
Eduskunnan oikeusasiamies on hylännyt Malmin lentoaseman ystävät-yhdistyksen (MLY) tekemän kantelun, joka liittyy kentän lopettamiseen.
Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin päätti 17. helmikuuta, ettei hänellä ollut aihetta päätyä asiassa toiseen lopputulokseen kuin oikeuskansleri 23.9.2015 tekemässään päätöksessä. Asiaa ei näin ollen aiota tutkia enempää.
Ratkaisu oli pettymys paitsi Malmin puolustajille myös monille muille. MLY nimittäin pyysi oikeusasiamiestä lähinnä selvittämään koko julkisen hallinnon kannalta olennaista seikkaa: onko hallintokoneisto toteuttanut valtioneuvoston kehysriihessään 2014 tekemää poliittista päätöstä.
Sen mukaan Malmin kenttä muutetaan asuinalueeksi, mutta muutokselle asetettiin selkeä edellytys. Lentokenttä voidaan lopettaa vain siinä tapauksessa, että Malmilla toimiville Rajavartiolaitokselle ja muulle siviili-ilmailulle löydetään korvaava kenttä.
Tämä edellytys katosi kuitenkin valtioneuvoston papereista muutamassa viikossa. Asian jatkokäsittelyssä muun muassa Helsingin kaupunginvaltuustossa siitä ei puhuttu enää mitään.
Valtiovarainministeriössä ei tiedetä, kuka kehysriihen päätöstekstiä lyhensi, mutta tällaista ”tilasyistä” tapahtuvaa lyhentämistä pidetään tavanomaisena toimintana.
Valituksen ydinkysymys oli hallinnon toiminta.
Muutkin kuin MLY olisivat kuitenkin kiinnostuneita tietämään, kuinka valtioneuvoston selkeästi ilmaisema poliittinen tahto jätettiin huomioimatta. Tämän tahtotilan on myöhemmin vahvistanut silloinen liikenneministeri Merja Kyllönen (vas).
Edellytys on täyttynyt vain osittain. Rajavartiolaitos on siirtynyt Helsinki-Vantaalle, mutta muulle siviili-ilmailulle ei ole löytynyt korvaavaa kenttää.
Oikeusasiamiehen mielestä sellaista ei tarvitse edes etsiä. Sakslinin mielestä ”muu siviili-ilmailu” on pelkästään harrastelentämistä. Niinpä hän vetoaa liikenne- ja viestintäministeriön lausuntoon, jonka mukaan harrasteilmailua ei voida siirtää hallinnollisilla päätöksillä muille lentokentille.
Valituksen ydinkysymys oli kuitenkin hallinnon toiminta. Siihen oikeusasiamies ei vastannut.
Päätöksessä vedotaan oikeuskanslerin ratkaisuun. Kanslerilla ei ollut syytä epäillä, että Malmin ilmailukäyttöä koskeva päätöksenteko olisi perustunut sinällään virheellisiin tai puutteellisiin tietoihin.
Kansleri ei kuitenkaan ilmeisesti tiennyt kehysriihen päätöstekstin lyhentämisestä tai ei ainakaan ottanut siihen kantaa. Sitä ei tiennyt myöskään MLY tehdessään kanteluaan oikeuskanslerille. Niinpä kantaa haettiin myöhemmin oikeusasiamieheltä.
Malmin kohtalo on nyt entistä selvemmin eduskunnan käsissä.
MLY on tosin hakenut kentän suojelua Uudenmaan ely-keskukselta, mutta sen ratkaisuissa painavin tekijä on yleiskaava. Helsingin kaupunginvaltuuston viime syksynä hyväksymässä yleiskaavassa Malmi on 25 000 asukkaan asuinalue.
Eduskunta kävi Malmin säilyttämiseen tähtäävästä kansalaisaloitteesta eli Lex Malmista lähetekeskustelun viime viikolla. Asia siirrettiin liikenne- ja viestintävaliokuntaan.
