Finavia paloitellaan: Lentoasemien bisnes pääministeri Sipilän valvontaan
Valtion huippukannattava lentokenttäyhtiö siivoaa tappiollisia toimintojaan. Ensin lähti Malmin kenttä, nyt lennonjohtotoiminnot.
Valtion lentokenttäyhtiö Finavia valmistautuu siirtämään lennonjohtotoimintonsa ja niiden noin 400 pyörittäjää erilliseen valtionyhtiöön vielä kevään 2017 kuluessa.
Pitkään pohdittu hanke siirtyi käytännön toteutusvaiheeseen sen jälkeen, kun valtioneuvoston talouspoliittinen ministerivaliokunta hyväksyi sen joulun alla 2016.
Jos uusi yhtiö todella aiotaan polkaista toimintaan vielä kevään mittaan, valmisteluiden on oltava jo hyvin pitkällä.
Asianosaisille eli suomalaisille lennonjohtajille niistä kerrottiin Suomen Lennonjohtajien yhdistyksen SLJY:n puheenjohtajan Roy Myrbergin mukaan kuitenkin vasta muutamaa tuntia ennen talouspoliittisen ministerivaliokunnan päätöstä joulukuun lopulla.
Suomessa on noin 300 lennonjohtajaa, joista 220 kuuluu Myrbergin johtamaan yhdistykseen. SLJY ei Myrbergin mukaan halua torjua yhtiöittämistä, pikemminkin päinvastoin.
Yhdistys oli jo Finavian perustamisvaiheessa sitä mieltä, että bisnes olisi syytä erottaa turvallisuustoiminnoista.
Myrbergin mukaan tässä muutoksessa ”valtava määrä asioita on kuitenkin vielä auki”. Hän epäilee, että aikataulu on liian tiukka, eikä uutta yhtiötä saada pystyyn tänä keväänä.
Kapuloita lennonjohtoyhtiön rattaisiin ei heitä myöskään liikenteen turvallisuusvirasto Trafi.
Sekä lentoasema- että lennonjohtotoiminta ovat Suomessa luvanvaraisia. Luvat myöntää ja toimintaa valvoo Trafi.
Sen ilmailujohtajan Pekka Hentun mielestä ei ole merkityksellistä, millainen yhtiökokonaisuus tai yhtiö palveluja tarjoaa, kunhan se täyttää toiminnalle asetetun vaatimukset.
Ne liittyvät turvallisuuteen, kapasiteettiin, ympäristökysymyksiin, talouteen ja toimintavarmuuteen. EU-tasolta tulee koko ajan paineita lennonjohdon kustannustehokkuuden ja turvallisuuden jatkuvaan parantamiseen.
Liikenne- ja viestintäministeriö (LVM) julkisti talouspoliittisen ministerivaliokunnan päätöksen jälkeen asiasta tiedotteen. Se on täynnä bisneshenkistä konsulttijargonia mutta sisältää hyvin vähän konkretiaa yhtiöittämisen todellisista syistä.
Tiedotteessa liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk) sanoo, että lennonvarmistusliiketoiminnan eriyttämisellä ”valmistaudutaan toimialan muutoksiin Euroopassa ja Suomessa”.
Muutoksia ovat esimerkiksi kansainvälistyminen ja tekninen kehitys kuten niin sanotut etätornit, joista pystytään hoitamaan usean lentokentän lähilennonjohtopalvelut.
Yhtiöittämisellä voidaan LVM:n tiedotteen mukaan myös parantaa lennonvarmistuksen taloudellista tehokkuutta ja kannattavuutta sekä toiminnan ja hinnoittelun läpinäkyvyyttä.
”Itsenäinen lennonvarmistusyhtiö voi paremmin vastata muuttuvan toimintaympäristön haasteisiin sekä sen tarjoamiin uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin”, Berner tiedottaa.
Finavian toimitusjohtaja Kari Savolainen jatkaa omassa tiedotteessaan, että yhtiöittäminen mahdollistaisi kustannusten pysymisen kohtuullisina ja lennonjohtopalveluiden kilpailuttamisen.
”Tavoitteena on pitkällä tähtäimellä lennonvarmistuksen markkinan syntyminen Suomeen”, Savolainen kirjoittaa.
Kumpikaan ei kuitenkaan kerro, miksi näiden jalojen tavoitteiden saavuttaminen ei olisi mahdollista nykyisellä järjestelyllä, jossa palveluja tarjoaa ja kehittää Finavian erillinen yksikkö.
Valtio ja Finavia eivät aio sijoittaa rahaa uuteen lennonjohtoyhtiöön.
Finavia on erittäin kannattava yritys.
Sen leveiden hartioiden varassa lennonjohdon välttämättömien ja kalliiden investointien rahoittamisen luulisi olevan paljon helpompaa kuin uudessa, ainakin aluksi tappiollisessa lennonjohtoyhtiössä.
Yhtiöittäminen ja erilliset yhtiöt ovat kuitenkin päivän iskusana valtionhallinnossa, muuallakin kuin liikennepuolella.
Savolaisen mukaan muutos toteutetaan liikkeenluovutuksena, jossa uuteen yhtiöön siirretään niin sanottuna apporttina lennonjohtojen omaisuus kuten lennonjohtojärjestelmät, tutkat ja puheyhteyslaitteet. Lentoasemien lennonvarmistuslaitteet sen sijaan jäisivät Finavialle. Henkilöstö siirtyy uuteen yhtiöön vanhoina työntekijöinä.
