Kittilän laki vastaan Suomen laki: Eri rikoksista epäiltyinä on nyt 30 henkilöä – ”Kunnan meno ollut jääräpäistä”

Väistyvän kunnanvaltuuston jäsenistä vain neljää ei epäillä. KRP:n laaja tutkinta on pääosiltaan siirtynyt syyteharkintaan.

Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Keskusrikospoliisin laaja tutkinta Kittilän kuntakonsernin päätöksenteosta on edennyt Oulun syyttäjänviraston syyteharkintaan ja epäiltyinä on kaikkiaan 28 kuntapäättäjää sekä kaksi muuta henkilöä.

KRP tiedotti asiasta keskiviikkona 17. toukokuuta.

Syyteharkintaan on siirretty tutkintakokonaisuudet, jotka koskevat kuntapäättäjien toimia kunnan enemmistöomistaman hissiyhtiön Oy Levi Ski Resort Ltd:n hissihankinnan jälkimainingeissa sekä kunnanjohtaja Anna Mäkelän irtisanomisessa.

KRP:n tutkinnassa rikosnimikkeenä on virka-aseman väärinkäyttäminen. Lisäksi kunnanjohtaja Mäkelän irtisanomista on tutkittu myös työrikoksina.

”Työrikosten osalta on syytä epäillä, että kunnanvaltuutetut ovat toimiessaan työnantajan edustajina kohdelleet kunnanjohtajaa työturvallisuuslain tarkoittamalla tavalla epäasiallisesti ja että kunnanjohtaja on asetettu epäedulliseen asemaan ammatillisen tai muun siihen rinnastettavan syyn takia”, KRP toteaa tiedotteessaan.

Epäiltyinä näissä tutkintakokonaisuuksissa on kaikkiaan 28 kuntapäättäjää kunnanvaltuuston, kunnanhallituksen sekä kunnanjohtajan irtisanomista valmistelleen tilapäisen valiokunnan piiristä. Lisäksi epäiltynä on yksi henkilö, joka ei ole kuntapäättäjä.

Kittilän kunnanvaltuustossa on 27 valtuutettua. Suomen Kuvalehti kertoi jo helmikuussa 2016, että heistä peräti 23 on KRP:n tutkinnassa epäiltynä virkarikoksista.

Kun syyteharkintaan siirtyvissä tapauksissa on epäiltyinä 28 kuntapäättäjää, joukossa on todennäköisesti myös varavaltuutettuja, jotka ovat osallistuneet kunnanjohtajan erottamisen valmisteluun tavalla tai toisella kunnan keskeisissä toimielimissä.

Väistyvän kunnanvaltuuston jäsenistä vain neljä ei ole epäiltyinä: valtuuston puheenjohtaja Inkeri Yritys (vas), valtuutetut Helena Huikuri-Kujala (vas), Lasse Lompolo (vas) ja Hille Kuusisto (kok), joista viimeksi mainittu on myös kunnanhallituksen jäsen.

”Tarkoituksellinen teko”, ei ”pieni muotovirhe”.

Nyt Syyteharkintaan edenneissä tapauksissa on kysymys tästä: joulukuussa 2013 ja keväällä 2014 Kittilän keskeiset kuntapäättäjät ryhtyivät toimiin, jotta Oy Levi Ski Resort Ltd:n toimitusjohtajasta Jouni Palosaaresta tehdyt tutkintapyynnöt voitaisiin vetää pois Lapin poliisilaitokselta ja hissiyhtiön silloisen hallituksen erottama Palosaari voitaisiin palauttaa yhtiön johtoon.

Tämä toteutui 25. maaliskuuta 2014 hissiyhtiön yhtiökokouksessa, jossa kunta käytti 51 prosentin osuudellaan enemmistöomistajana valtaansa.

Toukokuussa 2014 käynnistyi prosessi, joka johti kunnanjohtaja Anna Mäkelän lainvastaiseen irtisanomiseen.

Kunnanvaltuutettujen enemmistö irtisanoi Mäkelän 17. marraskuuta 2014 tietoisina siitä, että häntä ei kuultu tilapäisen valiokunnan laatimasta lopullisesta raportista, jossa esitettiin erottamisperusteet.

KRP:n mukaan kunnanjohtajan irtisanomista tutkitaan tarkoituksellisena tekona. Kyseessä ei ole ”vain pieni muotovirhe”, kuten Kittilän päättäjät ovat toistuvasti julkisuudessa väittäneet.