Lähetekeskustelun perusteella Malmilla on eduskunnassa paljon ystäviä. Yhdessäkään puheenvuorossa ei kannatettu kentän lopettamista. Keskustan ja perussuomalaisten kannatus oli vankkaa, samoin yksittäisten kokoomusedustajien.
Demarit lähinnä kyselivät, mitä kentällä tehdään, jos se säilyy. Rajavartiosto on naapurikentällä, Malmin suurin käyttäjä, Patrian lentokoulu, Pirkkalassa. Kentän lopettamista hekään eivät suoraan vaatineet.
Silti on vaikea uskoa, että kenttä pelastuisi eduskunnassa. Kannattajien vahvimman argumentin mukaan Malmi on ”ylikunnallinen” eli valtakunnallinen asia, joten sen kohtalosta voidaan hyvin päättää eduskunnassa.
Perussuomalaisten Kaj Turunen vertasi koko valtakunnan kannalta tärkeää Malmia toiseen vanhaan kulttuuriympäristöön. Valtion olisi pakko puuttua asiaan, jos Savonlinnan kaupunki päättäisi rakentaa Olavinlinnan paikalle kerrostaloja.
Finavia on kulkenut kentän lopettajien eturintamassa.
Lentokentän valtakunnallista merkitystä arvioitaessa temppelin harjalla on kuitenkin valtion valtakunnallista kenttäverkkoa hallitseva Finavia. Se on ollut ensimmäisten joukossa lopettamassa Malmia.
Jos Finavia olisi koko ajan vakuuttanut Malmin olevan tärkeä koko valtakunnan ilmailulle, kenttää olisi tuskin lähdetty lopettamaan.
Nyt Finavia on lähtenyt Malmilta eikä aio toimitusjohtajansa Kari Savolaisen mukaan palata, vaikka kenttä jonkun ihmeen kautta säilyisikin ilmailukäytössä.
Suurin syy nuivaan suhtautumiseen on raha. Malmi on tuottanut Finavialle noin 1,5 miljoonan euron vuotuisen tappion. Se on liikaa erittäin kannattavalle yhtiölle, jonka käyttökate viime vuodelta nousi 115 miljoonaan euroon.
Lex Malmia kehuttiin monissa lähetekeskustelun puheenvuoroissa tähänastisista parhaiten valmistelluksi kansalaisaloitteeksi.
Sen perusajatus on koko valtakunnan kannalta tärkeän kentän lunastaminen valtiolle joko pakkolunastamalla tai vapaaehtoisin maakaupoin Helsingin kanssa.
Pakkolunastusvaihtoehdon on torpannut Malmin säilyttämistä lämpimästi kannattava pääministeri Juha Sipilä (kesk). Helsinki taas ei kaupunginjohdon kommenttien valossa suostu keskustelemaan muunlaisista maanvaihdoista kuin sotilassaari Santahaminan vaihtamisesta Malmiin.
Helsinki ei myöskään ole innostunut lähetekeskustelussakin esille nousseesta vaihtoehdosta, jonka mukaan Malmin kenttäalueelle rakennettaisiin asuntoja, mutta kenttä säilytettäisiin. Puuttuvat asunnot voitaisiin tehdä vaikka uuden raide-Jokerin varteen hyville rakennuspaikoille ja hyvien yhteyksien varrelle.
Kaupungin ainoa vaihtoehto näyttää olevan 25 000 asukkaan lähiö huonolle rakennusmaalle ja pelkkien kumipyöräyhteyksien varaan, kuten kokoomuksen Kalle Jokinen Lex Malmin lähetekeskustelussa kuvasi.
Pääministeri Sipilän mukaan tämän lopputuloksen voi kääntää vain Helsingin kaupunginvaltuusto. Malmi nousseekin yhdeksi huhtikuun kunnallisvaalien teemaksi Helsingissä.
Tämä oli ilmaisnäyte SK:n maksullisesta sisällöstä
Tilaa Suomen Kuvalehti ja hanki luettavaksi koko sisältö ja arkisto
Tilaa