Riihikuivaa rahaa Finavia ei Savolaisen mukaan aio panna uuteen lennonjohtoyhtiöön.
LVM:ssä yhtiöittämisen valmisteluja vetävä ohjausyksikön johtaja Sanna Ruuskanen sanoo, ettei myöskään valtio sijoita siihen rahaa.
Uuden yhtiön taloudellisista raameista ollaan toistaiseksi hipihiljaa. Ruuskanen ei kerro edes sitä, kuinka paljon työntekijöitä yhtiöön siirtyy.
Se on hänen mukaansa ”liikesalaisuus”, kuten myös Finavian lennonvarmistuksen eli siis alkuvaiheessa myös uuden yhtiön liikevaihto ja tappioiden suuruus.
Liikevaihto löytyy yhtiön vuoden 2015 vuosikertomuksesta. Se oli 66,7 miljoonaa euroa eli vajaa viidennes koko Finavia-konsernin 353,1 miljoonan euron liikevaihdosta.
Finavian Savolainen uhmaa ministeriön liikesalaisuuslinjaa ja kertoo Suomen Kuvalehdelle, että uuteen yhtiöön siirtyvien lennonjohtoyksikön työntekijöiden määrä on noin 400.
Finavian lennonjohtotoiminta on tappiollista. Alijäämä on merkittävästi pienentynyt tehostamistoimien ansiosta, mutta sen määrää eivät kerro vuosikertomus, ei Savolainen eikä yksikön johtaja Ruuskanen.
Lennonjohtoyhtiön talous tulee joka tapauksessa olemaan hyvin tiukoilla. Olennainen osa maksuista määritetään EU-tasolla, jossa niitä pyritään koko ajan painamaan alaspäin. Viimeisin tavoite on 3 prosenttia vuodessa.
Kasvua ei ole tiedossa, vaikka Finavian kenttien matkustajamäärät kasvavat hyvin nopeasti. Viime vuonna saavutettiin uusi ennätys: 3,5 prosentin kasvu vei kokonaismäärän 20,8 miljoonaan matkustajaan.
Yhtiön liikevaihto kasvaa samassa suhteessa. Tulos oli jo 2015 lähes 16 prosenttia liikevaihdosta. Viime vuonna päästiin ilmeisesti selvästi parempaan.
Uuden lennonjohtoyhtiön tulot riippuvat kuitenkin johdettujen lentojen, ei niissä kulkevien matkustajien määrästä. Koneiden koko kasvaa koko ajan, ja ne lentävät entistä täydempinä ja kotimaan lennot vähentyvät, minkä vuoksi lentojen määrä pienenee. Viime vuonna miinusta tuli 2,1 prosenttia.
Yhtiöittäminen on kuitenkin sen puuhamiesten ja -naisten mielestä ratkaisu myös kannattavuusongelmaan.
”Uusi yhtiö olisi laskelmien mukaan kannattava ja pystyisi tekemään tarvittavat investoinnit”, Ruuskanen sanoo.
Finavian paloittelun yhteydessä myös sen omistajaohjaukseen tulee muutoksia.
Uusi lennonjohtoyhtiö on valtion erityistehtäväyhtiö, joka jää Finavian nykyisen isännän LVM:n eli siis ministeri Anne Bernerin hoteisiin.
Loput Finaviasta siirtyy huhtikuun 2017 alussa valtioneuvoston kanslian omistajaohjausyksikön eli pääministeri Juha Sipilän (kesk) valvontaan.
Savolaisen mielestä tämä on yksi uudistuksen keskeisiä lähtökohtia.
”Lentoasemabisnes on täydellisesti liiketoimintaa, kun taas lennonjohto on toimilupatoimintaa. Finavia haluaa olla puhtaasti kaupallinen yhtiö. Erityistehtäväyhtiö on parempi pitää LVM:n ohjauksessa”, Savolainen sanoo.
Tähän Trafin Henttu tosin muistuttaa, että myös lentoasematoiminta edellyttää Trafin toimilupaa.
Puhtaasti kaupallisen Finavian johdon yksi mahdollinen kehittämisskenaario on yhtiön yksityistäminen ja vieminen pörssiin. Savolainen piti tällaista kehitystä viimesyksyisessä tv-haastattelussa ”loogisena”.
Edessä häämöttää kannattamattomien lentoasemien sulkemisia.
Lennonjohtoyhtiötä ei voida yksityistää, koska siviili- ja sotilaslennonjohtotoiminnot on Suomessa integroitu ja yhtiö hoitaa muun muassa etsintä- ja pelastustehtäviä.
”Yksityistäminen ei tule kysymykseen, uusi lentokenttäyhtiö säilyy valtionyhtiönä”, sanoo LVM:n Ruuskanen.
Näin ollen myöskään Finaviaa ei voida yksityistää niin kauan kuin viidennes sen bisneksestä tulee lennonjohdoista. Tämä este poistuu, kun lennonjohto siirtyy uuteen yhtiöön.
Muutos parantaa myös Finavian ennestäänkin vahvaa taloutta ja tekee yhtiöstä houkuttelevamman sijoituskohteen.
”Tavoitteena on myös tukea Finavian taloudellista kehitystä”, sanoo toimitusjohtaja Savolainen tiedotteessaan.
Samaa tavoitetta palveli Malmista luopuminen. Edessä häämöttää muitakin kannattamattomien lentoasemien sulkemisia.