Analyysi: Putinin järkytys – Venäjä on jäämässä ainoan merkittävän ystävänsä panttivangiksi

Putin saattoi laskea lievittävänsä lännen pakotteita ratkaisevasti Kiinan avulla. Ystävyys on kuitenkin katkolla ja Kiinalla kaikki valtit käsissään.

Tšort, helvetti! Ei sen näin pitänyt mennä.

Hyökkäyssotaa Ukrainaan oli käyty tuskin kolmea päivää, kun Venäjän presidentti Vladimir Putinille todennäköisesti alkoi kirkastua seikka, jota sotatoimet suunnitellut Kremlin pieni sisäpiiri ei ollut osannut laskea oikein.

Kiihtyvän taloussodan kurimuksessa Moskovalle ei ole jäänyt ainuttakaan luotettavaa ja pitkällä tähtäimellä hyödyllistä tukijaa. Se tarvitsisi niitä juuri nyt enemmän kuin koskaan.

Putin strategeineen on nostanut suunnitelmissaan avainkumppanikseen Kiinan, jonka kanssa se on lämmitellyt välejä viime aikoina näkyvästi. Yhteistyön on ollut määrä olla peruskivi, jonka varassa Venäjä tekee tyhjäksi lännen pakotteet tavalla, joka hyödyttäisi myös Kiinaa.

Venäjä on arvioinut voivansa korvata mahdolliset öljy- ja kaasuviennin rajoitukset Kiinan markkinoilta. Rajan takana odottaa maailman toiseksi suurin talousmahti, jonka kasvu nielee valtavasti energiaa. Venäjän öljy ja kaasu on kelvannut Kiinalle runsain mitoin myös Krimin miehityksen jälkeen 2014.

Naapurit voivat siirrellä muitakin tavaroita ja hyödykkeitä joustavasti raiteilla, rekoilla ja putkia sekä kaapeleita myöten. Kiinan kautta Venäjä pystyy myös kierrättämään vientituotteitaan maailmalle, joskin osa Venäjälle jäävästä viennin arvosta sulaa.

 

Kiinan presidentti Xi Jinping ja Putin julistivat yhteisymmärrystään huipputapaamisessaan Pekingissä talviolympialaisten alla 4. helmikuuta.

Miehet puhuivat laveasti ”ennennäkemättömästä strategisesta yhteistyöstä”, ”edistyksellisestä ystävyyden hengestä” ja yhteisestä vastarinnasta länsimaiden pyrkimyksille ”ajaa asein kansainvälisiä tavoitteitaan.”

Puheet ystävyydestä ovat kuitenkin kulissia. Putin ja Xi epäilevät tosiaan vähintään yhtä paljon kuin ymmärtävät.

Kumpikin tietää, että Venäjän ja Kiinan yhteistyö on yksinomaan taktista ja tilanteen mukaista, eivätkä valtioiden edut pitkällä tähtäimellä kohtaa. Kiina ja Venäjä ovat kautta historian olleet enemmän kilpailijoita ja vihollisia kuin liittolaisia ja ystäviä, eikä perustilanne ole muuttunut.

 

Putinin ja hänen sotastrategiensa järkeilyssä ei silti ollut periaatteessa mitään vikaa. Venäjän ja Kiinan yhteistyö tuntuu luontevalta, sillä Putinin ja Xin ajatusmaailmoja yhdistää moni asia.

Molemmat ovat määrätietoisesti tehneet viime vuosikymmenen aikana maistaan selvästi itsevaltaisempia. Kansalaisoikeuksia on kavennettu ja sananvapautta rajoitettu. Pienestäkin arvostelusta tai niskoittelusta annettavia rangaistuksia on kovennettu.

Kumpikin valtio on siirtynyt puolustautuvasta avoimesti hyökkäävään ja jyrkän kansallismieliseen ulkopolitiikkaan. Pyrkimyksenä on palauttaa maitten ”historialliset rajat”. Kun se Venäjälle merkitsee tällä hetkellä ensisijaisesti Ukrainaa, Kiinan tähtäimessä on Taiwan.

Xi ja Putin uskovat lännen juonittelevan Kiinan ja Venäjän heikentämiseksi ja yrittävän estää heidän oikeutetut pyrkimyksensä. Molemmat kantavat kaunaa Yhdysvalloille ja haluavat näpäyttää sitä aina kun voivat. He ovat käyneet Yhdysvaltojen kanssa katkeraa pakote- ja talouskamppailua jo vuosia.

