Malmin lentokenttä siirtyi Helsingille virheellisin perustein: Valtioneuvosto asetti ehdon, josta kukaan ei piittaa

Malmin pelastaminen nousee kansalaisaloitteena eduskuntaan.
Kotimaa 5.10.2016 07:30

Malmin lentokenttä Helsingissä 6. heinäkuuta 2016. © VESA MOILANEN / Lehtikuva

Helsingin kaupunginvaltuusto teki 26.11.2014 päätöksen, joka sinetöi – tai jonka tähän asti on uskottu sinetöivän – Malmin lentokentän kohtalon. Kaupunki päätti ostaa lentoasema-alueella olevat valtion lentokenttäyhtiön Finavian rakennukset ja maan, jota kaupunki ei jo valmiiksi omistanut.

Samalla valtuusto päätti, että kenttäalueen hallinta siirtyy Finavialta kaupungille vuoden 2016 loppuun mennessä.

Esittely- ja päätösasiakirjoissa toistettiin useaan kertaan kaupan perustaksi valtioneuvoston kehysriihessään 25.3.2014 tekemä päätös, jonka mukaan ”asuntorakentamisen edellytysten parantamiseksi Helsingin seudulla valtio vetäytyy toimintoineen Helsinki-Malmin lentoasemalta siten, että alue on mahdollista ottaa asuntotuotantokäyttöön viimeistään 2020-luvun alussa”.

Valtioneuvosto ei kuitenkaan tehnyt tällaista päätöstä.

Sen ratkaisuun sisältyi ehto, jonka mukaan Malmin asuinkäyttöön ottamisen edellytyksenä on Rajavartiolaitoksen ja siviili-ilmailun siirtäminen korvaavalle kentälle.

Tämä ehto katosi kehyspäätöksestä kahdessa viikossa.

Valtioneuvoston julkisen talouden suunnitelmasta 3.4.2014 se puuttuu kokonaan, ”tilansäästösyistä” kuten valtiovarainministeriöstä (VM) kerrotaan.

Tekstin lyhentäjää ei kukaan muista. Se saattoi olla joku VM:stä tai sektoriministeriöstä eli liikenne- ja viestintäministeriöstä (LVM).

 

Voimassa oleva päätös on kuitenkin kiistatta alkuperäinen eli se, jossa ehto korvaavasta kentästä oli asetettu.

Helsingin kaupunginvaltuustolle tarjottiin kuitenkin lyhennetty eli siis väärä versio.

Valtuusto hylkäsi useat kentän säilyttämiseen tähdänneet muutosesitykset ja osti Finavialta Malmin kentän rakennuksineen 9,81 miljoonalla eurolla.

Kauppaan kuului 18,465 hehtaaria maata ja 21 rakennusta. Lisäksi kaupunki osti Rajavartiolaitoksen Malmin-tilat Senaatti-kiinteistöiltä kahdella miljoonalla eurolla.

Kehyspäätös on raskaimman kaliiperin poliittinen päätös. Se sitoo tai oikeammin sen pitäisi sitoa valtion hallintoa.

Rajavartiolaitoksen toimintoja tosin ollaan siirtämässä korvaavalle kentälle, Helsinki-Vantaalle, mutta siviili-ilmailulle korvaavaa kenttää ei ole löydetty. Silti Malmia ollaan lopettamassa.

 

Asiassa on siis edetty selvästi valtioneuvoston kehyspäätöksen vastaisella tavalla.

Päätös todella vastasi silloisen, pääministeri Jyrki Kataisen (kok) johtaman valtioneuvoston tarkoitusta. Liikenneministerinä päätöstä valmisteltaessa oli Merja Kyllönen (vas). Hänen mukaansa korvaavan kentän vaatimus oli mukana koko valmistelun ajan.

Se ei asianosaisia tunnu hetkauttavan.

Liikenne- ja viestintäministeriön ylijohtaja Mikael Nyberg sanoo, ettei siviili-ilmailulle löydetty korvaavaa kenttä. Paikkoja olisi ollut, mutta ei rahaa.

Investointitarve olisi ollut noin sata miljoonaa euroa, josta osan olisi maksanut valtio ja osan käyttäjät. Kummallakaan ei ollut sellaisia rahoja.

Niinpä kehyspäätöksestä ei piitattu – eikä siitä aiota piitata jatkossakaan. Uusi liikenneministeri Anne Berner (kesk) ilmoitti jo viime syksynä, että Malmi-asia on ministeriön osalta loppuun käsitelty.

Malmi tuottaa vuodessa muutaman miljoonan euron verran tappiota. Erittäin kannattava Finavia ei sitä siedä eikä myöskään ole halunnut tehdä mitään Malmin kannattavuuden parantamiseksi.

Finavia halusi yksinomaan päästä kentästä eroon, mitä pikemmin sen parempi.

 

Aloitteen pikaisesta kaupanteosta Helsingin kaupungin kanssa teki Finavia. Toimitusjohtaja Kari Savolainen sanoo aloitteen tulleen yhtiöstä.

