Puoluejohtajien takinkääntö ratkaisi Malmin siviili-ilmailun ankean kohtalon – Kataisen hallitus syypää

Kehysriihi maaliskuussa 2014 edellytti korvaavaa kenttää. Viikkoa myöhemmin ehto oli unohdettu.

Finavia
Teksti
Jyri Raivio

Jyrki Kataisen (kok) niin sanotun sateenkaarihallituksen kuuden puolueen puheenjohtajat tekivät kehysriihessään 25. maaliskuuta 2014 suomalaisen ilmailun kannalta merkittävän päätöksen. Sen mukaan valtio vetäytyy toimintoineen Helsinki-Malmin lentoasemalta siten, että alue on mahdollista ottaa asuntotuotantokäyttöön viimeistään 2020-luvun alussa.

Päätökseen sisältyi kuitenkin lisäys: ”Muutos edellyttää Rajavartiolaitoksen sekä siviili-ilmailun siirtämistä korvaavalle kentälle.”

Ei mennyt kuin viikon päivät kun samasta asiasta tehtiin 3. huhtikuuta samojen puoluejohtajien voimin uusi päätös hallituksen raha-asiainvaliokunnassa ja valtioneuvoston virallisessa istunnossa. Päätös liittyi suunnitelmaan julkisesta taloudesta vuosille 2015–2018.

Sen ensimmäinen lause oli tarkalleen sama kuin kehysriihessä 25. maaliskuuta kirjattu: ”Asuntorakentamisen edellytysten parantamiseksi Helsingin seudulla valtio vetäytyy toimintoineen Helsinki-Malmin lentoasemalta siten, että alue on mahdollista ottaa asuntokäyttöön viimeistään 2020-luvun alussa.”

Toinen lause, joka edellytti Malmin nykyisten toimintojen siirtämistä korvaavalle kentälle, oli jätetty kokonaan pois. Puoluejohtajat/ministerit olivat kääntäneet takkinsa.