Malmin lentokenttä lakkautetaan vastoin valtioneuvoston päätöstä – ”Aktiivista unohtamista”

Valtioneuvoston päätös 25. maaliskuuta 2014 pätee, vaikka sitä ei toisteta myöhemmässä päätöksessä, sanoo valtiovarainministeriön budjettipäällikkö.
Kotimaa 27.9.2016 11:08
Malmin lentokenttää elokuussa 2013.
Malmin lentokenttää elokuussa 2013. © Markku Ulander / Lehtikuva

Pääministeri Jyrki Kataisen (kok) johtama Suomen hallitus päätti kehysriihessään 25. maaliskuuta 2014 seuraavaa:

”Asuntorakentamisen edellytysten parantamiseksi Helsingin seudulla valtio vetäytyy toimintoineen Helsinki-Malmin lentoasemalta siten, että alue on mahdollista ottaa asuntotuotantokäyttöön viimeistään 2020-luvun alussa. Muutos edellyttää Rajavartiolaitoksen sekä siviili-ilmailun siirtämistä korvaavalle kentälle. Rajavartiolaitos käynnistää Helsinki-Vantaa tukikohdan hankinnan valmistelun. Finavia Oyj ja Rajavartiolaitos sopivat tilajärjestelyistä siten, että muutto Malmista uusiin tiloihin tapahtuu kustannusneutraalisti.”

Tämän tekstin ensimmäinen lause toistettiin pari viikkoa myöhemmin eli 3. huhtikuuta julkisen talouden suunnitelmapäätöksessä.

Näissä kahdessa oli kuitenkin merkittävä ero: myöhemmässä päätöksessä ei puhuttu enää mitään ehdosta, jonka mukaan siirron edellytys on korvaavan kentän löytäminen Rajavartiolaitokselle ja Malmin siviili-ilmailulle.

Valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Hannu Mäkinen ei pidä tätä mitenkään ihmeellisenä. Julkisen talouden suunnitelmat eli kehyspäätökset revähtäisivät aivan liian pitkiksi, jos niissä uskollisesti toistettaisiin kaikki aiemmin, esimerkiksi kehysriihessä, päätetyt asiat.

Niinpä tekstejä lyhennetään.

Yhden tai useammankaan lauseen puuttumisesta ei Mäkisen mukaan siis kannata vetää erityisiä päätelmiä lauseen asiasisällön kannalta puoleen tai toiseen.

Mäkinen tai hänen virkamiehensä eivät muistaneet, kuka tämän nimenomaisen lyhennyksen oli tehnyt.

Itse asia on hänen mukaansa kuitenkin selvä: ensimmäinen eli 25. maaliskuuta teksti pätee, vaikka sitä ei toistetakaan uudelleen myöhemmässä päätöksessä.

Tekstin lyhentäjä on saattanut olla myös vastuuministeriö, tässä tapauksessa liikenne- ja viestintäministeriö eli LVM.

 

Malmin puolesta sitkeää puolustustaistelua käyvä Malmin lentoaseman ystävät -yhdistys kysyi asiaa LVM:stä.

Ministeriö vastasi, ettei sillä ole mitään lisätietoa asiasta eikä mitään lisättävää valtiovarainministeriön näkemykseen.

Asia ei ole ollut esillä maan hallituksessa tämän jälkeen. Tilanne on siis se, että valtioneuvoston voimassa oleva päätös kieltää Malmin sulkemisen ennen kuin korvaava kenttä on löytynyt sekä Rajavartiolaitokselle että Malmin siviililentotoiminnalle.

Näin asian muistaa myös europarlamentaarikko Merja Kyllönen (vas), joka oli liikenneministerinä Malmi-päätöksen valmistelun aikana.

Hän ja hänen puolueensa jättivät hallituksen muista syistä kehysriihen tuiskeessa keväällä 2014.

Kyllösen mukaan asian valmistelussa oli kuitenkin koko ajan selvää, että korvaava kenttä piti löytää.