KRP:n tiedotteessa kerrotaan myös, että jo aiemmin syyteharkintaan on siirretty kaksi Kittilän kuntakonserniin liittyvää tutkintakokonaisuutta.

Heinäkuussa 2015 syyttäjälle on siirretty kuntapäättäjien oikeudellisen neuvonnan hankkimista koskeva asiakokonaisuus.

Kyseessä ovat niin sanotut Eilavaara-asiakirjat ja muutamien kuntapäättäjien yritys maksattaa varjovalmisteluun liittyvä lasku kunnan varoista. Epäiltyinä tässä asiassa on kolme henkilöä ja rikosnimikkeinä ovat törkeän petoksen yritys ja virka-aseman väärinkäyttäminen. SK uutisoi asiasta jo joulukuussa 2015.

Niin sanotussa Eilavaara-vyyhdissä epäiltyinä ovat valtuutettu ja entinen kunnanhallituksen puheenjohtaja Timo Kurula (kesk), joka valittiin huhtikuun lopulla vt. kunnanjohtajaksi arveluttavan valintaprosessin tuloksena, kunnanvaltuuston ensimmäinen varapuheenjohtaja Markku Mäkitalo (kesk) ja kunnanhallituksen ensimmäinen varapuheenjohtaja Aki Maunula (vas).

Mäkitalo on myös Lapin Yrittäjien puheenjohtaja.

Varsin erikoiseksi tilanteen tekee se, että kolmikko on epäiltynä rikoksista Kittilän kuntaa kohtaan, mutta Kurula johtaa parhaillaan kyseistä kuntaa.

 

KRP:n mukaan tammikuussa 2017 on syyttäjälle siirretty myös kunnan enemmistöomistaman hissiyhtiön hissikilpailutusta koskeva tutkinta. Epäiltynä on yksi henkilö ja rikosnimikkeet ovat luottamusaseman väärinkäyttö sekä yrityssalaisuuden rikkominen.

Kyseessä on tutkinta, jonka valtakunnansyyttäjänvirasto avasi elokuussa 2014.

Vaikka KRP ei mainitse tiedotteessaan ainuttakaan epäiltyä nimeltä, hissiasiassa on kyseessä nimenomaan toimitusjohtaja Jouni Palosaareen kohdistuva rikostutkinta – se, josta Kittilän päätöksenteon kriisi sai alkunsa. Kuntapäättäjät katsoivat joulukuussa 2013, että Palosaaren toimia ei olisi saanut tutkia.

KRP:n mukaan syyteharkintaan siirrettyjen tapausten lisäksi tutkinnassa on vielä Kittilän kunnan kahden viranhaltijan tutkintapyyntöjen pohjalta käynnistetyt esitutkinnat mahdollisista työsyrjinnästä, työturvallisuusrikoksesta sekä virka-aseman väärinkäyttämisestä. Nämä esitutkinnat valmistunevat myöhemmin tänä vuonna.

Toinen kyseisistä viranhaltijoista on hallintojohtaja Esa Mäkinen, jonka epäasiallisesta syrjään siirtämisestä kunnanhallituksen sihteerin ja kunnanjohtajan sijaisen tehtävistä SK kertoi jo syyskuussa 2015.

Kaikki epäillyt kiistävät syyllistyneensä rikokseen.

KRP mainitsee tiedotteessaan, että myös Lapin poliisilaitos on tutkinut Kittilään liittyviä asioita. Syyteharkinnassa on jo Suomen Kuvalehden keväällä 2015 tekemä tutkintapyyntö vt. kunnanjohtaja Kyösti Tornbergin päätöksestä salata Eilavaara-asiakirjat esitutkintaviranomaisia koskevalla lailla.

Pekka Viljanen: ”Kolme vuotta Kittilää ollut hätkähdyttävä kokemus.”

Rikos- ja prosessioikeuden emeritusprofessori Pekka Viljanen on seurannut Kittilän päätöksentekoa tasatahtia Suomen Kuvalehden kanssa toukokuusta 2014 lähtien.

Viljasen mukaan ”kolme vuotta Kittilää” on ollut hätkähdyttävä kokemus: laeista piittaamaton päätöksenteko on jatkunut jo usean vuoden ajan. Tuorein hurjista päätöksistä oli Timo Kurulan valitseminen vt. kunnanjohtajaksi.