Kiina toimitti Moskovan eläintarhaan kaksi jättiläispandaa 2019. Putin ja Xi osallistuivat tervetuloseremoniaan.
Kiina toimitti Moskovan eläintarhaan kaksi jättiläispandaa vuonna 2019. Putin ja Xi osallistuivat tervetuloseremoniaan.

 

Kiina ei ole liittynyt Venäjään kohdistettaviin Ukraina-pakotteisiin ja on jättänyt käyttämättä veto-oikeuttaan YK:n turvallisuusneuvoston Ukraina-lausunnossa. Se on äänestänyt tyhjää YK:n yleiskokouksessa, jossa vaadittiin Venäjän lopettavan hyökkäyksensä. Silti jo nyt näyttää vahvasti siltä, että Putinin laskelmat Pekingin ratkaisevasta tuesta voi heittää samaan romukoppaan, jonne joutuivat haaveet venäläisjoukkojen pikamarssista Kiovaan.

Venäjän vastaiset pakotteet ovat kiristyneet voimakkaasti ja tylyn hyökkäyksen arvostelu on laajaa, kansainvälistä ja kasvussa. Kiina vaikuttaa olevan aidosti ymmällään sotatoimien alastomasta raakuudesta ja miettii kuumeisesti, miten minimoida riski leimautua pahantekijän parhaaksi kaveriksi.

Xi vetosi heti sotatoimien käynnistyttyä puhelinkeskustelussaan Putinin kanssa kaikkiin Ukrainan kriisin osapuoliin ja vaati hylkäämään kylmän sodan asenteet.

Puhelusta kertonut Kiinan ulkoministeriö sanoi Xin korostaneen Putinille, että Kiina kunnioittaa kaikkien maiden itsenäisyyttä ja alueellista koskemattomuutta ja tukee osapuolten pyrkimyksiä ratkaista kriisi neuvottelemalla eikä sotimalla.

Tiistaina Kiinan ulkoministeri Wang Yi kerto maansa olevan ”äärimmäisen huolestunut” siviiliuhreista Ukrainassa. Kiina on myös tarjoutunut rauhanvälittäjäksi konfliktissa.

On mahdollista, että Xi on aidosti otaksunut helmikuun neuvotteluissaan Putinin kanssa, että tämä todella pyrkii diplomaattiseen ratkaisuun Ukrainassa. Jos näin on, Putinin välistäveto ei takuulla lisää Xin halukkuutta toimia hänen takuumiehenään.

 

Länsimaat uhkasivat jo vuonna 2014 sulkea Venäjän kansainvälisen maksujenvälitysjärjestelmän Swiftin ulkopuolelle, kun Putin oli vallannut Ukrainalta Krimin niemimaan ja lähettänyt venäläisjoukot pönkittämään Itä-Ukrainan kapinallisalueita. Kun Venäjä ilmoitti sen merkitsevän sodanjulistusta, länsimaat peruivat aikeensa ja tyytyivät miedompiin ja monin osin vertauskuvallisiksi jääneisiin pakotteisiin.

Putinin laskelmissa näin piti käydä nytkin.

Muttei käynyt. Nopeus ja yhtenäisyys, jolla länsimaat ovat kiristäneet silmukkaa Venäjän talouden ympärillä, lienee ollut Putinille järkytys.

Jopa tavallisesti tiukasti puolueeton Sveitsi kannattaa nyt Swift-pakotteita.

Länsimaat ovat jäädyttäneet valtaosan Venäjän keskuspankin yli 500 miljardin euron ulkomaille sijoitetuista varoista, joita Kremlin oli määrä käyttää puskurivarastona pakote- ja sotakustannuksiin. Euroopan ja Pohjois-Amerikan ilmatila on suljettu venäläiskoneilta. Kohteena ovat myös Kremliä tukevien oligarkkien miljardiomistukset. Venäjä ja venäläiset urheilijat eivät pääse kansainvälisiin urheilukisoihin.

Putinin hampaattomaksi leimaama EU otti ankarat pakotteet käyttöön siitä huolimatta, että se tiesi jäsenmaittensa kärsivän. Unioni vieläpä ryhtyi ensi kertaa lähettämään aseita ja sotatarvikkeita sotaa käyvään valtioon.

Kun Ukraina viime maanantaina jätti jäsenhakemuksensa EU:lle, asiaa ensimmäisenä käsitellyt Euroopan parlamentti antoi heti seuraavana päivänä 1. maaliskuuta tukensa prosessin valmistelun käynnistämiselle murskaluvuin 637-13.

Länsimaiden vastaus sotaan on erittäin tärkeätä tietoa Xille. Se antaa osviittaa siitä, miten kansainvälinen yhteisö saattaisi reagoida yrityksiin vallata Taiwan asein.