”Ehkä LVM:ää voi tässä asiassa epäillä aktiivisesta unohtamisesta”, Kyllönen sanoo.

 

Rajan osalta ehto täyttyy. Sille on valmistumassa helmikuussa uudet tilat Helsinki-Vantaalle. Ne rakentaa ja vuokraa valtion lentokenttäyhtiö Finavia.

Siviili-ilmailun osalta valtioneuvoston asettama ehto ei täyty. Korvaavasta kentästä ei ole mitään tietoa.

Sen hakemista yritettiin käynnistellä viimeksi joulun alla 2014. Silloinen liikenneministeri Paula Risikko (kok) nimitti korvaavan kentän hakemista varten työryhmän, jonka puheenjohtajana oli LVM:n yksikön johtaja, liikenneneuvos Risto Murto.

Työryhmä ei edes yrittänyt tehdä työtä käskettyä vaan punnersi kasaan puolivillaisen paperin kuvitteellisen kentän käytöstä ja liiketoimintamalleista.

Julkisuuteen ei annettu raporttia vaan pelkkä puheenjohtajan yhteenveto.

Malmin toimijat pyrkivät Helsinki-Vantaalle, mutta Finavia torjui tämän pyynnön.

Valtio eli Finavia aikoo silti poistua vuodenvaihteessa Malmilta, jättää kentän Helsingin kaupungin hoteisiin ja siviili-ilmailijat oman onnensa nojaan. Tämä on selkeästi vastoin valtioneuvoston 25. maaliskuuta 2014 tekemää periaatepäätöstä.

 

Finavian toimitusjohtaja Kari Savolainen sanoo yhtiönsä toimineen yhtiöjärjestyksensä mukaisesti. Finavian yhtiökokous hyväksyi Malmin maaomaisuuden ja yhtiön hallitus rakennusten myynnin Helsingin kaupungille.

Yhtiökokouksessa isännän ääntä käyttää LVM. Sen olisi pitänyt puuttua asiaan, jos päätökset olisivat olleet ristiriidassa valtioneuvoston linjauksen kanssa.

Savolainen ei osaa sanoa, mitä nyt tehdään. Malmia ollaan sulkemassa ja lennonjohtajille on jo haettu uudet työpaikat.

”Voihan valtioneuvosto tietenkin aina muuttaa päätöksiään”, Savolainen sanoo ja lisää, ettei Finavia kuitenkaan aio enää jatkaa Malmilla vuodenvaihteen jälkeen.

Lentotoimintaa pyritään kuitenkin jatkamaan Finavian lähdettyä ja ennen kuin kaivinkoneet alkavat rouhia perinteistä lentokenttää muutamaa vuotta myöhemmin. Tätä tarkoitusta varten on perustettu Malmin lentokenttäyhdistys -niminen yhdistys, joka organisoisi Malmin toiminnan ilman lennonjohtoa operoivana ns. korpikenttänä.

Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi on jo näyttänyt vihreää valoa tällaiselle järjestelylle, vaikka vilkas korpikenttä olisi vain kymmenen kilometrin päässä Helsinki-Vantaasta.

Malmia hallitsee – valtioneuvoston päätöksistä huolimatta – kuitenkin Helsingin kaupunki, jonka kanssa uuden yhdistyksen on sovittava kentän käytön ehdoista.

Kaupunki on pyytänyt ehdotuksia muiltakin Malmista kiinnostuneilta.

 

Koko Malmi-vyyhti saattaa tulla esiin myös eduskunnassa.

Lex Malmi -nimellä kulkeva kansalaisaloite pyrkii kentän suojelemiseen lailla. Aloitteen on puolessatoista kuukaudessa eli tiistaiaamuun mennessä allekirjoittanut 45 619 kansalaista.

Aikaa puuttuvien vajaan 4 500 nimen keräämiseen on vielä 4,5 kuukautta.