Kylmä ja pimeä Suomi loistaa vertailuissa – ”Emme vain selviydy vaan piru vie nautimme!”

On ainakin kolmetoista kilvoittelun lajia, joissa Suomi on maailman paras.

identiteetti
Teksti
Susan Heikkinen
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Suomi on maailman ykkönen. Tai melkein. Kerta toisensa jälkeen.

Parin viime vuoden aikana Suomi on loistanut kymmenissä maailmanlaajuisissa vertailuissa, jotka mittaavat yhteiskuntien hyvyyttä. Luettelon vertailuista löydät täältä. 

Ei auta enää itseruoskinta, ei epäonnistumisista ja häpeällisistä puolista muistuttaminen. Rankingit ovat jo alkaneet parantaa muissa maissa Suomen maakuvaa, joka yleensä muuttuu hyvin hitaasti.

”Teemat, joiden rankingeissa olemme pärjänneet vuodesta toiseen – kyllä ne ovat osa meidän maakuvaamme”, sanoo ulkoministeriön maakuvayksikön päällikkö Petra Theman.

”Esimerkiksi korruptiotasorankingit näkyvät. Meidät mielletään hyvin rehellisiksi ihmisiksi.”

Matkakohteeksikin Suomea nyt suositellaan. Kohteliaisuudesta satavuotiaalleko?

”Se, että Suomi täyttää sata, ei ole yksinään iso uutinen”, Theman huomauttaa. ”Argentiina täytti viime vuonna 200 vuotta. Moniko suomalainen muistaa sen?”

Sitä paitsi Suomi on vasta ja vain sata. Monessa maailman maassa se tuntuu nuorelta iältä.

Suomi vain osuu nyt matkailun trendeihin. Eikä haittaa, että ulkoministeriö ja muut tahot ovat tuoneet maahan vuosittain satoja ulkomaisia toimittajia. Näin maa on pikku hiljaa alkanut jäädä niiden matkailutahojen mieleen, jotka suosituslistoja kokoavat.

Mutta kyllä syntymäpäiväsankari Suomi on eräässä asiassa erityiskohteluakin pyytänyt, ja saanut. Ei ole sattumaa, että Suomi on isännöinyt monia suuria kansainvälisiä urheilutapahtumia juuri vuonna 2017. Alkuvuodesta Suomessa on jo pidetty hiihdon ja taitoluistelun MM-kisat.

 

Maan maine voi heittelehtiä nopeastikin sekä hyvään että huonoon suuntaan. Sanalla maakuva taas tarkoitetaan hidasliikkeisempää, jopa vuosikymmeniä pysyvää mielikuvaa.

Yksi syy ihmisten piintyneisiin maakuviin on se, että nuorena saatua ensivaikutelmaa on niin vaikea muuttaa.

Esimerkiksi nykynuoren asenne Japaniin voi määräytyä pitkäksi aikaa sen perusteella, sattuuko hänen ensikosketuksensa olemaan kiehtova manga-sarjakuva vaiko japanilaisten delfiinien teurastamisesta kertova dokumenttielokuva.

”Maailman päättäjien, eli usein 50-60-vuotiaiden ihmisten, mielikuva Suomesta voi hyvinkin olla 40 vuoden takaa”, Petra Theman huomauttaa. ”Sen takia esimerkiksi suomettumiskeskustelu nousee pöydälle aina uudestaan.”

Mitä väliä sillä on, mitä muissa maissa Suomesta ajatellaan?

”Maailmassa tehdään paljon päätöksiä, jotka perustuvat myös mielikuviin eivätkä vain faktoihin”, Theman sanoo, ”ja ne ovat päätöksiä, joilla on sekä poliittisia että taloudellisia vaikutuksia Suomessa.”

Yksilöiden päätökset liittyvät Suomeen vaikkapa lomakohteena tai mahdollisena asuinmaana, josta on saatu työtarjous. Yritykset miettivät maata mahdollisena investointikohteena. Valtiot taas pohtivat, mitä olisivat niille tärkeissä asioissa kumppanivaltiot, joiden kanssa asioita voisi ajaa.

Katsokaa nyt, miten huonosti USA pärjää asiassa, jossa joku Suomi on ykkönen!

Muuallakin kuin Suomessa ollaan rankingeista kiinnostuneita.

”Esimerkiksi Viro haluaa määrätietoisesti näkyä rankingeissa ja nousta niissä. Se on heille yksi mittari heidän yhteiskunnallisessa onnistumisessaan.”

”Ja Tanska tykkää nostaa esiin sitä, että se on maailman onnellisin maa. Oli aika kova pala heille, että Norja voitti heidät viime mittauksessa!”

Yhdysvalloissa rankingien seuraaminen on ollut vähäistä, ja maa pärjää huonosti monissa elämänlaatua ja yhteiskunnan toimivuutta mittaavissa vertailuissa.

Presidentinvaalien yhteydessä vertailut – ja Suomi! – kuitenkin alkoivat saada julkisuutta sisäpoliittisessa keskustelussa. Katsokaa nyt, miten huonosti USA pärjää tässäkin asiassa, jossa joku Suomi on ykkönen! Hallinto on epäonnistunut!

Tavallaan on epäreiluakin käyttää rankingeja poliittisena keppinä, Theman sanoo.