Amur-rajajoen ylittävä Blagoveštšensk–Heihen silta yhdistää Venäjän ja Kiinan.

 

Viime päivien käänteet ovat lisänneet Xin saneluvaltaa Venäjän ja Kiinan suhteissa aivan oleellisesti. Tämä on todennäköisesti Putinille suuri ja epämiellyttävä yllätys.

Putinin sodan alla räätälöimä malli ei enää vahvista Moskovaa, vaan ajaa sitä kovaa kyytiä Pekingin panttivangiksi. Kiina-yhteistyön ehdot ja hinta päätetään jo nyt yksin Pekingissä, sillä Venäjällä ei ole tarjota Kiinalle mitään oleellista, mitä ilman se ei voisi tulla toimeen.

Kiina nousi vuonna 2017 Yhdysvaltojen ohi maailman suurimmaksi öljyntuojaksi, jonne virtaa ulkomailta joka päivä noin 12 miljoonaa tynnyriä raakaöljyä. Tästä noin viidesosa tulee Venäjältä, joka nousi viisitoista vuotta sitten Kiinan suurimmaksi öljyntuojaksi Itä-Siperiasta johtavan uuden öljyputken ansiosta.

Kiina on kuitenkin pitänyt koko ajan huolta, että se ostaa öljyä tasaisesti usealta eri toimittajalta. Se pystyy halutessaan korvaamaan Venäjän-tuontia Saudi-Arabiasta, joka mielellään palaisi Kiinan suurimmaksi toimittajaksi. Kiina voi hankkia öljyä myös Irakista sekä muista Persianlahden öljyvaltioista ja Angolasta sekä Brasiliasta.

Lisäksi maailman suurimpiin öljynviejiin kuuluva Iran saattaa pian palata markkinoille. Neuvottelut Iranin ydinsopimuksen saattamiseksi uudelleen voimaan ovat edistyneet ja osapuolet toivovat sovun syntyvän tällä viikolla, uutistoimisto Reuters kertoo.

Iran oli ennen pakotteiden voimaantuloa Kiinan kolmanneksi suurin öljyntoimittaja ja pyrkii palauttamaan asemansa.

Kremlille lisähuolta tuo myös Itä-Siperian öljyputken päätepiste, joka on Japaninmeren Kuzminon satamassa. Jos Japani ja Etelä-Korea liittyvät lupaamallaan tavalla Venäjän vastaisiin pakotteisiin, saattaa öljyputken loppupää tulevaisuudessa korista tyhjyyttään.

Venäjä voikin pian joutua myymään öljyä Kiinaan ”Pekingin hinnoilla”. Siten suuri ja mahtava Venäjä olisi ensi kertaa 1500-luvun alkupuolen jälkeen valtioiden välisessä yhteistyössä käskettävä eikä käskijä.

 

Putin on saattanut laskea torjuvansa Swift-pakotteiden vaikutukset korvaavilla maksunvälitysjärjestelmillä. Sellaisia on rakennettu Venäjällä ja Kiinassa.

Venäjän Mir-ruplamaksukortti suunniteltiin alusta asti pakotteiden torjuntaa varten, mutta se on hyvin rajallisessa käytössä.

Kiinan tavoite sen sijaan on omalla Cips-nimisellä Swiftin vastineellaan lisätä yuanin käyttöä ja asemaa kansainvälisessä maksuliikenteessä. Cipsillä tehdäänkin päivittäin noin 45–50 miljardin euron edestä yuan-maksusuorituksia, joihin osallistuu yli 1 100 pankkia yli sadassa maassa.

Kiinalla ei ole minkäänlaista halua turmella saavutuksia valjastamalla Cipsin pääasiakkaaksi Putinin Venäjää, joka on kovaa vauhtia romahtamassa kansainväliseksi hylkiövaltioksi.

 

Putin ei voi tietää, kuinka kauan Xi katsoo hyötyvänsä enemmän hänen tukemisestaan kuin vastustamisestaan. Toisaalta Kiinalla ei ole tarvetta hätäisiin ratkaisuihin.

Paljon riippuu siitä, millaisen muodon Ukrainan sota saa ja miten pitkäksi se venyy. On täysin mahdollista, että Venäjä yrittää kääntää sotaonnensa tavalla, jolla se varmisti voiton tukemalleen Bashar al-Assadin hallitukselle Syyriassa: moukaroimalla armottomasti murskaksi kaupungit ja asutuskeskukset siviiliuhreja säästämättä.