Niin sanottu Lex Kittilä eli kuntalain muutos, joka antaa viime kädessä valtiovarainministeriölle valtuudet pidättää virkarikoksista epäiltyjä luottamushenkilöitä toimestaan, tulee voimaan uusien valtuustojen aloittaessa 1. kesäkuuta.

Viljasen mukaan Lex Kittilän soveltaminen tulisi ottaa välittömästi harkittavaksi.

”Jollei Lex Kittilää sovelleta Kittilässä, niin missä sitten”, hän kysyy.

”Viimeksi vt. kunnanjohtajan valintaprosessi oli niin laeista piittaamaton ja tarkoitushakuinen, että mitään korjausta jo vuosia jatkuneeseen laittomuusstrategiaan ei näköjään ole tullut, vaikka äänestäjät antoivat kuntavaaleissa sille selvän tuomion”, emeritusprofessori hämmästelee.

Jo nyt tiedetään, että KRP:n syyteharkintaan siirtämästä tutkintakokonaisuudesta nostetaan aikanaan syytteitä.

Oulun syyttäjänvirasto esitti viime kesänä epäillyille kuntapäättäjille mahdollisuutta syyteneuvottelumenettelyyn eli niin sanottuun tunnustamismenettelyyn, joka olisi ollut kevennetty menettely normaaleihin oikeudenkäynteihin verrattuna.

Edessä on todennäköisesti poikkeuksellisen laaja kuntaa koskeva virkarikosoikeudenkäynti tai mahdollisesti jopa sarja oikeudenkäyntejä.

”Kunpa syyteharkinta tehtäisiin ripeästi, vaikka toisaalta en kyllä usko, että edes syytteiden nostaminen tulee vaikuttamaan mitään syytteeseen asetettavien kuntapäättäjien toimintaan. Niin jääräpäistä on meno tähän saakka ollut”, Viljanen päivittelee.

Tapaus Kittilä on ennakkotapaus kuntapäättäjiä koskevasta virkavastuusta: velvollisuudesta noudattaa lakia, käyttää harkintavaltaa vain siihen tarkoitukseen, johon se on annettu – ja toimia päätöksenteossa kunnan edun mukaisesti.

 

Kittilä ei ole ainoa kunta, jossa odotellaan oikeudenkäyntejä.

Jo ennen Kittilän oikeudenkäyntejä ehtii alkaa virkarikosoikeudenkäynti Pyhäjärven kaupungin päättäjiä vastaan: virka-aseman väärinkäyttämisestä sielläkin. Syyte seitsemää luottamushenkilöä ja yhtä virkamiestä vastaan nostettiin jo tammikuussa.

”Pyhäjärvellä syytteitä on vähätelty väittämällä, että kyse olisi vain ’väärinkäytöksistä’”, Pekka Viljanen kertoo. ”Tuollainen puhe osoittaa tietämättömyyttä tai tarkoituksellista yritystä johtaa harhaan.”

Viljanen korostaa, että virka-aseman väärinkäyttäminen on laissa säädetty rikosnimike.

”Se on selvästi vakavampi rikos kuin virkavelvollisuuden rikkominen, sillä virka-aseman väärinkäyttämisessä rikotaan tahallisesti virkavelvollisuutta nimenomaisin tarkoituksin hankkia itselle tai toiselle hyötyä tai aiheuttaa toiselle haittaa tai vahinkoa.”

Viljanen muistuttaa, että rangaistus virka-aseman väärinkäyttämisestä on sakkoa tai enintään kaksi vuotta vankeutta, törkeissä tapauksissa vankeutta vähintään neljä kuukautta ja enintään neljä vuotta.

Kittilän kuntapäättäjiä koskeva rikostutkinta käynnistyi Kittilän laki -jutun (SK 24/2014) perusteella heinäkuussa 2014. Lapin poliisilaitos vahvisti tuolloin ottaneensa kuntapäättäjien toimet tutkintaan.

Suomen Kuvalehti kertoi Kittilän valtataistelusta muun muassa kesäkuussa 2014 (SK 24/2014).
Suomen Kuvalehti kertoi Kittilän valtataistelusta muun muassa kesäkuussa 2014 (SK 24/2014).