Finavia teki myyntitarjouksen ja neuvotteli kaupan itsenäisesti ja hyväksytti tuloksen yhtiöjärjestyksensä mukaisesti hallituksessaan ja yhtiökokouksessaan.

Kaupunginvaltuuston asiakirjat kertovat kuitenkin toisenlaisesta marssijärjestyksestä.

Valtuuston pöytäkirjan mukaan Finavia esitti myyntitarjouksensa ”omistajansa pyynnön mukaisesti”. Omistaja on valtio, jonka ohjausvaltaa Finaviassa käyttää liikenne- ja viestintäministeriö.

Lentokenttäyhtiön yhtiöjärjestyksessä mainitaan yhtiön yhdeksi tavoitteeksi suomalaisen ilmailun edistäminen. Savolaisen tulkinnan mukaan yhtiön rooteliin kuuluvaa suomalaista ilmailua edustaa Malmilla vain valtion eli Rajavartiolaitoksen lentotoiminta.

 

Sekä LVM että Finavia saavat kuitenkin Malmi-kysymyksen takaisin pöydälleen jo hyvinkin pian.

Elokuussa käynnistetty kansalaisaloite Malmin pelastamiseksi keräsi alle kahdessa kuukaudessa tarvittavat yli 50 000 nimeä.

Se oli toiseksi ripein nimenkeräys kansalaisaloitejärjestelmän lyhyessä historiassa. Paremmaksi pani vain aloite tasa-arvoisen avioliittolain kumoamisesta.

Lex Malmina tunnettu aloite viedään eduskuntaan lähiaikoina. Sen tavoite on säilyttää Malmi lentokenttänä pysyvästi, ei vain nykyisen, 99-vuotisen vuokra-ajan päättymiseen eli vuoteen 2034 saakka.

Tähän päästäisiin niin, että valtio ostaisi vapaaehtoisin kaupoin tai pakkolunastamalla kenttäalueen Helsingin kaupungilta.

Ainakin Finaviassa ja LVM:ssä varmasti pidetään peukkuja aloitteen pikaisen kaatumisen puolesta. Toive saattaa osoittautua turhaksi.

Aloitteen puuhamiesten tiedotteessa kentän tueksi asettuu kaksi hallituspuolueiden eduskuntaryhmien puheenjohtajaa, keskustan Antti Kaikkonen ja perussuomalaisten Sampo Terho ja useita yksittäisiä kansanedustajia muistakin puolueista.

Helsingin kaupunki valmistelee kansalaisaloitteesta huolimatta Malmin käyttöä muutamien lähivuosien aikana. Kenttä siirtyy kaupungille ja Finavia lennonjohtoineen vetäytyy vuodenvaihteessa.

Rakentaminen alkaa vasta ensi vuosikymmenen puolella.

 

Helsingin kaupunki pyysi syyskuun loppuun mennessä asiasta kiinnostuneilta esityksiä kentän väliaikaisesta käytöstä.

Projektipäällikkö Sirpa Kallion mukaan niitä tuli kymmenkunta, jotka lähes poikkeuksetta edellyttivät lentotoiminnan jatkumista. Lisäksi suurin osa kentän nykyisistä toimijoista ilmoitti halustaan jatkaa.

Avainasemassa on se, säilyykö Malmi lentokenttänä. Tätä tarkoitusta varten on perustettu uusi yhdistys nimeltä Malmin lentokenttäyhdistys, joka teki Kallion mielestä erinomaisen ehdotuksen lentotoiminnan jatkamisesta.

Yhdistyksen on kuitenkin sovittava jatkosta kaupungin lisäksi myös ympäristöviranomaisten ja liikenteen turvallisuusviraston Trafin kanssa.

Kentän ympäristölupa voitaneen helpostikin siirtää Finavialta uudelle yhdistykselle, mutta ilman lennonjohtoa toimivan eli niin sanotun korpikentän toiminnan järjesteleminen edellyttää aikamoista viilausta Trafin kanssa.

Malmi on vain kymmenen kilometrin päässä maan ykköskentästä Helsinki-Vantaasta.

Iso kysymys on myös raha eli vuokra, jota kaupunki perii tilojen käytöstä.

Kallion mukaan tavoitteena on käydä lokakuun aikana neuvottelut hakijoiden kanssa ja saada sopimukset allekirjoitettua ennen joulua. Näin toiminta voisi jatkua katkoitta Finavian vetäytymisen jälkeen.

Kaupungilla on suuri intressi Malmin väliaikaiskäyttöä kohtaan. Rakentamisen on määrä alkaa viimeistään 2020, mutta kaavoitus- ja valitusprosessit voivat lykätä aloitusta vuosilla.

Ainakin Kalliota hirvittää tilanne, jossa kenttäalue rakennuksineen hiljenisi kokonaan vuosikausiksi. Paikkojen pitäminen kunnossa voisi osoittautua siinä tilanteessa ylivoimaisen hankalaksi.