Vaikka Venäjä lopulta valtaisikin Ukrainan avainalueet ja asettaisi presidentti Volodomyr Zelenskyin tilalle mieleisensä nukkehallinnon, on jopa todennäköistä, että ukrainalaisten aseellinen vastarinta muuttuu pitkäaikaiseksi ja tuhoisaksi sissisodaksi venäläisiä miehitysjoukkoja vastaan.

Ulkomaailmalle on joka tapauksessa ilmiselvää, kuka Ukrainassa on hyökkääjä ja ketkä uhreja. Mitä pitempään Venäjän ohjusiskut, pommitukset ja hyökkäykset jatkuivat, sitä vaikeammaksi ja taloudellisesti riskialttiimmaksi Kiinalle käy jatkaa tukeaan Putinille.

Suifenhen rahtiasema Heilongjiangin maakunnassa on tärkeä Kiinan ja Venäjän välisen kaupan solmukohta.

 

Tietoisuus kiusallisesta tuesta tihkuu vääjäämättä myös Kiinan kansalaisille läpi hallinnon ylläpitämän palomuurin. Samalla lisääntyy myös tuen arvostelu.

”Hirveä ei voi kutsua hevoseksi, kyseessä on hyökkäys”, akateemikko Xu Guoqi muistutti vanhan kiinalaisen sananlaskun sanoin brittilehti The Guardianin haastattelussa.

Xu on yksi viidestä arvostetusta kiinalaisesta historioitsijasta, jotka julkaisivat verkossa 26. helmikuuta jyrkästi Venäjän sotatoimia arvostelevan avoimen kirjeen. He varoittivat, että hyökkäys muodostaa suuren vaaran kansainväliselle järjestykselle, jota Kiina tukee ja jonka turvin se on vaurastunut.

Venäjän sotatoimien tukeminen ei palvele tätä tavoitetta. Pekingin diplomatian perustana on ollut kuuluttaa, että Kiina ei pyri missään olosuhteissa väkivaltaisesti laajentumaan rajojensa ulkopuolelle tai olemaan kenenkään vihollinen.

Putinin vaatimuksista sen sijaan paistaa avoimesti näkemys, että Venäjällä on täysi oikeus muuttaa kansainvälisiä pelisääntöjä ja toimintatapoja mielensä mukaan siten, että ne parhaiten edistävät pyrkimyksiä ottaa takaisin siltä ”ryöstetyt” alueet.

”Pelkään, että Putin huijasi johtoamme”, Xu sanoi The Guardianille.

Historioitsijoiden kirje ehti olla luettavissa kaksi ja puoli tuntia, ennen kuin tiukasti kiinalaisten somekäyttöä valvova viranomaissensuuri poisti sen. Paljastavaa on, että sensuurikoneisto on kuitenkin viime päivinä jättänyt runsaasti Venäjää arvostelevia ja Ukrainaa tukevia kommentteja verkkoon, Guardian kertoo.

 

Pekingissä pidetään ensi lokakuussa vain kerran viidessä vuodessa järjestettävä kommunistisen puolueen huippukokous. Kokouksen on määrä vahvistaa Xin valinta kolmannelle presidenttikaudelleen.

Xi ja kommunistinen puolue joutuvat jatkuvasti huolehtimaan, että tavallisten kiinalaisten elintaso kasvaa muuta maailmaa rivakammin. Sillä ostetaan hyväksyntä sanelupolitiikalle ja kansalaisvapauksien kaventamiselle.

Venäjä-yhteistyön takia Kiina tuskin suostuu ottamaan niskoilleen ainuttakaan uutta kansainvälistä talouspakotetta, joka haittaisi tätä tavoitetta. The Wall Street Journalin lähteiden mukaan Yhdysvalloissa harkitaan Kiinan painostamista pakottein, jos se yrittää tehdä Venäjän kanssa liiketoimintaa, joka lankeaa pakotteiden alle.

Saattaa olla, että Kiinan vaikea tasapainoilu viekin sitä loppujen lopuksi toiseen suuntaan. Ukrainan sota nimittäin on avannut sille ensi kertaa pitkään aikaan oven parannella välejään Yhdysvaltoihin ja länsimaihin.

Toimimalla näin Peking voisi korjata enemmän hyötyä kuin pitkällä ja monimutkaisella ulkopoliittisella kädenväännöllä. Putinin kanssa tehtävän yhteistyön osittainenkin hyllyttäminen toisi rutkasti etuja.

Toistaiseksi tästä ei kuitenkaan ole mitään merkkejä. Kiina pitäytyy ainakin ulospäin tiukasti virallisessa linjassaan, mutta mittaa samalla koko ajan Venäjä-yhteistyönsä vahingon ja hyödyn suhdetta.