”Syklit, joita rankingeissa mitataan, ovat pitkiä. Ei yhdessä hallituskaudessa välttämättä vielä nähdä tuloksia rankingeissa.”

 

Suomi on kuudenneksi hyvämaineisin 55 maan joukossa, selviää mainetta kartoittavassa laajassa kansainvälisessä kyselytutkimuksessa.

Mitä kansakuntien pitäisi tehdä, että ne koettaisiin hyvämaineisiksi ympäri maailman?

”Tukea ihmisoikeuksia. Taata tavallisten ihmisten turvallisuus. Vähentää sosiaalista epätasa-arvoa. Suojella ympäristöä ja luonnonvaroja”, Theman luettelee.

”Ihan sama, ollaanko länsimaissa, Aasiassa tai Latinalaisessa Amerikassa. Tämän tyyppiset asiat ovat tutkitusti ihmisten huolenaiheita globaalisti. Ne ovat asioita, joissa ihmiset toivoisivat, että valtiot toimisivat.”

”Pohjoismaiden on helppo pärjätä aika monissa rankingeissa ja maakuvaselvityksissä. Maailman ihmiset ovat kiinnostuneita nimenomaan sellaisista asioista, joihin me olemme yhteiskuntina panostaneet jo vuosikymmeniä.”

 

Theman arvelee, että nyt eletään aikaa, jossa ympäri maailmaa kaivataan ihmisenkokoista elämää. Pohjoismaat on löydetty uudestaan, vaikka vertailuissa ne ovat porskuttaneet jo kauan.

”Ehkä siinä on myös sellaista against all odds -ihmettelyä. Monessa maassa on jotenkin täysin odotusten vastaista, että vaikka meillä on karut luonnonolot, ihmiset voivat hyvin. Se kiinnostaa.”

Yleensä Suomi pärjää vertailuissa, joissa arvioidaan yhteiskunnan toimivuutta. Kun mitataan kulttuurin kiinnostavuutta tai elämäntyyliasioita, menestys on kehnompaa.

”Maakuvatyössä on toki tärkeää kertoa, että me osaamme ratkaista ongelmia ja pystymme elämään täällä”, Petra Theman sanoo. ”Mutta melkein yhtä tärkeää on kertoa, että me emme ainoastaan selviydy näistä olosuhteista vaan me myös piru vie nautimme niistä!”

Entä suomalaisen identiteetin pyhin ydin?

Kun Suomen maabrändityöryhmä väänsi maalle strategiaa vuonna 2010, yksi avustaneista konsulteista oli britti Simon Anholt. Hän kertoi SK:lle, että jos Suomi haluaa parantaa kuvaansa, sen täytyy ajatella, mitä Suomi voisi tehdä ulkomaiden, ulkomaalaisten, inhimillisyyden ja maapallon puolesta.

”Jokaisen meistä pitäisi pystyä vastaamaan siihen, miksi maani on olemassa”, Anholt sanoi. ”Mikä on meidän erityislahjamme, meidän tarkoituksemme, mitä annettavaa maailmalle meillä on?”

Petra Themaninkin mielestä tekee hyvää miettiä, mikä on Suomen ydin. Se oikeasti pyhä asia, jonka potkiminen todella sattuu.

Viron identiteetin ydin tällä hetkellä on digitaalisuus, E-viro.

”Kaikki pyörii sen ympärillä. Ei sen takia, että tehtäisiin asukkaiden elämä helpommaksi ja paremmaksi, vaan koska se on se brändi jota Viro tietoisesti haluaa viestiä. Koetaan, että se on loikka, joka täytyy ottaa.”

Ruotsin ydin on taas on Themanin mielestä huolehtiminen, omista ja muista huolehtiminen.

”Kun he nyt ovat joutuneet tekemään poliittisia päätöksiä vastoin sitä ydintä, heillä on ihan melkein identiteettikriisi käsillä. Että mikä tämä Ruotsi on, jos se ei huolehdi muista.”

Entä suomalaisen identiteetin pyhin ydin?

”Koulutus. Ei Pisa-vertailujen takia, vaan sen takia, kuinka tärkeäksi se koetaan suomalaisissa perheissä ja yhteiskunnassa. On tietoisesti aikoinaan valittu, että koulutus ja sivistys on se keino, jolla me olemme muista erottuva kansakunta. On ollut suomalaisuuden ytimessä jo koululaitoksen perustamisesta lähtien, että koulutuksella eteenpäin.”

Viime aikojen leikkaukset korkeakoulutuksesta ovat Themanin mielestä yksi osoitus koulutuksen erityisestä asemasta suomalaisuudessa. Se kipu, mikä leikkauksista syntyi!

”Vaikka ei leikattu peruskoulutuksesta vaan korkeakouluista, ihmiset kokivat, että on kajottu johonkin pyhään. Oltiin vähän kuin identiteettikriisin partaalla. Mikä me sitten ollaan, jos me ei koulutukseen satsata?”

Asioita, joissa Suomi on maailman paras

Asioita, joissa Suomi on maailman toiseksi paras

Asioita, joissa Suomi on maailman kolmanneksi paras

Asioita, joissa Suomi on maailmassa huono

Takaisin jutun alkuun pääset tästä.

Ilmoita asiavirheestä