”Ei rikollisia pystytä säätelemään” – Pienet droonit saivat Gatwickissä aikaan suuren katastrofin: kenttä kiinni kesken jouluruuhkan

Trafin ilmailujohtaja Pekka Henttu tuntee suurta sympatiaa brittikollegoitaan kohtaan. Siitä huolimatta hän on Euroopan väljimpien drooni-sääntöjen takuumies.

Britannia
Teksti
Jyri Raivio
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Euroopan vilkkaimpiin kuuluva Gatwickin lentokenttä Lontoon kupeessa palaili perjantaiaamuna 21. joulukuuta vähitellen kohti normaalitilaa sen jälkeen, kun sen lähi-ilmatilassa keskiviikkoillasta alkaen lentäneet kauko-ohjattavat lennokit eli droonit olivat pakottaneet viranomaiset keskeyttämään lentoonlähdöt ja laskut.

Jopa yli sadan tuhannen ihmisen joulumatkasuunnitelmat romuttuivat. Tuhansien oli pakko yöpyä Gatwickin ankeissa terminaalitiloissa. Taloudelliset ja inhimilliset vahingot olivat valtavat.

Kaikki tämä tapahtui maassa, jossa drooneja koskevat säädökset ovat Trafin ilmailujohtajan Pekka Hentun mukaan Euroopan tiukimpia. Lennättäminen kilometriä lähempänä lentokenttää on kokonaan kielletty, maksimissaan viiden vuoden vankeusrangaistuksen uhalla.

Suomessa säännöt ovat Euroopan väljimpiä ja Suomi on ollut ajamassa mahdollisimman sallivaa linjaa myös tekeillä oleviin eurooppalaisiin määräyksiin. Droonien lennättämistä lentokenttien läheisyydessä on toki Suomessakin tarkoin säädelty.

Siitä huolimatta meillä on sattunut verrattain vähän raportoituja tapauksia tällaisten laitteiden lennättämisestä kielletyissä paikoissa. Vuoden 2018 aikana ilmatilarikkomuksia drooneilla on toistaiseksi raportoitu 34 kappaletta, kun niitä vuonna 2017 oli 18.

Muuta lentoliikennettä ei Suomessa ole jouduttu keskeyttämään kertaakaan droonien vuoksi. Turvallisuus on pystytty takaamaan muilla keinoilla. Jo Ruotsissa maan pääkenttä Arlanda on jouduttu sulkemaan muutamaankin otteeseen, tosin vain puoleksi tunniksi kerrallaan.

 

Henttu tuntee suurta sympatiaa brittikollegoitaan kohtaan. He ovat varmistaneet turvallisuuden määrätietoisen tiukoilla otteilla eli lopettamalla lentämisen. Gatwick-tapaus analysoidaan tarkasti Euroopankin tasolla: mitä todellisuudessa tapahtui, mitä tehtiin ja mitä opittiin.

Tällaisen, ilmeisen tahallisen häirinnän estäminen on erittäin vaikeata.

Droonin valmistaja voi rakentaa laitteeseensa niin sanotun geofencing-ominaisuuden, joka estää koneen lentämisen ennalta määrättyihin paikkoihin. Netistä voi kuitenkin hankkia ohjelman, jolla rajoitteet voi purkaa ja samalla parantaa droonin suorituskykyä.

Laitteen radiosignaali on Hentun mukaan suojattu samalla tavalla kuin muutkin radiosignaalit. Drooni voi kuitenkin toimia täysin autonomisesti. Sitä voi yrittää kaapata radion avulla, ampua alas pyssyllä tai laserilla tai verkottaa eli ottaa kiinni ammuttavalla, helikopterin tai toisten droonien kuljettamalla verkolla.

Ainakin joitakin näistä keinoista oli Gatwickissa harkittukin, mutta tulokset jäivät laihoiksi. Vielä perjantaiaamuna sekä häirikködroonit että niiden lennättäjät olivat teillä tietymättömillä.

Suomessa on vasta tulossa laki, joka antaa puolustusvoimille, poliisille ja rajavartiostolle mahdollisuuden puuttua droonin lentoon eri menetelmin. Ääritilanteissa se olisi Hentun mukaan mahdollista jo nyt.

Gatwickin katastrofi, erityisesti sen laajuus, tuli viranomaisille ilmeisenä yllätyksenä. Kenttä suljettiin keskiviikkoiltana. Sen jälkeen lähi-ilmatilassa tehtiin yli 50 droonihavaintoa. Laitteita oli ilmeisesti useampia. BBC:n mukaan 120 000 ihmisen matkasuunnitelmat menivät myttyyn.

 

Koko droonien lyhyen olemassaolon ajan on pelätty niiden yhteentörmäyksiä lentokoneiden kanssa. Muutamia onkin sattunut, mutta täysin mahdolliselta, massiiviselta tuholta on vältytty.

Kukaan ei kuitenkaan osannut odottaa, että kauko-ohjattavia laitteita käytettäisiin tällä tavalla lentoliikenteen sabotoimiseen. Kyse on eittämättä huolella suunnitellusta, rikollisesta toiminnasta. Sen motiivia on kuitenkin vaikea ymmärtää.

Hentun mielestä nyt on oltava tarkkana, ettei Gatwickin rikollinen toiminta johda ”katastrofisäätelyyn”, joka jarruttaisi koko sektorin kehittymistä. Trafi on halunnut sallivalla säätelylinjallaan nimenomaan mahdollistaa alan kehityksen.

”Me olemme halunneet omassa roolissamme edistää miehittämättömän ilmailun palvelujen ja liiketoiminnan kehittymistä. Olisi harmi, jos liian tiukka säätely estäisi kehitystä. Ei rikollisia pystytä säätelemään”, hän sanoo.

Trafin bisnespromootio on tuottanut tuloksiakin. Suomessa testataan ja aiotaan testata jatkossakin droonijärjestelmiä tavalla, joka muualla ei välttämättä ole yhtä helppoa. Täällä pystytään järjestämään joustavasti ilmatilaa mittavillekin testeille.

Henttu on säätelyhankkeiden ytimessä, sillä hän on myös Euroopan lentoturvallisuusviraston EASA:n hallintoneuvoston puheenjohtaja.

Eurooppalaisessa lainsäädännössä droonitoiminta jaetaan riskiperusteisesti kolmeen kategoriaan.  Ensimmäinen säätelypaketti kahdelle alemman riskin ryhmälle on luvassa alkuvuodesta ja se otetaan vaiheittain käyttöön seuraavien kolmen vuoden aikana.

Seuraavaksi valmistellaan niin sanotun sertifioidun kategorian pelisäännöt. Tämä paketti koskee muuhun lentoliikenteeseen integroitavia drooneja. Gatwickin liikenteen sekoittaneet laitteet ovat kookkaampia kuin ne, joita myydään marketeissa ja joita joulupukki parhaillaan sulloo satojen tuhansien kilttien lasten lahjasäkkeihin.