Puoluejohtajien takinkääntö ratkaisi Malmin siviili-ilmailun ankean kohtalon – Kataisen hallitus syypää

Kehysriihi maaliskuussa 2014 edellytti korvaavaa kenttää. Viikkoa myöhemmin ehto oli unohdettu.

Finavia
Teksti
Jyri Raivio
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Jyrki Kataisen (kok) niin sanotun sateenkaarihallituksen kuuden puolueen puheenjohtajat tekivät kehysriihessään 25. maaliskuuta 2014 suomalaisen ilmailun kannalta merkittävän päätöksen. Sen mukaan valtio vetäytyy toimintoineen Helsinki-Malmin lentoasemalta siten, että alue on mahdollista ottaa asuntotuotantokäyttöön viimeistään 2020-luvun alussa.

Päätökseen sisältyi kuitenkin lisäys: ”Muutos edellyttää Rajavartiolaitoksen sekä siviili-ilmailun siirtämistä korvaavalle kentälle.”

Ei mennyt kuin viikon päivät kun samasta asiasta tehtiin 3. huhtikuuta samojen puoluejohtajien voimin uusi päätös hallituksen raha-asiainvaliokunnassa ja valtioneuvoston virallisessa istunnossa. Päätös liittyi suunnitelmaan julkisesta taloudesta vuosille 2015–2018.

Sen ensimmäinen lause oli tarkalleen sama kuin kehysriihessä 25. maaliskuuta kirjattu: ”Asuntorakentamisen edellytysten parantamiseksi Helsingin seudulla valtio vetäytyy toimintoineen Helsinki-Malmin lentoasemalta siten, että alue on mahdollista ottaa asuntokäyttöön viimeistään 2020-luvun alussa.”

Toinen lause, joka edellytti Malmin nykyisten toimintojen siirtämistä korvaavalle kentälle, oli jätetty kokonaan pois. Puoluejohtajat/ministerit olivat kääntäneet takkinsa.

 

Valtiovarainministeriön budjettineuvos Elina Selinheimo pitää selvänä, että kahdesta ristiriitaisesta päätöksestä painavampi on jälkimmäinen.

Kehysriihi on hallituspuolueiden puheenjohtajien tapaaminen, jossa tehdään epävirallisia, poliittisia päätöksiä. Viralliset päätökset nuijitaan raha-asiainvaliokunnassa ja valtioneuvoston istunnossa.

Selinheimo ei tiedä, miksi tekstiä muutettiin eikä voisi tällaista poliittista asiaa kommentoida, vaikka tietäisi.

Hän joutunee selittämään sitä kuitenkin myös virallisemmissa yhteyksissä. Kentän puolesta sinnikästä kamppailua käyvä Malmin lentoaseman ystävät -yhdistys on nimittäin tehnyt päätöksen muuttamisesta selvityspyynnön ministeriölle ja valtioneuvoston kanslialle.

Kataisen kallituksessa istuivat kokoomuksen lisäksi Sdp, vihreät, Rkp ja kristillisdemokraatit. Mukana oli 4. huhtikuuta 2014 saakka myös vasemmistoliitto.

Vasemmistoliiton silloinen puheenjohtaja ja kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki sanoo kuitenkin, etteivät hän tai puolue olleet enää mukana hallituksen työskentelyssä Malmi-päätöstä tehtäessä eivätkä myöskään hyväksyneet kehysriihen päätöksiä.

Muodollisesti puolue jätti hallituksen 4. huhtikuuta. Ero ei johtunut Malmista vaan paljon isommista asioista eli talouspolitiikan peruslinjauksia koskeneista erimielisyyksistä.

Suomen Kuvalehti ei tavoittanut muita silloisia hallituspuolueiden puheenjohtajia.

 

Malmi on tiettävästi herättänyt poliittisia intohimoja vielä kevään 2014 jälkeenkin.

Pääministeripuolue keskusta on suhtautunut myönteisesti kentän säilyttämiseen. Pääministeri Juha Sipilä on itsekin aktiivilentäjä.

Malmista oli tiettävästi keskusteltu myös hallitusneuvottelujen yhteydessä keväällä 2015. Lopettamispäätöksen pyörtäminen oli kuitenkin kaatunut kokoomuksen tiukkaan vastustukseen.

Korvaavan kentän puuttuminen on kotalokas kysymys enää Malmilta toimiville siviili-ilmailijoille. Rajavartiolaitoksen asiat ovat kunnossa. Sen korvaava kenttä on Helsinki-Vantaa.

Malmilta lähtevä valtion lentokenttäyhtiö Finavia rakentaa parhaillaan Rajalle vuokrattaviksi uusia tiloja Vantaan kiitotie 33:n kupeeseen.

Vartiolentueen komentajan Antti Pesarin mukaan tilaa on Malmiin verrattuna lähes tuplasti eli 5 500 neliötä. Sinne keskitetään myös ennen Turussa hoidettuja huoltoja, joiden vuoksi Raja työllistää uudessa paikassa 60–65 henkeä, kun vahvuus Malmilla on 30–35 henkeä.

Vuokranantaja vaihtuu Senaatti-kiinteistöistä Finaviaksi ja vuokra yli kaksinkertaistuu. Samoin nousevat kentän käyttömaksut. Vartiolentueen 20 miljoonan euron vuosibudjettiin verrattuna korotukset jäävät kuitenkin pieniksi.

Tärkeämpää oli saada asianmukaiset tilat Rajan uusille Super Puma -koptereille. Niitä varten Malmin halliakin olisi jouduttu laajentamaan, jos muuttoa ei olisi tullut.

Rajavartiolaitoksen lentotoiminta mahtuu Pesarin mukaan Vantaalle hyvin. Finhemsin lääkintä- ja pelastuskopterit ovat lentäneet kentältä kymmenen vuotta ongelmitta noin 1 500 operaation vuositahtia. Rajan operaatiomäärä jää olennaisesti tätä pienemmäksi.

Muuton ainoa ongelma on ajoitus. Finavia lennonjohtoineen lähtee Malmilta vuodenvaihteessa ja Rajan uusien tilojen toivotaan valmistuvan helmikuussa. Pesarin mielestä tämäkin haitta on vähäinen. Rajan kopterit operoivat Malmilta nytkin lennonjohdon aukioloaikojen ulkopuolella.

 

Malmin siviilitoimintojen jatko on sen sijaan täysin avoin.

Suomen Ilmailuliiton tarjouspyyntö sadan koneen sijoittamisesta Helsinki-Vantaalle torjuttiin Finaviassa suoralta kädeltä. Malmin toiminnan jatkamisesta tavalla tai toisella rakennustöiden alkamiseen saakka ei ole mitään tietoa.

Joka tapauksessa tällainenkin ratkaisu olisi vain muutaman vuoden mittainen.

Malmin lentoasema saattaa kuitenkin hyvinkin putkahtaa uudelleen päätöstä tehneiden ja muuttaneiden silloisten ministerien/puoluejohtajien ja nykyisten kansanedustajien Jutta Urpilainen (sdp), Ville Niinistö (vihr) ja Päivi Räsänen (kd) pöydälle. Lex Malmi eli kansalaisaloite kentän säilyttämiseksi on vireillä ja nimiä on kuukaudessa kerätty jo yli 34 000.

Asian ottamiseksi esille eduskunnassa tarvitaan 50 000 nimeä. Aikaa niiden keräämiselle on vielä viisi kuukautta.