Kohuyhtiö Finavia: Rahaa tulee kuin rännistä – Ja näkymät vain paranevat

Avainkysymys Finavian tuloskehitykselle on Helsinki-Vantaa.
Talous 13.2.2017 16:25
Finavian logo.
© Ville Männikkö / Lehtikuva

Valtion lentokenttäyhtiö Finavia julkaisi maanantaina 13. helmikuuta viime vuoden tuloksensa. Se oli ennätysmäisen hyvä. Yhtiön liikevaihto kasvoi kahdeksalla prosentilla 381 miljoonaan euroon ja käyttökate lähes kymmenellä prosentilla 115 miljoonaan euroon.

Käyttökateprosentti oli siis 30. Se on erittäin hyvä luku.

Myös Finavian liikevoitto oli parhaiden suomalaisten teollisuusyritysten tasolla. Raskasta investointiohjelmaa toteuttava yhtiö kasvatti poistoja viidenneksellä lähes 60 miljoonaan euroon, mutta teki silti edellisvuoden suuruisen 55 miljoonan euron liikevoiton.

Liikevoiton suhde liikevaihtoon oli 14 prosenttia eli suunnilleen sama kuin kansainvälisten suuryritysten ykkössarjaan kuuluvalla Koneella (15 %).

Liikevoittoa ei enää rasita kaksi Finavian viime vuosien murheenkryyniä.

Yhtiö rahoitti lentoasemalle rakennettua rautatietä 67,5 miljoonalla eurolla saamatta siitä killinkiäkään omaan taseeseensa.

Ja yhtiö kärsi paljon puhutuissa johdannaiskaupoissa 34 miljoonan euron tappiot. Nekään eivät enää näy viime vuoden luvuissa.

 

Kaikki merkit viittaavat siihen, että yhä parempaa on tulossa. Sen takaa lentoliikenteen jatkuva, vahva kasvu.

Finavialle on lisäksi kuoriutumassa perinteisen kultamunan eli Helsinki-Vantaan rinnalle toinenkin rahasampo. Sen muodostavat Lapin kolme matkailukenttää.

Ivalon, Kittilän ja Rovaniemen kansainvälisten matkustajien määrä kasvoi viime vuonna noin neljänneksellä. Viime kuussa Rovaniemellä oli 26, Kittilässä 33 ja Ivalossa 40 prosenttia enemmän matkustajia kuin vuotta aiemmin ja kolmikko oli Helsinki-Vantaan ja Oulun jälkeen sijoilla 3, 4 ja 5 Suomen lentokenttien matkustajatilastoissa.

Finavian toimitusjohtaja Kari Savolainen pitää tärkeänä, että lentoasemat pystyvät maksamaan omat kulunsa. Lapin kentät tuottavat jo nyt sesongin aikana positiivista kassavirtaa. Investointitarpeensa ne pystyvät rahoittamaan vasta siinä tapauksessa, että sesonkia pystytään pidentämään, mikä on kohtalonkysymys Lapin koko matkailulle.

Avainkysymys Finavian tuloskehitykselle on kuitenkin Helsinki-Vantaa. Sen tilanne näyttää hyvältä. Matkustajamäärä kasvoi viime vuonna 4,6 ja tammikuussa 9,4 prosenttia.

 

Hyvää tulosta parantaa entisestään kannattamattomien osien karsiminen. Finavia luopui vuodenvaihteessa Malmin kiistellystä kentästä, joka on tuottanut vuodessa 1,5 miljoonan euron verran tappiota.

Niin suurta säästöä tämä voimatoimi ei tuo. Iso osa Malmin kuluista on ollut henkilöstökuluja ja lähes kaikki Malmin finavialaiset ovat saaneet töitä muualta yhtiöstä.

Säästöjä sen sijaan havitellaan tappiollisen lennonjohtotoiminnan siirtämisestä Finavian ulkopuoliseen yhtiöön. Se yritetään saada pystyyn vielä tämän kevään aikana.

Finavia on EU:n painostamana muuttanut maksukäytäntöjään. Kahden vuoden siirtymäajan jälkeen ei enää erotella kotimaan ja ulkomaan matkustajia vaan maksu määräytyy sen perusteella, onko kyseessä konetta vaihtava ja terminaalissa pysyttelevä transfer-matkustaja vai alkaako tai päättyykö lentomatka Finavian kentällä.

Hinnat nousevat kotimaan ja laskevat kansainvälisessä liikenteessä.

Savolainen uskoo muutoksen nostavan suurimman asiakkaansa Finnairin maksutasoa sen kilpailijoihin verrattuna, mutta vain vähän. Finavian omiin tuloihin muutoksella ei ole merkittävää vaikutusta. Tänä vuonna hinnat nousevat 1,2 prosenttia.

Kun lennonjohto on irrotettu omaan yhtiöönsä, Finaviaan jää lentoasemien lisäksi vain monitoimiyritys Airpro ja kiinteistöliiketoimintaa.

Airprosta Savolainen pitää tiukasti kiinni.

Se on kannattava eikä muuten voisi ollakaan. Turvatarkastuksia ja huolintaa hoitavaa ja koneiden matkustamomiehistöja vuokraavaa, avoimessa kilpailutilanteessa toimivaa yritystä ei voitaisi rahoittaa lentoasemien tuotoilla.

 

Kannattavuuden edellytys on Savolaisen mielestä Airpron oma työehtosopimus.

Se perustuu moniosaajamalliin eli erilaisten töiden teettämiseen samoilla työntekijöillä. Tätä sopimusta yrittävät nyt lakon uhalla kaataa Ilmailualan unioni IAU ja ammattiliitto Pro.

Valtiolle lentoliikenne on poikkeus muihin liikennemuotoihin verrattuna. Infrastruktuurin pitää kunnossa Finavia omilla tuotoillaan eikä julkisia varoja tarvita.

Valtio on itse asiassa saamapuolella. Vuosi sitten Finavia maksoi valtiolle 6,5 miljoonan euron osingot. Tänä vuonna summa noussee parantuneen tuloksen myötä vielä korkeammaksi.